*

i v y m a n

  • *****
  • 5960
  • button downs weejuns rain macs what else is there?
    • Profiili
    • A / SOPHISTICATED / HOOLIGAN
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #45 : 25.11.11 - klo:13:59 »
^Ei minullekaan se WASP purjehdusseuralook tipu yhtään - no, vaikka nytkin on päällä valkoinen ocbd ja laivastonsininen palmikkoneule, heh - pikemminkin olen lähempänä sitä heroiinijazzarioastoa. Chet & co.

Mod as in mod ei myöskään ole ihan mun juttu - liian kapeaksi leikattua ja modiskenessä on ihan liikaa kinaa siitä mikä on 'mod' ja mikä ei. Ei ole tämmöisen vanhan miehen juttu. Mikään skeneily muutenkaan. Olen modernisti - ja sitäkin vain jossain määrin - en 'mod'.

Kyllä sack suit / jacket näyttää hyvältä laihankin kaverin päällä: nähty juttu. Sack ei ole sama jttu kuin 'teltta', ihan samalla tavalla kun käänetisesti: slim fit ei ole 'tight fit'.

Menipäs vääntämiseksi.

Cheers
get your kicks on route six six six

*

Heppikissa64

Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #46 : 25.11.11 - klo:14:09 »
joo heroiinijazzarit ja yleensäkin "brotherit" osasi olla tyylikkäitä ja jotkut harvat osaavat  vieläkin vaikka todella harvat....tää räp-ellys skene ei sitten yhtään enää "sedälle" putoa. Mutta itsekin vierastan kaikkien alakulttuurien fas...tiukkapipoista meininkiä. Mulle uppoaa myös vanha r& b ja viime aikoina olen tykästellyt myös vanhan Soulin parissa. Mutta toppaukset pysyy takissa.

Cheers vaan Turkuun

*

Laoban

  • **
  • 334
    • Profiili
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #47 : 25.11.11 - klo:16:07 »
Miksi pukeudun?

Halu näyttää huolitetulta ja tyylikkäältä, halu viestittää omaa tyyliä ja ehkä myös jonkinlainen halu edistää miesten hyvää pukeutumista. Jos saan pukeutumisellani enemmän arvostusta ja minut otetaan vakavammin, niin sehän on vaan plussaa.

Ensimmäiset suuret vaikutelmat omaan pukeutumiseen tulevat edesmenneen ukkini pukeutumistyylistä ja tavasta elää. Ukkini oli rehtori ja ennenkaikkea herrasmies. Nyt kun miettii tarkemmin, niin hän oli oman aikansa "keikari". Hyvät sikarivalikoimat, baarikaappi täytettynä laatu juomilla, times lehden tilaaminen jne jne. olivat huomattavan poikkeavia asioita meidän ympäristössä. Muistan esimerkiksi ukkini mafiatyylisen pukeutumisen Turkin lomalta, missä hän saikin paikallisilta nimityksen "mafia". Tämä siis positiivisessa mielessä.

Toinen vaikuttava asia puketumiseen ja kokonaiseen elämäntyylin ihanoimiseen liittyy taas 80-90 taitteen juppivuosiin, kun enoni ajoi uusilla bemareilla ja kengät oli piikikkäät ja kiiltävät. Paidat pastillin värisiä ja tukka sliipattu. Kaikki piti olla tip top ja se iski lujasti nuoreen mieheen.

Toki esim. näistä ed.mainituista asioista olen muodostanut omat näkemykseni ja poiminut omat juttuni talteen.

On muuten hauska juttu, että jos pukeutuu ja panostaa puketumiseen edes vähän keskivertoa paremmin, niin saat kaveripiirissä maineen miehenä joka tietää kaiken pukeutumisesta ja siitä mitä kannattaa ostaa.

*

Dan-D

Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #48 : 25.11.11 - klo:16:10 »
^^No juuri näin, jaro!

Iso juttu on juuri se, että se "heijastinliivimies" tai "univormumies" esimerkiksi kaivettaessa ketjukolarin uhreja peltimurskasta on (tai anakin antaa vaikutelman, että on) juuri siinä tilanteessa se asiantuntija.  Useinhan näin onkin.  Taipumus uskoa asiantuntijaa on näin ollen sama siinä liikeneuvottelussa kuin tilanteen ollessa päällä.  Asiantuntija ja auktoriteetti, jonka puoleen voidaan kääntyä, tunnistetaan vaistomaisesti ulkoisista merkeistä ja asiaa ajattelematta, ja tilanteissa toimitaan sen mukaan, luovuttaen tilanteen hallinta asiantuntijalle.  Käyttäytyminen vain ilmenee eri tilanteissa hyvin eri tavoin, koska esimerkeistä toinen on kriittinen ja akuutti ja aikaansaa stressireaktioita, joissa ihmiset toimivat irrationaalsiesti ja jopa vaarallisesti.  Ihmiset saavat turvaa ammattilaisesta.  Sen univormumiehen tai "heijastinliivimiehen" on peräti mokattava kunnolla, ennen kuin luotto häneen vaarantuu.

Jos sama kaveri tulee paikalle siviileissä, vauhkoontunut lauma tarkastelee hänen toimintaansa ja luottaa häneen toiminnan ja johtajuuden perusteella.  (Tilannetta voidaan parantaa toteamalla oman asiantuntemuksen perusta, mutta sekään ei toimi asiantuntijuuden ulkoisten merkkien veroisesti.)  Tilanne on tällöin hyvin erilainen, mutta toki ammattilaisen mahdollisuudet purkaa tilanne järkvästi kokemuksensa perusteella on yleensä aika vankka.  Peruste auktoriteetille on kuitenkin erilainen, enemmän henkilökohtainen, jos kohta mahdollisesti nimenomaan sen asiantuntijuuden tukema.

Puku ei tuossa kontekstissa herätä luottamusta.  Toisessa kontekstissa kyllä, mutta puku ei ole mikään yleismaailmallinen auktoriteetiksi tunnistettava merkki.  "Pukumies" voi toki omalla toiminnallaan päästä "univormumiehen" kanssa samaan lopputulokseen, mutta puku ei tässä kontekstissa auta.  Siinä tarvitaan ihan henkilökohtaista auktoriteettia - sitä, jonka jokainen aito pukumies kuvittelee tihkuvansa ihohuokosistaan.  Aito pukumieshän muuten on sitten tottunut omassa työssään olemaan uskottava, ja kun häntä kuunnellaan, hän kasvattaa egoonsa uskon siitä, että hän onkin kaikkien alojen asiantuntija.  Tyyppiesimerkin dynaaminen moniosaaja muuttuu keski-ikäistyttyään monialajohtaja-asiantuntijaneuvokseksi eli eräänlaiseksi yleisneroksi, joka kavereidensa kanssa saunassa ratkoo maailman kaikki ongelmat oman ylivertaisen osaamisensa turvin.  Mikään johtopäätös ei ole liian äkkijyrkkä, mikään perustelu liian ohut ja mikään fakta liian hatara, kun tämä luonnonvoima pönkittää omaa egoaan seitinohuen osaamisensa luomien harhakuvitelmien turvin.  Omaan viitekehykseen kuuluvien kanssa toimimaan ja luovimaan tottunut sankarimme uskoo omaan osaamiseensa vankkumattomasti ja uskoo oikeastaan kaikkien muiden olevan vähän tyhmiä.  Se ego ei yksinkertaisesti kestä eriäviä mielipiteitä, tappaa luovan ajattelun jota kuvittelee edustavansa ja on myrkkyä kaikille yhteisöille, joissa se saa vapaasti rellestää.

Auktoriteettirooleja ajatellen yksi mielenkiintoinen teema löytyy peruskoulusta.  Joukko peruskouluikäisiä, joille esitellään uusi opettaja, käyttäytyy hyvin erilaisesti kuin sama joukko, jolle esitellään sijainen.  Jo hyvin nuorena opitaan tekemään täysin asiaa ajattelematta pitkiä johtopäätöksiä auktoriteetin suhteen ja muokkaamaan omaa käytöstä sen mukaisesti.

Melkein oksettaa tämä pukumiehen käyttö.  Pitäisikö tasapuolisuuden nimissä puhua pukunaisista välillä, jos vaikka olisi vähemmän vastenmielistä?

Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #49 : 25.11.11 - klo:16:14 »
Salarymanin tämän kertaisen provon luin silmäilevästi kun taas yleistävää dadaa, mutta jaron postauksen vähän paremmin. Pitkässä viestissä oli asiaa ja pääongelma tuntuu olevan puurot ja vellit, omenat ja päärynät (kuten ruotsalaiset sanoisivat).

Arkipäiväisessä tilanteessa puku luo auktoriteettia, koska johtajilla on perinteisesti puku. Tämä auktoriteetti kestää tai vahvistuu sen myötä kuinka pukumies toimii. Pukumies voi säilyä auktoriteettina tai muuttua pukupelleksi oman toiminnan perusteella.

Erityistilanteissa, joita jaron viestit koskevat ja jotka Salaryman mainitsee esimerkkeinä, totellaan tilanteeseen liittyvää auktoriteettia: tulipalossa palomiestä, sairaskohtauksessa hoitajaa, baaritappelussa portsaria, liikenneottomuudessa poliisia jne, jos näitä ei ole läsnä seurataan sellaista, joka näyttää tietävän mitä tekee, riippumatta pukeutumisesta. Tässä tilanteessa oletettu asiantuntemus ja koulutus antavat auktoriteettiaseman tai auktoriteettiaseman voi ansaita toimimalla muiden mielestä järkevällä tavalla.

Kolmantena kategoriana ovat tyypit, jotka ovat karismaattisia tai muuten antavat vaikutelman auktoriteetistaan, mutta nämä tyypit voivat yhtä hyvin nolata itsensä omalla toiminnallaan tai jähmettyä ajovaloissa.

Tietysti Dan-D ehti kirjoittaa saman...
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #50 : 25.11.11 - klo:18:49 »
Pukumies voi säilyä auktoriteettina tai muuttua pukupelleksi oman toiminnan perusteella.

Heh, tulipas tosi hyviä postauksia jarolta Dan-D:lta ja Jälkiviisaalta. Provo kannattaa aina (virnistys).

Meidän mielemme toimii niin että me määrittelemme ja karsinoimme asioita kirjaimellisesti silmänräpäyksessä ensisilmäyksellä. Ihmisen päänupissa ei kerta kaikkiaan riitä prosessoriteho puntaroimaan kaikkea sitä informaatiota mitä näköaisti meille tuottaa joten me intuitiivisesti asetamme asiat - ja ihmiset - omiin karsinoihinsa asiaa sen enempää miettimättä.

Näemme siistiin hyvin istuvaan pukuun pukeutuneen keski-ikäisen miehen. Teemme sekunnin kymmenyksessä intuitiivisen analyysin ja suljemme tämän mielikuvan mielemme karsinaan. Ja tämä mielikuva tulee tästä eteenpäin värittämään kaikkea sitä mitä tämä mies tekee. Määrittelemme silmänräpäyksessä uudesta ihmisestä mikä tämä on; Nopeat määritelmät toisista ovat mielen oikoteitä ja tapa säästää energiaa.

Mitä ensimmäisen silmänräpäyksen jälkeen tapahtuu on sitten eri asia. Jos kyseinen henkilö ei osoittaudu intuitiivisesti asettamiemme odotusten mukaisiksi, tunnemme luonnollisesti olomme petetyksi. Kyse olikin pellestä joka oli pukeutunut pukuun. Mutta jos hän toimiikin ennakko-odotustemme mukaisesti, arvostamme hänen toimintaansa inan verran enemmän. Ei särmä pukeutuminen tee kenestäkään asiantuntijaa millään elämän osa-alueella mutta se vaikuttaa siihen ensimmäiseen silmänräpäykseen.

Jos sillä pukeutumisella ei ole mitään merkitystä niin miksi täälläkin kysellään toistuvasti neuvoja siihen miten pukeutua työhaastatteluun?
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis

*

i v y m a n

  • *****
  • 5960
  • button downs weejuns rain macs what else is there?
    • Profiili
    • A / SOPHISTICATED / HOOLIGAN
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #51 : 25.11.11 - klo:19:37 »
joo heroiinijazzarit ja yleensäkin "brotherit" osasi olla tyylikkäitä ja jotkut harvat osaavat  vieläkin vaikka todella harvat....tää räp-ellys skene ei sitten yhtään enää "sedälle" putoa. Mutta itsekin vierastan kaikkien alakulttuurien fas...tiukkapipoista meininkiä. Mulle uppoaa myös vanha r& b ja viime aikoina olen tykästellyt myös vanhan Soulin parissa. Mutta toppaukset pysyy takissa.

Cheers vaan Turkuun

Mä olen viime aikoina - no pidemmänkin aikaa - vähitellen alkanut tutustua vanhaan rock'n'rolliin ja rockabillyyn, siis muuhunkin kuin Elvikset, Cochranit, Burnettet jne. Joissa ei toki ole mitään vikaa myöskään, päin vastoin. Kaikki rehellinen juurimusa on hyvää.

Hyvän kaverin kanssa jutellessa taannoin tultiin siihen päätelmään että vuonna 2011 vanhaa punk rockiakin voi alkaa kutsua juurimusaksi. :D

Kippis sinnekin päin!
get your kicks on route six six six

*

danius

  • *****
  • 2252
    • Profiili
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #52 : 26.11.11 - klo:00:07 »
Tämä ketju jakautuu näemmä kahteen suuntaan. On asiallista pohtia auktoriteettia ja pukeutumista. Kriisitilanteessa luotetaan henkilöön jolla on yllään jotain, vaikka juuri ne heijastinliivit, jonka tunnistamme kuuluvan henkilölle jolla oletamme olevan valmiuksia ohjata ja neuvoa muita. Jos joutuisin vaikka junaonnettomuuteen ja harhailisin ratapenkalla muiden hengissäselviytyneiden kanssa, kuuntelisin ensimmäistä ihmistä jolla olisi yllään heijastinliivi tai poliisin tms. uniformu. Kuuntelisin varmaan myös farkkumiestä joka sanoisi olevansa vapaalla oleva palomies.

Mutta pukeutumisen motiiveista ja ketjun toisesta linjasta. Olen joskun miettinyt, että jos kaikki (miehet) pukeutuisivat tänä päivänä pukuun, pukeutuisinko siihen itse. Toisaalta tämä klassisen tyylin ihannointi ja vaikutteiden ottaminen menneistä (hyvistä) ajoista saattaa osaltaan johtua siitä, että se ei ole valtavirtaa. Jos kaikki pukeutuisivat muodollisesti, olisinko itse farkuissa ja rotsissa, tukka liian pitkänä ja rasvalla kammattuna? Kapinointi valtavirtaa, kalkkiksia ja tavallisuutta (square) vastaan taisi olla 50-luvulla alkaneen rock-villityksen yksi taustatekijä. Onko klassinen tyyli kapinaa 2000-luvun massamuotia ja tavanomaisuutta vastaan? I'm different so I am special...
I´m not a snob. I´m exclusive! - Frasier Crane.

*

Jussi

  • *****
  • 4165
    • Profiili
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #53 : 26.11.11 - klo:06:22 »
Onko klassinen tyyli kapinaa 2000-luvun massamuotia ja tavanomaisuutta vastaan? I'm different so I am special...

Oma ongelmasi, jos teet siitä ongelman. Älä tee. Katso, että tuntuu hyvältä.
Kaikki villa tottelee rautaa.

Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #54 : 26.11.11 - klo:08:34 »
Erityistilanteissa, joita jaron viestit koskevat ja jotka Salaryman mainitsee esimerkkeinä,...

Missäs kohtaa minä olen maininnut junaonnettomuuksia tai tulipaloja esimerkkinä? Niitä "päälläolevia tilanteita" kun on vähän toisenlaisiakin, vaikkapa organisaation avainhenkilön yllättävä poistuminen rivistä, tärkeän alihankkijan konkurssi, asiakastietokannan korruptoituminen, kilpailijan nostama tekijänoikeusjuttu yms. Kaikkia näitä on nähty ja nähdään päivittäin. Ja voin kertoa että porukka on näissä tilanteissa ihan yhtä lamaantunut kuin rekan valoja tuijottava peura.

Ei se puku sinänsä ole mikään tae yhtään mistään, se vaan antaa ihmisille alitajuisen (länsimaiseen kulttuuriin sidotun) signaalin luotettavuudesta. Miettikääpäs vaikka uutisankkureitten pukeutumista? Arvi Lind äänestettiin muistaakseni useita kertoja Suomen luotettavimmaksi ihmiseksi vaikka mies ei tehnyt muuta kuin luki monotonisella nuotilla toisten kirjoittamia uutistekstejä.

Siinä ollaan kyllä kaikki samaa mieltä että puku on univormu ja sillä on univormun semioottisia ominaisuuksia.

Tästä on olemassa tutkittua tietoa, muistaakseni Gardnerin tekemä tutkimus siitä miten asiantuntijan ulkoinen olemus vaikutti kuulijoiden subjektiiviseen kokemukseen siitä mikä oli tämän asijantuntijana esiintyvän henkilön substanssin taso. Satunnaisotannalla kootut kuulijaryhmät seurasivat samansisältöisen kalvoshown tms. jonka piti sama henkilö eri "roolipuvuissa". Sillä, miten esiintyjä oli puettu oli selvästi havaittava - ei mitenkään valtavan suuri - mutta havaittava vaikutus siihen millaiseksi hänen osaamisensa arvioitiin.

Ja tämä juuri on pointtini: Keskiverto osaava kaveri joka saa perus-pertin toimistovaatteissa suoritusarviossa sata pistettä saa puku päällä ehkä 105 pojoa ja niittivyökamppeissa 93. Ja näillä pojoilla sitten katsotaan kuka saa palkankorotukset, bonarit, ylennykset, parhaat duunikeikat...
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis

*

danius

  • *****
  • 2252
    • Profiili
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #55 : 26.11.11 - klo:10:00 »
En teekään. I feel good. Kunhan pohdin tässä ja katson millaista keskustelua syntyy.

Kyllä Salarymanilla on pointtinsa, ainakin tajusin ensimmäisestä kommentistasi että tarkoitat työ- ja vastaavaan maailmaan liittyviä erityistilanteita, et onnettomuuksia ja katastrofeja. Silloin ei puvulla paljon väliä ole kun ruumiita makaa pitkin penkkoja. Mutta jos vierailijaluennoitsija pitää luennon talouspolitiikasta, puku voi tuoda enemmän auktoriteettia ja uskoa asiantuntemukseen kuin niittivyö ja farkut. Mutta tässäkin karismalla on merkitystä. Ehkä liikunnan ope ei olisi kovin uskottava jos vetäisi tunteja solmio kaulassa. ( tähän tuli heti mieleen jääkiekkomaajoukkueen valmentajat joilla on kisoissa puku ja solmio..) No mutta yleensä tilanteen mukaan.

Pukeutumisesta vielä yleisemmällä tasolla. Kyllä se ainakin minua lämmittää kun näen, että pukeutumiseni nostaa hymyn muiden ihmisten huulille vaikka työpaikalla tai kaupan kassajonossa. Pukeudun ennenkaikkea itseäni varten, mutta totta kai myös muita varten. Ilahduttaakseni ihmisiä. Kyllä puhdas ja raikas, siisteihin vaatteisiin pukeutunut, hyväntuulinen ja mielellään vielä hyväkäytöksinen mies saa luottamusta ja positiivista palautetta kanssaihmisiltä ennemmin kuin sulkeutunut, nuhjaantunut tunkkainen äijä. Mitä olen keskustellut muiden kanssa niin yksi ärsyttävimmistä ihmistyypeistä tuntui monen mielestä olevan itsetietoinen, turhantärkeä ja omaa erinomaisuuttaan korostava pukumies. Tämä herätti monessa herraviha-tyylisiä kommenttejä, vaikka kommentoinnin kohteena olevan pukumiehen sosiaalinen tausta ei ollut tiedossa. Kaippa meillä kaikilla on kokemuksia yökerhosta tai baarista jossa yksi tai useampi kravattiin ja pikkutakkiin tai pukuun puketunut mies tilaa suureen ääneen kalliita juomia, korostaa omaa erinomaisuuttaa ja teutaroi. Yksi minun mielestäni huonoimpia pukeutumisen motiiveja onkin oman todellisen tai kuvitellun varakkuuden osoittaminen. "Mulla on bossii, cutsii ja rolexiii. Palvo mua babe."
I´m not a snob. I´m exclusive! - Frasier Crane.

Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #56 : 26.11.11 - klo:11:57 »
Lienenkö sellaista kirjoitusta koskaan kirjoittanutkaan, jossa vellit ja puurot, omenat ja päärynät eivät olisi sekaisin.

Sillä nyt ei ole merkitystä, mutta saisiko toivoa teksteihin kappalejakoa?
Helpottaisi kummasti lukemista.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

*

_ a m _

  • *****
  • 1682
    • Profiili
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #57 : 28.11.11 - klo:10:21 »
Kaippa meillä kaikilla on kokemuksia yökerhosta tai baarista jossa yksi tai useampi kravattiin ja pikkutakkiin tai pukuun puketunut mies tilaa suureen ääneen kalliita juomia, korostaa omaa erinomaisuuttaa ja teutaroi. Yksi minun mielestäni huonoimpia pukeutumisen motiiveja onkin oman todellisen tai kuvitellun varakkuuden osoittaminen. "Mulla on bossii, cutsii ja rolexiii. Palvo mua babe."

Tästä tuli mieleeni sellainen kysymys, että miksi moisen käytöksen pitäisi jotenkin ärsyttää? Omasta puolestani baarissa saa olla vaikka aurinkokuninkaaksi pukeutuneena, eikä se omia verenpaineita nostata. Niin kauan kun oma/seuralaiseni fyysinen koskemattomuus säilyy, eikä meteli ole ihan infernaalinen, saavat muut pukeutua ihan miten lystäävät.

Ja kai sitä voi olla hinnakkaat vaatteet päällä ilman, että sen pointti on osoittaa varallisuutta? Eri asia toki, jos sitä ääneen ruvetaan tuomaan esille.

Typo editoitu. Ja toinenkin.
« Viimeksi muokattu: 28.11.11 - klo:21:27 kirjoittanut _ a m _ »

Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #58 : 28.11.11 - klo:19:36 »
Mitä olen keskustellut muiden kanssa niin yksi ärsyttävimmistä ihmistyypeistä tuntui monen mielestä olevan itsetietoinen, turhantärkeä ja omaa erinomaisuuttaan korostava pukumies. Tämä herätti monessa herraviha-tyylisiä kommenttejä, vaikka kommentoinnin kohteena olevan pukumiehen sosiaalinen tausta ei ollut tiedossa.

Suomalaiset on perinteisesti kasvatettu potemaan kroonista mitättömyyttä, alemmuuden ja riittämättömyden tunnetta. Kun kyykkyyn painettu ihminen kohtaa ihmisen joka ei suostu samaan muottiin, otsasuoni alkaa pullistua. Heikko itsetunto ja negatiivinen minäkuva on ikävän yleinen piirre suomalaisissa.
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis

*

danius

  • *****
  • 2252
    • Profiili
Vs: Miksi pukeudun?
« Vastaus #59 : 28.11.11 - klo:23:12 »
Toisten pukeutuminen ei minua haittaa, huono käytös kyllä. Jotenkin sitä silti odottaa kauniisti pukeutuneelta kaunista käytöstä. Jos kravatissa örveltää, se on vaikeammin sulatettavissa kuin verkkareissa. Eipä silti, ei vaatteet miestä tee vaan ennemminkin päin vastoin. Kyllä se silti ainakin minua tympäisee kun täällä satakuntalaisessa pikkukaupungissa laittaa vähänkin "parempaa" päälle niin aina on joku sanomassa. Viimeksi tänään porvariksi nimiteltiin.
I´m not a snob. I´m exclusive! - Frasier Crane.