Kiton

[Mp]

X

[barcelona]

tähän asti olen pärjännyt talvet ihan hyvin kääriytymällä setelinippuihin.

:D

[Jussi]

Onko esim. tuota edullisemmissa ja kankailtaan samoissa/jopa paremmissa vaatturien tekemissä päällystakeissa jotain muuta perustavanlaatuista vikaa kuin bränditägin puute?

[barcelona]

Onko esim. tuota edullisemmissa ja kankailtaan samoissa/jopa paremmissa vaatturien tekemissä päällystakeissa jotain muuta perustavanlaatuista vikaa kuin bränditägin puute?

Epäilisin ettei muuta kuin se mikä kaikessa alkuperäisen ja kopion välillä on (edellyttäen että ollaan teettämässä kopiota Kitonin muotoilusta). Otetaanpa esimerkiksi Picasson aito työ ja siitä tehty tarkka kopio. Näiden välillä erona on vain tuo "brändi-tägin puute". Toisessa lukee Picasso ja toisessa ei. Miksi joku haluaa tuon aidon kun saa laadultaan vähintään yhtä hyvän kopiona (uudet maalit, paremmat taustakankaat jne.). Jokaisella on omat mieltymyksensä, eikä kummassakaan ole mitään väärää. Tuo velkakirjoihin kääriytyminen toisaalta voisi olla aika hyvä statement ;)

[Jälkiviisas]

Picasson kohdalla aitousvaatimuksen ymmärtää paremmin, onhan taulu kuitenkin enemmän uniikkiesine kun taas Kitonin ja Brionin takit ovat enemmän "massaa" (eivät tietenkään samalla tavoin kuin esim. Bossin takit).

Sen sijaan vaatteiden ja erityisesti päällystakkien kanssa alkaa Kitonin ja vastaavien hinnat olla sitä luokkaa, että hyöty menettää merkityksensä. Kyseessä kun ovat käyttövaatteet ja etenkin kashmirista tehdyt takit eivät ihan hirveitä aikoja Suomen ilmastossa kestä.

Tietysti jos on ylimääräistä pätäkkää eikä sitä tahdo lahjoittaa esim. meikäläiselle, niin saahan sitä Kitonin takin ostaa. Halvempaa ja eksklusiivisemman saa teettämällä räätälillä. Liian rahan poltellessa taskussa ja talvitakkihimoissa lankeaisin itse ennemmän mittatilaustakkiin, niitä saa 4-5 yhden Kitonin hinnalla ja nekin ovat uniikkeja.

Seteleihin tai velkapapereihin kääriytyminen on sinällään hyvä idea, että paperi eristää lämpöä hyvin ja Myytinmurjathan osoittivat paperisen haarniskan vetävän vertoja metalliselle. Ainoa ongelma on vain, että Suomen talvessa paperi kastuu.

[Jussi]

Onko esim. tuota edullisemmissa ja kankailtaan samoissa/jopa paremmissa vaatturien tekemissä päällystakeissa jotain muuta perustavanlaatuista vikaa kuin bränditägin puute?

Epäilisin ettei muuta kuin se mikä kaikessa alkuperäisen ja kopion välillä on (edellyttäen että ollaan teettämässä kopiota Kitonin muotoilusta). Otetaanpa esimerkiksi Picasson aito työ ja siitä tehty tarkka kopio. Näiden välillä erona on vain tuo "brändi-tägin puute". Toisessa lukee Picasso ja toisessa ei. Miksi joku haluaa tuon aidon kun saa laadultaan vähintään yhtä hyvän kopiona (uudet maalit, paremmat taustakankaat jne.). Jokaisella on omat mieltymyksensä, eikä kummassakaan ole mitään väärää. Tuo velkakirjoihin kääriytyminen toisaalta voisi olla aika hyvä statement ;)

Kopion? En tarkoita kopion tekemistä. Tarkoitan vaatturilla asioimista ja oman halun mukaisen takin teettämistä. Istuvuus on tasan varmasti parempi kuin massatuotetuissa (kyllä, myös Kiton, Brioni jne. tekevät vaatteensa massatuotantona) keskivertotakeissa. Kun hintataso menee 3-4 tonnin tienoille, saa parhaan vastineen rahoilleen (ja parhaan tuotteen) teettämällä sen itselleen.

Toki esim. Venäjän-kaupassa voi brändilisällä saada lisäkikkeliä, jolloin toki ymmärrän sijoituksen.


(Sinällään esim. kasmirkankaiden säänkestävyys ja käyttökulutusikä ovat huomattavasti parantuneet kudontatekniikoiden myötä, jolloin k.o. kangasvalinta ei ole niin puupäinen).

[i v y m a n]

Epäilisin ettei muuta kuin se mikä kaikessa alkuperäisen ja kopion välillä on (edellyttäen että ollaan teettämässä kopiota Kitonin muotoilusta). Otetaanpa esimerkiksi Picasson aito työ ja siitä tehty tarkka kopio. Näiden välillä erona on vain tuo "brändi-tägin puute". Toisessa lukee Picasso ja toisessa ei. Miksi joku haluaa tuon aidon kun saa laadultaan vähintään yhtä hyvän kopiona (uudet maalit, paremmat taustakankaat jne.).

Uniikkitaideteoksen ja ainakin tietyssä mielessä sarjavalmisteisen takin vertailu ontuu: samanlainen Kiton löytyy varmati muualtakin maailmasta, alkuperäisenä, mutta jotain Avignonin Naisia on tasavarmasti vain se yksi kappale, joka löytyy MoMasta. Taideteollinen tuote (malliltaan uniikihko takki - en osaa sanoa kun en ole kyseistä Kitonia nähnyt, missä määrin takin design on uniikki) ja yksittäinen uniikki taideteos eivät ole keskenään vertailukelpoisia asioita.

[Pchan]

Brioneista ja Kitoneista: Kenenkään taviksen ei luulisi harkitsevan näitä merkkejä. Nuo on tarkoitettu ihan eri tuloluokkien asiakkaille. Molempien vertaaminen mittatilaus- tai räätälintyöhön on sekin siinä mielessä päätöntä, että noiden ostajia ei ylensä kiinnosta käyttää aikaa turaamiseen, vaan he ostavat vähällä ajankäytöllä parasta näkemystä.

[barcelona]

En tarkoittanut tässä että nyt oltaisiin tekemässä kopiota esim. Kitonista, vaan tällä koitin hiukan avata ajatuksiani tästä merkki/ merkitön kysymyksestä. Itsekkin suosin ehdottomasti käsityötä ja mahdollisuuksien mukaan uniikkeja ratkaisuja, niin vaatteissa, asunnoissa, autoissa, kelloissa, leivässä, huonekaluissa, jne. Mutta ymmärrän omalla tavallaan myös tuon ns. "ylihinnan" brändituotteissa. Todellisuudessa tuo ylihinta ei ehkä olekkaan niin ylihintaista kuin ensisilmäyksellä näyttää. Yleensä taustalla on todella paljon tuotekehitystä ja työtunteja vaikka ne ei kohdistukkaan suoraan juuri kyseiseen yksilöön. On luku sinänsä jos merkin haluaa ostaa vain sen takia että se näkyy ympärillä oleville ihmisille ja sitä kautta hankkii Jussin mainitsemaa lisäkikkeliä. Esimerkiksi Walter Benjaminin ajatuksista taiteen aurasta sekä sen rappiosta mekaanisen uusinnettavuuden aikana löytyy paljon ajateltavaa tuosta alkuperäisyydestä ja uniikkiudesta ja miten näillä töillä on oma auransa, mistä ollaan valmiita maksamaan huomattavia summia. Taidevertaukseni ei sinällään (ainakaan minusta) onnu, koska määritelmä uniikki taide on tosiaan muuttanut merkityksensä mekaanisen uusinnettavuuden aikana. Ajatellaanpa näin; monesko grafiikan vedos on se aito ja alkuperäinen jos edition on esimerkiksi 500kpl? Tämä voisi olla aika lähellä esim Kitonin takin editiota. Tai miten määritetään alkuperäinen valokuvataideteos, kun sen editiota ei välttämättä ole edes määritetty vaan taiteilija vedostaa niitä sitä mukaa kun saa kaupaksi. Tuotemerkkeihin liittyy jotain immateriaalista joka vaikuttaa käyttäjän tunnetilaan. Tämän vuoksi välttämättä se räätälin takki ei ole hinnaltaan järkevä kun kalliimmalla saa merkin joka aiheuttaa käyttäjässään jotain haluttuja tunne/ olotiloja.
Loppusanoiksi, vaatteissa en suosi brändejä mutta esimerkiksi kellot ja autot ovat sellaisia missä tunnustan brändin vaikuttavan ostopäätökseeni.

[i v y m a n]

^No, totta, mitä tulee uniikkitaiteen ja monistettavan taiteen / taideteolisuuden / tuotannon rajan hämärtymiseen.

[Jälkiviisas]

Tajuaisinkin Kitonin paremmin jos mallisto olisi rajattu.

Nykyään kuka tahansa saa rahanipulla Kitonin takin.
Eihän se ole kuin kalliimpi Turo eli valmisvaate ihmisille, jotka eivät halua säätää. Tässäkään ei ole mitään väärää toki ja jos on rahaa, eikä sitä tahdo lahjoittaa esimerkiksi minulle, niin saa rauhassa ostaa Kitonin.

Melkein kaikissa suhteissa parempaa vain saa samalla rahalla.

[Arska]

Tässäkään ei ole mitään väärää toki ja jos on rahaa, eikä sitä tahdo lahjoittaa esimerkiksi minulle, niin saa rauhassa ostaa Kitonin.

Miksi juuri esimerkiksi sinulle? Voin esimerkiksi minäkin ottaa.

[i v y m a n]

Kitonin design-lisäarvosta: jo firman liikemekki on niin hirveä, että se on omiaan poistamaan kaiken mahdollisen design-lisäarvon:



Mitä mallistoihin tulee, näkemäni esimerkit - kuvissa siis, luonnossa en ole hypistellyt - eivät todellakaan ole niiiiiin ihmeellisiä ja uniikkeja, että tonnin, parin hinnalisäys olisi sillä perustein oikeutettua. Aika perus-italoa, sanoisin. Hartialinja irtotakeissa on ihan siedettävä, kitonhan lienee napolilainen puulaaki?

[barcelona]

Tajuaisinkin Kitonin paremmin jos mallisto olisi rajattu.

Tämä aihe hiukan huono itselleni kun en tunne Kitonin tuotantoa, enkä sen laatua mutta taidanpa silti pitää älämölä tästä :D Hintojen perusteella Kitonilla on todellakin joku tarkka editio (joka ei ole välttämättä edes kovin suuri), sitä ei vain ole merkattu tuotteisiin. Kun kausi on ohi ja mallisto myyty, ei sitä saa edes noilla kreikan velkapapereilla. Silloin kun tehdään numeroitu editio esimerkiksi nyt tästä takista, luodaan rajauksella jotain myyttistä itse tuotteen ympärille, josta ollaan valmiita maksamaan. Todellisuudessahan voi olla ettei tuotteita olisi muutenkaan tehty sen enempää. Sitten tullaankin tähän laatuun. Uskaltaisin melkein väittää ettei yhtä laadukasta takkia kovinkaan moni suomalainen ompelija pysty tekemään. Usein laadukas tehdasvalmisteinen vaate on huomattavasti laadukkaampi kuin vaatturin tekemä. Tämä on toki harmillista mutta näin se vaan on, eihän kovin moni pysty tekemään yhtä laadukasta autoakaan kuin esim. Bentley vaikka käyttäisi koko elämänsä sen käsin värkkäämiseen.

[i v y m a n]

Kitonilla veikkaisin että 'hinnan tuoma lisäarvo' verrattuna muihin vastaavan nichen tuotteisiin (Brioni tms, käsittääkseni Brionikaan ei ole noin idioottimaisesti hinnoiteltu, correct me if i'm wrong) on periaatetta 'ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa'.

Periaatteessa olen ihan samaa mieltä laadukkaan tehdasvalmistuksen tasosta. Tasokas tehdasvalmisteinen hakkaa huonon käsityön koska tahansa: käsityö käsityön vuoks -periaate ei vuonna 2011 ole laadullinen vaan snobbailullinen itseisarvo.

Kitonin vaatteissa - laadusta viis, en tiedä kun en ole hypistellyt - muotoilullinen / suunnittelullinen lisäarvo jää etäiseksi, en nä niissä kuvien perusteella mitään niin erikoista ettei sellaista tulisi vastaan muualla.

Tyypillisesti muotitalolle, vaatteita esittelevät mallipojat ovat Kitonin www-sivuilla hiton typerän näköisiä.