Täälläkin soi vaihteeksi orkesterimusiikki eli Magnus Lindbergin klarinettikonsertto vuodelta 2002. Jos "nykyklassinen" nostaa ajatuksena hiukset pystyyn mutta orkesterimusiikki ei muuten okseta, kannattaa testata: tässä yhdistellään
todella hyvin vaikutteita spektraalimusiikista yms. hankalammin sulavista kokeiluista aika Debussy- ja paikoin jopa Gershwin-henkiseen menoon. Aivan hillittömät soolo-osuudet levyllä soittaa tai pikemminkin tykittää lisäksi vielä ehkä maailman paras klarinetisti Kari Kriikku. Bonuspisteet Ondinelle King Crimson -henkisestä levynkannesta, vähän huonompaa äänenlaatua sietävät löytävät tämän myös pätkinä youtubesta: