Olen samaa mieltä siitä, että mustaa pukua tulisi käyttää harkiten. Sitä kannattaa säästellä niihin tilaisuuksiin, joissa todella vaaditaan tummaa pukua. Silloin se säväyttää sellaisen miehen päällä, joka ei joka aamu vedä sitä ylleen. Silvio Berlusconi on tästä asiasta kuitenkin huono esimerkki. Oltiin äijästä poliitikkona tai ihmisenä mitä mieltä tahansa, hän on kuitenkin valtionpäämies. Se edellyttää arvokasta ja juhlavaa pukeutumista. Tumma puku ja valkoinen paita ovat Silvion työvaatteet.
Toivottavasti Napoletanon hyvä pointti ei johdata toiseen äärimmäisyyteen. Puvulla ei nimittäin kannata revitellä. Tumman harmaa ja tumman sininen ovat paitsi varmoja myös tyylikkäitä valintoja. Niiden kanssa ei voi mennä harhaan. Puku on siitä erikoinen vaate, että ei tarvita kovin suurta "innovaatiota" jotta se menee överiksi. Monivärisyys ja ruudut kuuluvat houkutuksiin jotka kaupassa saattavat näyttää hyviltä mutta arkikäytössä alkavat hirvittää. Esquire'n tyylijohtajalla Nick Sullivanilla on sanonta "Extra 10%" joka viittaa siihen hienoon rajaan jonka yläpuolella mies alkaa näyttää törpöltä. Vaihtelun mahdollisuuksia kuitenkin on. Odottelen parhaillaan postista Kilgour, French and Stanburyn kaksirivistä six-on-one glen plaidia, jonka ostin ebaysta 70 eurolla.