Tämä taas paljasti sen että markkinahintainen öljy olikin huomattavasti halvempaa kuin clearing-kaupan niinsanotusti halpa öljy.
Jujuhan on siinä, että clearing-kaupassa ei käytännössä maksettu mitään rahalla.
Suurin osa clearing-kaupasta käytiin vaihtokauppana ja näin saatiin rahdattua Neuvostoliittoon kurssin ansiosta paljon erilaista tavaraa, joka palveli niin teollisuutta kuin poliitikkojen aluepolitiikkaa.
Suomen pankin tiukka rahapolitiikkakin aiheutti jänniä ilmiöitä ja aivan varmasti hidasti maamme talouden kehitystä.
Toisaalta sen rahapolitiikan vapauttaminen johti kasinotalouteen, mikä syvensi 1990-luvun alun lamaa.
Samalla on syytä muistaa, että Suomen Pankin politiikka ei poikkeuksellista maailmassa muulta osin kuin kestoltaan. Suomen politiikkahan suojasi aika hyvin vuoden 1987 pörssiromahduksen vaikutuksilta, jotka tuntuivat vasta viipeellä ja yhdistettynä idänkaupan romahdukseen aiheuttivat laman.
Montakohan "konetta" tai "nokiaa" meillä nyt olisi ilman tuota neljänkymmenen vuoden suunnitelmatalouden jaksoa?
Tuskin yhtään.
Nokiakin nettosi aika hyvin viemällä kumisaappaita ja elektroniikkaa itänaapuriin ja Koneen Pekka Herlinhän ja Nokian Kairamo olivat keskeisiä "idänkaupan (/punaisista) vuorineuvoksista". Molemmat saivat rakennettua siis hyvän pohjan tulevalle maailmanvalloitukselle idänkaupan ja suomalaisen suunnitelmatalouden ansiosta.
Suomi hyötyi vuodesta 1809 lähtien vero- ja tullihelpotuksista ja ennen toista maailmansotaa luotiin pohjaa metsä- ja koneteollisuudelle. Idänkaupan ja devalvaatioiden ansiosta nämä Suomen teollisuuden tukipilarit saatiin helposti pidettyä kunnossa vaikka maa oli pitkään maatalousvaltainen ja esimerkiksi vaateteollisuudessa halpatyömaan status katosi. Laman iskiessä 1990-luvulla Suomi oli jo vauras ja teollisuusvaiheen ohittanut
Unohtamatta sitä, että kaikki toisen maailmansodan jälkeen vaurastuneet teollisuusmaat ovat aloittaneet jonkinlaisella suunnitelmataloudella. Parhaimpina esimerkkeinä Japani ja Etelä-Korea, muut ovat vaurastuneet sitten ennen toista maailmansotaa, jolloin suunnitelmatalous oli vallitseva oppi.