Minusta tämä kommentti iskee ainakin omia mielipiteitäni vastaan erittäin lujasti.
Ensinnä autoista: Sanot että Englannin ja Italian autoinsinööritaidoissa on parantamisen varaa?
Saanen muistuttaa sellaisista laitteista kuin Aston Martin, Rolls Royce sekä Lamborghini.
Aston Martinhan on kuwaitilaisessa omistuksessa, sitä ennen Fordin. Rolls Royce on BMW:n omistuksessa, molemmissa tekniikka ja osittain laatu paranivat ulkomaisiin käsiin siirtymisen myötä. Mikä tavallaan on yksi väitteistäni eli englantilaiset valmistajat ovat ajautuneet ulkomaalaiseen omistukseen, joka ei ole ainakaan heikentänyt laatua. Entisen alusmaan autotehtaan omistuksessa Jaguarillakin pystyy hajoamatta ajamaan korjaamolta ulos.
Ainakin itselleni nämä merkit nousevat reilusti muiden ylitse, ei ainoastaan muotoilussa, mutta myös moottoreissa (vaikka, Lamborghinit kuluttavatkin lähes käsittämättömän paljon petroolia kaupunkiajossa.)
Lamborghini on Ferrarin lailla niche-tuote.
Ovathan ne hienoja esineitä, mutta ei sellaisella voi viedä nelihenkistä perhettä automarkettiin tai lähteä lomareissulle Ruotsin läpi Saksaan. Teknisen suorituskyvyn, näyttävyyden ja muiden kuin autollisten ominaisuuksien kustannuksella ovat hienoja esineitä, mutta todella rajattuun käyttöön.
Lisäksi hajovat aika helposti.
Minusta tämä on väite joka lähentelee absurdiutta, sillä mitään ruokaa tällä pallolla ei ylistetä kuten ranskalaista keittiötä.
Mutta onko ylistys oikeasti sama kuin paremmuus ja tarkoittaako se myös hyvää ruokaa, joka on hyvin subjektiivinen näkemys? Ranskalainen keittiö ja Savile Row ovat molemmat oikeastaan asioita, joita ylistetään koska niitä tulee ylistää ja siksi Citizen Kane on maailman paras elokuva ja Sgt. Pepper maailman paras äänilevy.
Tälläiset mietteet nousivat tänäiltana esille. Jos herrasmies Jälkiviisaan puheet oli tarkoitettu jonkinsortin huumoriksi, pyydän anteeksi ymmärtämättömyyttäni.
Eihän tällaisia väitteitä voi esittää ilman huumorin häivää, jota toivon olevan puolin ja toisin. Itselleni kevyt henkinen ja hieman pilke silmäkulmassa käydyt keskustelut sinällään vakavasti aiheista ovat yksi elämän mausteista eikä niitä tule esimerkiksi hymiöiksi kutsutuilla merkkiyhdistelmillä liikaa alleviivata. Minusta kun pari tärkeää hyvettä on kyky keskustella aiheesta kuin aiheesta sivistyneesti ja taipumus olla ottamatta itseään liian vakavasti.
