Voi veljet tänään oli oikein herkkupäivä! Jouduin asioimaan nimittäin autokaupassa. Voi juku. En edes tiedä mistä alottaisin! Myyjillä oli mahdottomat kengät. Ei eccot, eikä dresstrainerit. Sellaiset, mitkä voisi löytää Prismasta? Mahdollisesti. Kaikilla oli tietenkin musta puku, rintataskuissa törötti muovisia mainoskyniä ja yksilöllisyyttä haettiin paita-solmio kombinaatiolla. Edellämainituista vedin sen johtopäätösen, että työntekijät olivat värisokeita.
Henkilö jonka kanssa asioin, oli yksirivinen puku, mutta upslaakihousut. Puvun takki oli auki koko ajan. Lisäksi kun hän istui, koko puvun selkäosa nousi ilmaan muodostaen jyrkän taitteen heti kauluksen alle eli taakse. Pysyin kuitenkin tyynenä koko tapaamisen ajan, mutta tuo näky kummittelee edelleen takaraivossani..
Lisäksi bongasin sangen spezzaturaisen asiakkaan, vanhempi herrasmies. Päässä Estonian keulaportin kokoinen paloautonpunainen flat cap, vaaleansininen paita jossa erilaisia ruskeita, vihreitä, punaisia kuvia. Alaosaan oli nykäisty trendikkäästi kulutetut farkut. Sellaiset ylhäältä kireät ja alhaalta leveät ja valmiiksi tehtaalla nuhjatut. Jaloissa - ilman sukkia - kuvan kaltaiset loaferit.