Törmäsin lukioaikaiseen tuttuuni kadulla. Olin jo kauempaa katsonut haukansilmilläni, kuka tuo on, tuo joka pukeutuu mustaan pukuun helteellä. En olisi varsinaisesti kiinnittänyt huomiotani henkilöön, ellen olisi jo 300 metrin etäisyydeltä nähnyt hänen löyhyttelevän takkiaan rintamuksesta käsin. Välimatkan kutistuessa tunnistin ja tervehdin, jäin hetkeksi iskemään tarinaakin. Mainitisin vaikuttavan säätilankin ja ehdotin, "josko puvussa olisi kuuma". Johon tuttu vasti, "jo on melkoisen kuuma, huh huh, oli pisnespalaveri ja piti olla tumma puku".
Piikikkääseen luonteeseeni sopien, ehdotin josko puku olisi enempi keinokuituvoittoinen ja mahdollisesti jopa Turon mallistoa, johon kaveri ällistyi "Joo! Mistä tiesit". En ruvennut em. valmistajaa suusanallisesti parjaamaan sen kummemmin, mutta kehoitin tuttuani siirtymään luonnonkuituisiin pukuihin tai edes laadukkaampaan irtotakki&housut yhdistelmään kuin Turon puku. Kaveri lupasi tehdä parhaansa ja läksi kotiinsa. Jäin paahteeseen katsomaan hänen peräänsä, miten hän yhä tempoi pukuaan rintamuksesta yrittäessään epätoivoisesti pakottaa ilmaa kiertämään tuossa polyamidi/polyesteri-hirvityksessään, aurinko kiilsi takin muovisesta selkämyksestä ja häikäisi minut poistaen kuitenkin samalla tuon epäesteettisen kauhistuksen näköpiiristäni.