Osana samaa tyyliä on nähty myös kiiltonahkasaappaat ns. haitarivarsilla. Saapashousujen (pussihousut) parina. Pukeutuja oli nuorukainen, joten ajattelin otetta itseironiseksi.

Olivatako tälläiset vai todella kiiltonahkaa?

"Ajurityylin" jäljittelyhän on suunnilleen romanimiesten kansallispuku joten turha sitä on ihmetellä. Spittarit tai jatsarit jalassa, aina mustat prässihousut. Päällä silkkipusakka tai nahkatakki ja lakki tai lätsä päässä.

"Ajurityylin" jäljittelyhän on suunnilleen romanimiesten kansallispuku

Ei vain suunnilleen vaan nimenomaan, vaikka terminä tuntuukin olevan kansanpuku. Farkkuja ei yleisesti hyväksytä - ei edes lapsilla - ja jalkineille on omat luottotekijänsä. Takin suhteen on enemmän joustoa, mutta siinäkin pyritään ns. hevosmiestyyliin.

Kun Saska Helmikallio pukeutui vaaleaan puukuun, kirjoitti isä vankilasta kirjeen, jossa totesi tämän
häpäisevän vaaleilla housuilla koko suvun. Tästä oli lehdissä paljonkin tuolloin.

[vankilasta]

Kun Saska Helmikallio pukeutui vaaleaan puukuun, kirjoitti isä vankilasta kirjeen, jossa totesi tämän
häpäisevän vaaleilla housuilla koko suvun.

Heh.

Tuossapa selitys. Miten muuten suhtaudumme kansallis- tai kansanpukuun? Arvoimmeko niitä samojen pukeutumissääntöjen näkökulmasta kuin muuta / omaa pukeutumistamme? Arvostammeko kansallispukua yleensä vai ainoastaan silloin kun se on valtaväestön pukeutumista? Minusta kansallispukuun pitää suhtautua ihan omana alueenaan, samoin oma alueensa on työpuku (virkapuku).

Tuossapa selitys. Miten muuten suhtaudumme kansallis- tai kansanpukuun? Arvoimmeko niitä samojen pukeutumissääntöjen näkökulmasta kuin muuta / omaa pukeutumistamme? Arvostammeko kansallispukua yleensä vai ainoastaan silloin kun se on valtaväestön pukeutumista? Minusta kansallispukuun pitää suhtautua ihan omana alueenaan, samoin oma alueensa on työpuku (virkapuku).

Samaa mieltä. Istuvuus- ja muita elementtejä toki voi arvioida, mutta tulee ottaa huomioon lähtökohtaiset rajoitteet.

[vankilasta]

Kun Saska Helmikallio pukeutui vaaleaan puukuun, kirjoitti isä vankilasta kirjeen, jossa totesi tämän
häpäisevän vaaleilla housuilla koko suvun.

Heh.

No, romanikulttuurin perimmäinen ongelma lienee juuri se, että ympäröivän yhteiskunnan säännöistä ja tavoista ei juuri piitata.  Vankilaan joutuminen on valtaväestön pakkovallan alaisuuteen joutumista, josta ei aiheudu suoraan häpeää.  Jos vankilaan joutuu jostain, joka loukkaa romaniyhteisön omia sääntöjä, siinä nähdään ongelma. 

Eli tälle ei voi naureskella siinä mielessä kuin herkästi tulee mieleen.  Tähän nimenomaiseen seikkaan liittyy hyvin paljon hyvin syvällekäyviä kysymyksiä.

Tuossapa selitys. Miten muuten suhtaudumme kansallis- tai kansanpukuun? Arvoimmeko niitä samojen pukeutumissääntöjen näkökulmasta kuin muuta / omaa pukeutumistamme? Arvostammeko kansallispukua yleensä vai ainoastaan silloin kun se on valtaväestön pukeutumista? Minusta kansallispukuun pitää suhtautua ihan omana alueenaan, samoin oma alueensa on työpuku (virkapuku).

Samaa mieltä. Istuvuus- ja muita elementtejä toki voi arvioida, mutta tulee ottaa huomioon lähtökohtaiset rajoitteet.

Itse suhtaudun lähtökohtaisen nuivasti koko suomalaisen kansallispuvun käsitteeseen.  Kotimainen kansallispuku on täysin keksitty konsepti, joka jollain oudolla tavalla mukailee työväen pukeutumista.  Miten ihmeessä siitä on aatu väännettyä juhlapuku?  Koko konsepti on minun mielestäni teennäinen, enkä henkilökohtaisesti juurikaan siksi suomalaisista kansallispuvuista pidä.  Ne eivät myöskään ole mielestäni tyylikkäitä.

Eli näistä lähtökohdista en suomalaisia kansallispukuja arvostele mitenkään.  Jos taas kyseessä on jonkun kulttuurin aitoa kansanperinnettä ilmentävä ja aidossa käytössä oleva puku, sitä voi arvioida lähinnä tuon kulttuurin lähtökohdista.  Siinä mielessä olen siis samaa mieltä, että niihin täytyy suhtautua ihan omina kokonaisuuksinaan.

[vankilasta]

Kun Saska Helmikallio pukeutui vaaleaan puukuun, kirjoitti isä vankilasta kirjeen, jossa totesi tämän
häpäisevän vaaleilla housuilla koko suvun.

Heh.

No, romanikulttuurin perimmäinen ongelma lienee juuri se, että ympäröivän yhteiskunnan säännöistä ja tavoista ei juuri piitata.  Vankilaan joutuminen on valtaväestön pakkovallan alaisuuteen joutumista, josta ei aiheudu suoraan häpeää.  Jos vankilaan joutuu jostain, joka loukkaa romaniyhteisön omia sääntöjä, siinä nähdään ongelma. 

Eli tälle ei voi naureskella siinä mielessä kuin herkästi tulee mieleen.  Tähän nimenomaiseen seikkaan liittyy hyvin paljon hyvin syvällekäyviä kysymyksiä.

Juuri tästä puhuttiin tuossa yhteydessä paljonkin.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Tällaista. 5000 dollarin vihreät Kitonin strutsinnahkalouferit.

^Vetää ihan oikeasti sanattomaksi. Tuollaisia ei pitäisi olla tällä planeetalla.

Miksi ne ovat niin kalliit? Ei kai strutsin nahka mitään erityisen arvokasta ole.

Ei kai strutsin nahka mitään erityisen arvokasta ole.

On se sitten kun siihen on lyöty Kitonin logo.

Ei kai strutsin nahka mitään erityisen arvokasta ole.

On se sitten kun siihen on lyöty Kitonin logo.

Sori, Kitoni ei sano minulle mitään joten en osaa suhtautua. Vanhasta muistista nahkaesineitä teettäneenä muistelin vain rutsin olevan halpaa esim. allikaattoriin verrattuna ja ihan Suomessakin kasvava ruokaeläin.

Kitonin läpsykät ovat eräänlaiset luksus-crocsit.