Kyllähän tuota voi lyhentää, mutta silloin tulee siirtää taskuja.
Toinen asia, johon ensi takissa täytyy kiinnittää enemmän huomiota on kädenteiden istuvuus. Nyt tilasin pientä, mutta käsityksien kohtaaminen ensi kerralla on hiukan arpapeliä; varsinkin jos tekijä on hieman poissa mukavuusalueeltaan.
olkapäähän tuli myös ropea alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, mutta totesin sen näyttävän hyvältä. Kauluslovista tuli jonkun verran liian syvät.
Ehkä osa sudenkuopista olisi ollut vältettävissä jos tekijänä olisi ollut kokenut räätäli. Esikoinen on kuitenkin aina esikoinen. Hartiat ovat aika lailla täydelliset, jonka vuoksi uuden projektin käynnostäminen on lähinnä kankaan löytymisestä kiinni. Entisen takin avulla noihin tehtyihin mokiin on myös helppo puuttua.
Ihmettelin miksi ompelija tuskaili puhelimessa nähneensä painajaisia napinlävistä. Oli mennyt sitten tekemään kaikki lävet asola lucidana. Ei tullut kauhean siistit, kun lanka oli liian paksua. Opetus: keep it simple.
Toinen selkeästi tarpeellinen juttu, ainakin minulle, on ottaa sovituksessa kuvia sovituksessa. Sovitustilanteessa huomaa olevansa vähän sokea, vaikka tajuaa että joku mättää. Muistettavia ja muistutettavia asioita oli ainakin minulla niin paljon, että meilit sovitusten välillä tulivat tarpeeseen. Meiliin liitetyt käsitellyt havainnekuvat ovat varmasti ompelijallekin sanallisia kuvauksia helpompia ymmärtää.
