Oma määritelmäni: Klassikko on jokin sellainen, joka ei näytä eksyneeltä millään vuosikymmenellä viimeisen 100-50 vuoden aikana. Asioita jotka ovat olleet yleisiä jollain lyhyemmällä aikavälillä mutta eivät muilla voisi kutsua trendeiksi tai muoti-ilmiöiksi, ja asioita jotka olivat joskus klassikkoja mutta jääneet nyt pois käytöstä (esim. knalli) kuriositeeteiksi.
Näin. Minä määrittelen sen oikeastaan siten, että jos kamppeeni pistää 40-50 vuotta ajassa taaksepäin tai saman verran eteenpäin, settini näyttäisi silti perustyylikkäältä ja - periaatteessa - jokaisen länsimaisessa kulttuuriperinteessä kasvaneen klassiseen pukeutumiskaanoniin tunnistettavalta.
Esimerkiksi mikäli päälläni on sininen irtotakki, vaaleasävyinen kauluspaita, tummahko solmio, harmaat flanellihousut ja koivissa vielä nahkaiset reunoskengät, uskon sitä pidettävän hyvänä vapaa-ajanpukeutumisena (vapaa-ajan siksi, että kyse on irtotakki ja -housut -yhdistelmästä, ei puvusta) koko tuolla aikaskaalalla. Samoin esim. vaaleat housut ja tummansininen pikee purjehduskenkien tai pennyloafereiden kanssa on ajaton kesäpukeutumisen klassikko. Tummat farkut, OCBD ja V-aukkoneule kuuluvat samaan sarjaan (monien muiden yhdistelmien ohella). On siis olemassa settejä, joita aika ei juurikaan kosketa.
Kokonaisuus ei silti ole välttämättä tylsä. Kautta aikojen värejä on käytetty ja räväkätkin yhdistelmät ovat olleet OK. Kyse vain on siitä, että ne eivät yleensä esiinny asun jokaisessa kappaleessa - siksi siis tuo "yhden räväkän" periaatteeni. Asusteilla voi myös ajanmukaistaa valtaosan klassisista kokonaisuuksista, mikäli tarve aikasidonnaisuuteen iskee.
