Henrik: Kokonaisuuden koen raskaaksi, koska kaikki kuviot, materiaalit ja tekstuurit näyttävät edustavan skaalan painavampaa päätä. Nuoremmalta herralta odottaisin hieman enemmän kepeyttä, ainakin näin kesäisin. Samaten väreistä ja niiden yhteensovittamisesta nuoremman pukeutujan silmin: kokonaisuus kaipaa jotakin raikkaampaa elementtiä, joko paidan tai sitten esimerkiksi housujen puolesta. Em. asioiden raskauden vastapainoksi.
Mielestäni nuori mies voi kyllä pitää raskaita materiaaleja ja jopa tunkkaisia kuviota yllään, kunhan kokonaisuudessa on myös raikkaan vaikutelman antava pinta tai asuste. Esimerkiksi raskaasta materiaalista valmistetun kokotweedpuvun värin tai kauniiden ruskeiden kenkien (kuten teillä) tahi vaaleapohjaisen paidan kautta.
Jo sävyasteikon vaaleasta päästä valittu taskuliina toisi mielesäni yhdistelmäänne parannusta yhdistettynä toveri Cdosin mainitsemaan kapeampaan housujen leikkaukseen. Siten kauniit kenkännekin pääsisivät oikeuksiinsa. (Reunahuomiona - sukat ovat kokonaisuudessa oivasti valittu.)
Gafferille: vaihdoin kengät, luojan kiitos. ;) Näyttävätpä onnettomilta kuvassa. Luonnossa mukavannäköiset, kapeat, jopa pukukäyttöön sopivat louferit. Pitänee laittaa noista tarkempaa kuvaa ja altistaa yhteisön kritiikille. -Takki on tarkoituksella valittu lyhyeksi, kuten muutkin takkini. (Takki on sama kuin aiemmissa kuvissani:
http://aijaa.com/v.php?i=001738032301.jpg) Ratkaisuuni olen päätynyt huomattuani, että näytän lyhyeksi leikatussa takissa pitemmältä (olen ruumiinrakenteeltani tanakka ukonkäppänä). Koska vaatteiden on tarkoitus parantaa olemustani ja korjata ruumiinrakenteen rajoituksia, on minusta sallittavaa muutostöiden tekeminen näiden avittamiseksi. Kunhan nyt ei mennä ihan sinne muodikkuuden "high-water-territorylle". Esimerkiksi taas Mr. Uunottajalle pitempi takki olisi perusteltumpi - oman valintani ymmärtäisitte, jos näkisitte minut elävänä. Toisaalta olen myös itserakas paskiainen, ja lyhyeksi leikatut takkini erottavat ja yksilöivät minua. Pidän siitä.
Takin pituudesta voitasiin keskustella muutoinkin, pyydän kertomaan näkemyksiänne.
Samaten Tommille: Solmuke on valmiiksi solmittu. Se on ensimmäinen mirrini, joten annettakoon anteeksi. Samalla se olkoon elämäni viimeinen valmiiksisolmittu. Värivalinnan pyydän ymmärtämään myös tämän kautta; erottuvammassa värissä kokisin itseni ehkä liian eksentriseksi. Solmuke kun aina erottuu massasta, ja se voi tehdä sen myös - ainakin näin alkuun - hienovaraisesti vihjaillen.
Kiitoksia parannusehdotuksistanne ja loistokasta sunnuntaipäivää!
