Miksi kuvausta harrastavat laittavat tonnin tai pari kameraan, jos joka pirun kuvassa täytyy värejä tai kontrastia säätää?
Saattaisikohan olla jopa niin, että halvemmalla kameralla saa helpommin hyviä "näpsyjä"? Niissä on keskiarvoistavia, tasaavia, korjaavia yms. ominaisuuksia, joiden tavoitteena on tasalaatuinen ja sunnuntaikuvaajaa miellyttävä jälki ilman jälkikäsittelyä kohteesta kuin kohteesta.
Kalliimman kameran yksi tavoite lienee toistaa kuvattava kohde valaistuksineen niin uskollisesti kuin mahdollista. Kuvaajan tehtävä on säätää ensi vaiheessa kuvauskohdetta ja sen valaistusta niin, että lopputulos on hyvä. Ellei se onnistu, pitää paremmalla kameralla kuvattuja kuvia yleensä parannella jälkikäteen. Tähän kalliimmalla kameralla otetut kuvat antavat paremmat mahdollisuudet (paljon pikselitä, suuri väriavaruus, raw-tallennus, profiilien tallentaminen jne.)
Kalliiman kameran kuva on käsittelemättömänä harvoin se, mitä me näemme, kun se toistaa kuvaustapahtuman fysikaaliset olosuhteet mahdollisimman realistisesti. Siitä puuttuvat fysiologiset ja psykologiset muutokset ja "korjaukset", joita elimistömme tekee väistämättä aistihavaintoihimme. Halvemman kameran säädöt ja joissain jopa "ohjelmisto" koettavat tehdä korjauksia todellisuuteen, jotta kuva vastaisi havaintojamme paremmin. Aiemmin näitä korjauksia tehtiin pimiöissä ja kehittämöissä, nyt Photoshopilla.