Olen eri mieltä. Toki ennenkin tehtiin laadukkaita vaatteita ja sitten ei aivan niin laadukkaita, mutta ennen ei ollut Primarkin tapaisia yrityksiä, joiden asiakkaat eivät edes odota vaatteiden kestävän kovin kauaa.
Kertooko se, että asiakas ei edes odota saavansa pitkän käyttöiän tuotteita tuotteista vai asiakkaista? Ja voidaanko tästä vetää johtopäätös että jossain romantisoidussa menneisyydessä asiakas odotti saavansa tavaraa joka kestää sukupolvelta toiselle?
Kun olin lapsi ja perheissä oli paljon lapsia, oli aivan normaalia, että sisarukset perivät vanhempien sisarustensa pieneksi jääneet vaatteet ja aikuisten vaatteista tehtiin lasten vaatteita. Vaatteet olivat niin kestäviä, että olin ihan normaalia, että sisarussarjan pienimmät saivat ensimmäiset uudet vaatteensa suunnillen rippijuhliinsa. Rahaa oli vähän, lapsia paljon ja vaatteita vähän, siksi niiden oli pakko olla kestäviä.
Tähän samaan harhaan moni sortuu; Koska ennen vähiä vaatteita kierrätettiin niin niitten oli pakko olla laadukkaampia? Ei pidä paikkaansa.
Nykyään lastenvaatteita kierrätetään tai ollaan kierrättämättä riippuen siitä onko suvussa tai lähipiirissä sopivan ikäisiä vaatteenkäyttäjiä, nykyään samassa perheessä harvemmin on kahta-kolmea lasta enempää. Kun jossain romantisoidussa menneisyydessä lapsikatraassa saattoi olla kymmenenkin tenavaa suunnilleen vuoden ikäeroin niin vaatteiden periytyminen vanhimmalta nuorimmalle meni ihan luonnostaan. Nykyään taas lapsimäärät ovat pienempiä ja ennen kaikkea meidän elintasomme on menneisiin vuosikymmeniiin verrattuna naurettavan korkea joten jätteeksi joutuu isot määrät muuten ihan käyttökelpoista tavaraa.
Vaimoni on käsityöalan opettaja ja vintagevaatteiden harrastaja. Hänen mukaansa vanhat vaatteet on valmistettu paljon huolellisemmin kuin nykyvaatteet.
Juu, ja tämä ajatusvirhe on seurausta siitä että vintage-alan harrastajien käsissä on menneitten vuosikymmenien parhaimmisto. Heikompi tavara on viety lumppukeräykseen aikoja sitten.
Hyvä ystäväni työskenteli erään laadustaan tunnetun japanilaisen automerkin huoltopäällikkönä ja hän oli vahvasti sitä mieltä että p.o. automerkin laatumaine oli pelkkä myytti koska hänen korjaamollaan oli aina kyseisen merkin autoja joilla oli ongelmia. Poliisi alkaa helposti pitämään kaikkia ihmisiä potentiaalisina rikollisina koska hän tekee päivittäin työtä tavallisten ihmisten tekemien rikosten selvittämiseksi. Alkoholistien kanssa toimiva sosiaalityöntekijä voi sortua näkemään kaikki ihmiset alkoholiongelmallisina jne. Omista empiirisistä havainnoista voimansa hakeva mielikuva voi itsestä tuntua relevantilta mutta silti se saattaa olla pahasti vinoutunut.