Huumorintajuttomien?! Meinasin itse listata samat, mutta päättelin että keikarissa ei kukaan moisia kenkiä tarvitse.

Mutta jos samalla jatketaan, niin USA: Danner.

Saksaa puhuvat kengät:

Heinrich Dinkelacker, ilmeisesti saksalaisten business -kenkien ykkösmerkki. Kallis
Apollo, edullisten budapestereitten tekijä. Mallisto hyvin saman oloinen kuin Dinkelackerilla

Gordon Bros: Goodyear welted kenkiä Intiassa valmistettuna. Mallistossa enemmän britti- ja italokengän näköä kuin pulleanokkaista budapesteria. Itse asiassa eilen löytyi pihakirppikseltä pari Gordon Bros:eja jotka poistin silkasta uteliaisuudesta. (Ovat mulle liian isot) Kokeilen noilla kengillä miten täyshuolto elvyttää kirppiskengät.

Ludwig Reiter, Itävältalainen 1885 perustettu kengäntekijä
Bálint Maßschuhe, itävaltalainen mittatilauskenkin tekijä. http://www.balint.at/english/index2.htm
Himer & Himer: Saksalaisia bespoke-kenkiä Kölnistä. http://www.himershoes.de/

Sitten tietysti huumorintajuttomien saksalaisten omin alue, maastokengät:

Meindl
Haix

Sairaalahenkilökunnan suosikit:
Birkenstock
Dr. Brinkmann

Kaikenkaikkiaan saksaa puhuva kenkämaailma on rikas ja moni-ilmeinen. Pieni yllätys on kenkiä käsityönä tekevien artisaaniverstaiden suuri määrä, googlettamalla "Maßschuhe" löytyy paljon mielenkiintoista

Linkki saksalaisen kenkälehden sivuille, kohdasta Markenshue löytyy linkkejä kengäntekijöistä kirjoittuihin yhteenvetoihin: http://www.die-welt-der-schuhe.de/

Bitte schön, meine damen und herren.

Vanha USA:lainen: Wright Arch Preserver. Red Wingien kaveriksi menee varmaan myös Wolverine.

Ranskalaisia Paraboot, Markowski, J.M.Weston, Pierre Corthay, Aubercy ja John Lobb Paris, Hermes'n omistuksessa. Italiasta Enzo Bonafé. Yhdysvalloista kotoisin oleva Rider Boot Co. tekee ymmärtääkseni myös hyviä. St. Crispin's ja Zonkey Boot ovat laadukkaita itävaltalaisia.

Bespoke-kengäntekijöistä tulee mieleen W.S. Foster & Sons (UK) (heillä on myös Edward Greenin/Crockett & Jonesin valmistama RTW-mallisto), John Lobb St. James (UK), Koji Suzuki (JP) mutta niitähän riittää.

Maarmin >>> Meermin.

Meille kompromissimiehille Ranska-osastolle faijamerkki Bexley sekä myös Loding.

Onneksi alkkareita on koko ajan alennuksessa, ettei tarvitsekaan.

Borgeja on omassa rotaatiossa aika monta paria ja menevät siinä missä muutkin. Omaan kroppaan istuvat kyllä oikein hyvin, toisin kuin esim. jotkut Armanin erittäin matalavyötäröiset mallit.

Lahja, jolla osoitat ettet välitä?

Richard Muttilla on ihan asiallinen setti, turtleneck-neuleet ovat alkaneet kiinnostamaan minuakin.

Tässä pari laadullisesti kyseenalaista kännykkäkuvaa eilisestä.

Once You bought it, the shame lasts forever.

40 asyetta etikalla, tarvittaessa sappisaippualla. Ohittaa etikan takia rasvan lämpötilaongelman.

Äh, ei tuossa merkin leikkaamisessa ole minulla kyse mistään "en periaatteen takia näytä valmistajaa!". En revi autosta logoa pois, koska ne ei rumenna autoa. Sen sijaan ite en pidä tollasista logoista kuin tuo sebago noissa purkkareissa. Ihan ulkonäkökysymys. Sen sijaan jos autossa ois takana ties mitä "Power steering, ABS, turbo" merkkejä niin voisin sitä harkita. Enkä punasiivistäni peitä RW logoa, koska en pidä niitä rumina. Ja kuinka pitkään teillä menisi tollasessa saksimisoperaatiossa? itellä alle 5 minuuttia, joten ei se nyt kovin suurta paneutumista vaadi. Ihan ulkonäköseikka vaan. Mutta kun miettii tätä foorumin touhua, niin ainakaan minulle joku minuutin tai parin vievä saksimisoperaatio ei nyt ole kovin paha juttu, jos sillä saa asusteen paremman näköiseksi.. Mutta jokanen tavallaan, totta kai.