Isokyrössä tehdasvierailulla. Mielenkiintoinen opastus - alkoi jääkaudesta ja ensimmäiset puoli tuntia vaikutti piilokameran historianluennolta.



1,5 h kierroksen aikana sai vapaasti kysellä. Tislaamossa oli suuri muutos käynnissä: viskin ja ginin tuotantolinja oli juuri eriytetty toisistaan, ja kuvassa on uusi pannu joka on vain ja ainoastaan viskin tekoon, ensi viikolla toiminee jo oikeasti.

Miko Heinilä (yksi perustajaviisikosta) esitelmöi:

HelSinGin menestynyt:

Suomalainen gin-kategorian uusi tulokas palkittiin kolmella mitalilla 2016 International Wine and Spirit Competitionissa.

Viime vuonna Suomi nousi ginin valmistajien kärkimaiden joukkoon Kyrö Distillery Companyn Napuen voittaessa Gin & Tonic -kategorian International Wine and Spirit Competitionissa (IWSC).

Tänä vuonna Paradise City Beverage Companyn uusi tulokas HelSinGin, jota edustaa kotimaassa Lignell & Piispanen, ylläpitää Suomen mainetta yhtenä maailman johtavana laadukkaiden ginien tuottajana.

HelSinGin palkittiin erinomaisesta laadustaan kaiken kaikkiaan kolmella eri palkinnolla; hopealla, erikoismaininnalla ”Outstanding Silver” Gin & Tonic�"kategoriassa, hopealla Contemporary Gin �"kategoriassa sekä pronssilla Gin Packaging�"kategoriassa, ollen näin palkituin ja arvostetuin suomalainen gini vuoden 2016 kilpailussa.

�" Emme voisi olla onnellisempia siitä, että ginimme on saanut tällaista tunnustusta maailman arvostetuimmassa alkoholialan kilpailussa. Kaikki tuotteemme luodaan samalla tinkimättömän laadun periaatteella, mutta HelSinGinillä on meille poikkeuksellinen merkitys. Reseptiikka ja design on hiottu kovalla työllä ja hartaudella, inspiraationaan 1900-luvun alku ja kieltolain aika. HelSinGin on kunnianosoitus rakastamallemme kaupungille, Paradise City Beverage Companyn Global Brand Ambassador, ja Helsinginin luoja, Jere Vihervaara kertoo.

HelsinGin on ruispohjainen gini, joka on tislattu ja maustettu 20 eri yrtillä, sisältäen perinteisiä giniyrttejä, sekä käsin poimittuja, villejä Pohjolan yrttejä. Tuotteen on kehittänyt Paradise City Beverage Companyn baarimestarit ja sen on tislannut Kyrö Distillery Company.

Myös toinen Paradise City Beverage Companyn ja Lignell & Piispasen uutuus, Paradise Negroni, palkittiin kilpailun pakkaus-kategoriassa pronssilla. Paradise Negroni on puolukalla maustettu versio klassikkococktailista.

The International Wine and Spirit Competition (IWSC) on maailman johtava alkoholialan laatukilpailu. Vuotuinen maailmanlaajuinen kilpailu on järjestetty vuodesta 1969 ja siihen osallistui vuonna 2016 tuotteita miltei 90 eri maasta. Eri juomatuotekategorioihin jakautuvia tuotteita arvostelee kilpailussa yhteensä yli 400 tuomaria.

^ Testattu ja oikein hyvä tuote.

Fever-Treeltä uutta toniccia:

Moikka.
Olen uusi tällä palstalla ja rekisteröidyin tänne käytännössä siksi, että törmäsin sattumalta tähän gini threadiin ja vakuutuin lukemastani. On mukavaa, että Suomesta löytyy muitakin, jotka ovat kiinnostuneita tästä jalosta nektarista. Jotta viesti ei menisi ihan höpöttelyksi, niin kerron omat mieliginini tonicin kera.
Gin Mare, 1724 tonic, basilikalla tai oliivilla
Tanqueray Rangpur Gin, fever tree indian tonic, sitruunankuorella
The Botanist Gin, fever tree tonic ja limen lohko.
Erikseen tulee sitten tietysti ginit jotka sopivat dry martineihin tai negroneihin, mutta niihin voidaan palata toiste. Kaapistani löytyy tällä hetkellä ginien lisäksi rommia, brandya, mescalia, cachacaa, vermutteja, camparia, muutamia liköörejä ja bitterit tietysti.

^ Tervetuloa, täällä tosiaan aika ajoin keskustellaan gineistä. Foorumilla on kaltaisiasi kokeilijoita ja täydellisyyden etsijöitä, kuten myös klassikoissa ja perusmerkeissä pitäytyviä. Itse taidan kuulua jälkimmäiseen, mutta toisaalta esim. dry martinin teossa tulee noudatettua suorastaan autistisen tarkkoja rituaaleja jotta juomasta tulee juuri se täydellisen oikea.

En halua profiloitua täydellisyyden etsijäksi tai kokeilijaksi, sillä kyllä minulle perusmerkitkin käyvät. Esim Gordon's on mielestäni täysin aliarvostettu gini, se vaan sattuu olemaan erittäin katajanmarjainen ja sitruksinen tuote. Ja myöskin monelle se on ensimmäinen isän tai isoisän kaapista maistettu litku. Sama koskee osittain Beefeateria, joskin itse pidän Gordonsia parempana.

Täytyykin tähän väliin kehaista Siljan ginivalikoimaa taannoissella Tukholman reissulla. Kaupasta löytyi turvallisen perusvalikoiman (siis ne tavalliset, jotka on helppo löytää melkein mistä vain nykyisin, esim Bombay, Beefeater, Tanguaray, Hendrick's yms) lisäksi Kyrön Napue 48 ja Koskue, HelSinGin, Nordic Spirits Labin Gin x Akvavit, etelänaapurista mielenkiintoiselta kuulostava Crafter's sekä Hernö Old Tom.

Lisäksi paatin baareista sai Napue Tonicit oikeaoppisesti tehtynä Fever Treen, rosmariininin ja karpaloiden kera.

Taannoisista ginimaistajaisista kuvamateriaalia. Pöydällä osa ginikokoelmastani, tällä hetkellä preferoin pitkälti seuraavia:

-"talousgininä" menee mukavasti normi tanqueray ja siitä n.10, toisaalta ihan rehellinen Finsbury toimii myös aina.

- Lempparina oikeastaan nyt HelsinGin ja Napue, joista jälkimmäinen ei napannut aluksi yhtään Fever treen ja rosmariini&karpalo-kombinaation kera. Kuitenkin maisteltuani sen ilman kikkailuja fentimansin tai ihan vaan Hartwallin tonicin kanssa, olen tykästynyt siihen suuresti.

- Spesiaalihetkiin sitten onkin totta kai Monkey 47, perusteluja se ei kaivanne.


Risut: Baarikaapista löytyy 15 eri giniä, ainoa aidosti melko kehno Gini on omaan makuuni Opihr- Gin, jossa mausteinen pippurisuus iskee turhan paljon esiin. Kokeilen sekoitella tavarasta tänään karpalotiivisteestä jonkinlaisen Long Drinkin, saapa nähdä millaista siitäkin sitten tulee.



edit: onpas kuvan lisääminen tavattoman hankalaa! Pitäneekö kuvan osoitteen loppuosan olla jpg-muotoa tjms?

Pitää, laita vaikka imguriin tuo.

Ophir on itsellä maistamatta.

No nyt taitaapi toimia. Suosittelen jättämään Opihr:in väliin, hieno pullo mutta en tiedä saako tuota hyvällä mielellä litraa tuhottua koskaan. Hieman liian erilainen tapaus.

Lisätäänpäs muuten risuihin vielä Gin Mare-gin, joka maistui jostain syystä melko vaisulle kaikkien vesien kanssa. Vasta mediterranean waterilla tuli sellainen "ihan jees"-fiilis.

Opihr on tosiaan vähän erilainen kokemus, mutta itselleni maistunut hyvin vaihteluna (Opihr + Fentiman's + appelsiinin kuorta ja rose-pippureita). Mausteisuus on melko vahvaa, eikä varmasti kolahda kaikkien makuhermoon.

Metsät täynnä puolukkaa. Onko kokemuksia, miten pelaa ginin kanssa? :-)

Eipä tulisi muuhunkaan käytettyä...

Puolukasta saa herkullista piirakkaa. Puolukkasurvos puolestaan on hyvä lisuke monien ruokien kera.

^Näin on. Sitävastoin puolukka varsin happamana ja kirpeänmakuisena ei intuitiivisesti ajateltuna ehkä sopisi ginin kanssa samaan lasiin. En kyllä ole Napue-karpalo -yhdistelmänkään innokkain kannattaja, mutta maun sävyt menevät siinä paremmin yksiin. Puolukka muutoin on kyllä kaiketi hyvin terveellinen marja.