Mitä enemmän portaita välissä, sitä varmemmin voiton maksimoinniksi tehdyt leikkaukset näkyvät tuotteen laadussa ja taas hinnassa.
Tässä mielessä interwebbi on tehnyt kaupankäynnissä hiljaisen vallankumouksen koska se mahdollistaa kaupankäynnin suoraan valmistajan ja loppukäyttäjän välillä, useimmiten kummankin osapuolen eduksi. Vaikka valmistaja ottaisi vähän paksumman siivun katteessa niin loppukäyttäjä saa silti tuotteen edullisemin kuin jos se kiertäisi perinteisen jakeluketjun kautta joista jokainen vetää välistä 15-65%
Muistelen joskus vuonna miekka ja kilpi laskeneeni harjoituksen jossa arvioitiin kannattavaan liiketoimintaan vaadittavan katteen suuruutta kun muuttujina oli varaston mm. kiertonopeus ja volyymi. Toisessa ääripäässä oli jotain vessapaperin tyyppistä halpaa bulkkitavaraa jonka kiertonopeus ja volymi on suuri ja menekki tasaista. Sillä ei katteen tarvinnut olla kovinkaan kummoinen kun rahaa kilisi laskelmien kassaan ihan kivasti. Toisessa päässä oli sitten kallis ylellisyystuote tyyliin luxus-kello joita arvioitiin menevän kaupaksi alle yksi kappale vuodessa. Jossain 70% jälleenmyyntikatteen kohdalla tuommoisen hyllyssä pitäminen oli kiikun-kaakun kannattavaa jos myyntiaika ei mennyt yli kahden vuoden.
Tässä mielessä suoraan valmistajalta kuluttajalle, mielellään vielä MTO -kauppana valmistettava tuote on ideaali: Ei juurikaan pelkoa käsiin jäävistä tuotteista (ellei tee sutta ja sekundaa), ei varastoja, ei välikäsiä yms. Perinteisessä massatuotannossahan tavaraa jää usein enemmän tai vähemmän hyllylle pölyä keräämään, MTO:ssa parhaimmillaan ei yhtään.
