[Yhteensä yhden paidan osalta kaikki kustannukset ovat hieman alle sata euroa.]

Tervehdys,

En tiedä, sopiiko aihe tälle alueelle, mutta en parempaakaan keksinyt.

Hugo Bossilla aiemmin suunnittelijana/suunnittelujohtajana(?) työskennellyt belgialainen Bruno Pieters on laittanut oman vaateputiikin pystyyn. Hänellä näyttäisi olevan pyrkimys siihen, että tuotanto jokaista pikkunippeliä myöten tapahtuisi Euroopassa, tai ainakin tiukkojen eettisten sääntöjen alaisuudessa. Vaatteita myydään verkkokaupassa www.honestby.com, ja erikoiseksi kaupan tekee sen, että sen hinnoittelu on avointa. Vaatteiden jokaisen kustannuserän sisäänostohinta, materiaalimenekki sekä työkustannukset (ainakin työhön kuluva aika) on eritelty jokaisen tuotteen yhteydessä. Samoin yksittäisen napinkin osalta löytyy tiedot, mikä yhtiö ko. nippelin on valmistanut.

Vaatteet ovat - kuten lienee helppo arvata - sellaisia, joita normikeikarilainen tuskin ainakaan heti syöksyy ostamaan riemusta kiljuen. Mutta keikarilaisten kannalta pitäisin tätä verkokkauppaa mielenkiintoisena lähinnä siitä näkökulmasta, että on nyt helposti lähestyttävässä muodossa avattu vaatekappaleen hinnanmuodostuminen (ei sillä etteikö tietoja aiemminkin olisi ollut saatavilla, mutta mielestäni tässä on ensimmäistä kertaa kaikki samassa paikassa helppolukuisessa muodossa).

Tutkin esimerkiksi miesten paitaa, jota valmistetaan seitsemän kappaletta (sarjatuotannosta ei siis juuri voi puhua). Yhden paidan materiaalikulut ovat noin 37 euroa, valmistuskustannukset (työkustannukset belgialaisessa pk-sektorin ompelimossa) noin 36 euroa. Yhteensä yhden paidan osalta kaikki kustannukset ovat hieman alle sata euroa. Näin siis seitsemän kappaleen valmistuserässä.

Lopullinen myyntihinta on kuitenkin kerrottu neljällä, jotta katettaisi myös suunnittelu-, markkinointi-, yms. kustannukset ja tuotteesta jäisi vielä rahaa käteenkin.

Jos kyse olisi sarjatuotannosta, ja tavarantoimittajat olisi kilpailutettu (ja huomioidaan, että Suomessa massatuotantoinen "laatupaita" voi edelleen maksaa helposti noin 200 euroa), tuntuu yhä kummallisemmalta nämä väitteet siitä, että Eurooppalainen vaatevalmistus olisi korkeiden kustannusten johdosta mahdotonta. Pienempikattaista se ilman muuta on, jos kutakuinkin samanlainen vaatekappale valmistetaan Aasiassa alle kymmenellä eurolla piensarjana.