Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« : 22.09.11 - klo:06:51 »
Toinen tekijä oli idänkauppa.
Öljyä vastaan sinne saatiin vietyä käytännössä mitä tahansa ja erotuksella heikomminkin hoidettu yritys pärjäsi hyvin. Toisaalta maailma oli muutenkin erilainen. Kotiapulaisenkin selittää aika hyvin se, että Suomessa työvoima oli halpaa tuohon aikaan,
Juurikin näin.

Tuohon kovasti suitsutettuun öljykauppaan liittyy myöskin yksi mielenkiintoinen piirre: Kauppahan käytiin clearing-tilillä jossa tavaroille määriteltiin "hinta" aivan jollain muulla kuin markkinamekanismilla. Suomalaisille kehuttiin että saamme "halpaa" öljyä mutta toisaalta kaikki öljyn tuontiin, jalostamiseen ja jakeluun liittyvä keskeinen infrastruktuuri oli valtion monopoliyhtiön hallussa ja tätä monopolia varjeltiin hyvin mustasukkaisesti. Aikanaan perustettiin nesteen kanssa kilpaileva yhtiö tuomaan maahan valmiiksi jalostettuja moottoripolttoaineita - en nyt muista mikä sen nimi oli - joka sai jonkin byrokraattisen kömmähdyksen vuoksi luvan toimia samoin vero- ja maksurasituksin kuin nestekin. Tämä taas paljasti sen että markkinahintainen öljy olikin huomattavasti halvempaa kuin clearing-kaupan niinsanotusti halpa öljy.

Suomen pankin tiukka rahapolitiikkakin aiheutti jänniä ilmiöitä ja aivan varmasti hidasti maamme talouden kehitystä. Tuskin nyt jälkeenpäin kovasti tienavaajana arvostettu kone Oy:n Pekka Herlin olisi päässyt rohkeasti kansainvälistymään suomen pankin poikkeuksellisen avokätisiin lainoihin tukeutuen ellei appensa Kustaa Vilkuna olisi ollut presidentti Urho Kekkosen hyvä kaveri.

Montakohan "konetta" tai "nokiaa" meillä nyt olisi ilman tuota neljänkymmenen vuoden suunnitelmatalouden jaksoa?

Mutta se tästä off-topicista.
« Viimeksi muokattu: 22.09.11 - klo:06:53 kirjoittanut salaryman »
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis

*

Osman

  • ****
  • 709
  • Parturiunt Montes...
    • Profiili
    • Sähköposti
Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #1 : 22.09.11 - klo:09:50 »

Montakohan "konetta" tai "nokiaa" meillä nyt olisi ilman tuota neljänkymmenen vuoden suunnitelmatalouden jaksoa?

 

Ei välttämättä yhtään. 
Lainaus
Sanotaan, että kravatin toi Länsi-Eurooppaan kroaattirykmentti, joka palveli Ludvig XIV:n joukoissa Ranskassa. Nämä Balkanin rebuusit olivat taistelleet aikaisemmin Turkin valtaa vastaan ja vapaus-tai-kuolema-hengessä he pitivät kaulassaan liinan pätkää symboloimassa hirttoköyttä.

Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #2 : 22.09.11 - klo:12:31 »
Tämä taas paljasti sen että markkinahintainen öljy olikin huomattavasti halvempaa kuin clearing-kaupan niinsanotusti halpa öljy.

Jujuhan on siinä, että clearing-kaupassa ei käytännössä maksettu mitään rahalla.
Suurin osa clearing-kaupasta käytiin vaihtokauppana ja näin saatiin rahdattua Neuvostoliittoon kurssin ansiosta paljon erilaista tavaraa, joka palveli niin teollisuutta kuin poliitikkojen aluepolitiikkaa.

Lainaus
Suomen pankin tiukka rahapolitiikkakin aiheutti jänniä ilmiöitä ja aivan varmasti hidasti maamme talouden kehitystä.

Toisaalta sen rahapolitiikan vapauttaminen johti kasinotalouteen, mikä syvensi 1990-luvun alun lamaa.
Samalla on syytä muistaa, että Suomen Pankin politiikka ei poikkeuksellista maailmassa muulta osin kuin kestoltaan. Suomen politiikkahan suojasi aika hyvin vuoden 1987 pörssiromahduksen vaikutuksilta, jotka tuntuivat vasta viipeellä ja yhdistettynä idänkaupan romahdukseen aiheuttivat laman.

Lainaus
Montakohan "konetta" tai "nokiaa" meillä nyt olisi ilman tuota neljänkymmenen vuoden suunnitelmatalouden jaksoa?

Tuskin yhtään.
Nokiakin nettosi aika hyvin viemällä kumisaappaita ja elektroniikkaa itänaapuriin ja Koneen Pekka Herlinhän ja Nokian Kairamo olivat keskeisiä "idänkaupan (/punaisista) vuorineuvoksista". Molemmat saivat rakennettua siis hyvän pohjan tulevalle maailmanvalloitukselle idänkaupan ja suomalaisen suunnitelmatalouden ansiosta.

Suomi hyötyi vuodesta 1809 lähtien vero- ja tullihelpotuksista ja ennen toista maailmansotaa luotiin pohjaa metsä- ja koneteollisuudelle. Idänkaupan ja devalvaatioiden ansiosta nämä Suomen teollisuuden tukipilarit saatiin helposti pidettyä kunnossa vaikka maa oli pitkään maatalousvaltainen ja esimerkiksi vaateteollisuudessa halpatyömaan status katosi. Laman iskiessä 1990-luvulla Suomi oli jo vauras ja teollisuusvaiheen ohittanut

Unohtamatta sitä, että kaikki toisen maailmansodan jälkeen vaurastuneet teollisuusmaat ovat aloittaneet jonkinlaisella suunnitelmataloudella. Parhaimpina esimerkkeinä Japani ja Etelä-Korea, muut ovat vaurastuneet sitten ennen toista maailmansotaa, jolloin suunnitelmatalous oli vallitseva oppi.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

*

rjs

  • **
  • 276
    • Profiili
Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #3 : 22.09.11 - klo:16:34 »
Meillä ei varmasti olisi Nokiaa maailman suurimpana puhelinfirmana jos Kairamo ei olisi rohkeasti laajentanut monialayhtiötään puhelimiin JA länsimarkkinoille. Ihan turhaa tollanen jossittelu muutenkin. Jos idänkauppaa ei olisi ollut, niin aika monen muunkin asian olisi pitänyt olla toisin aika varhaisesta vaiheesta historiaa.

Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #4 : 22.09.11 - klo:17:26 »
Idänkauppaan varassa eläminen rapautti kyllä tehokkaasti suomalaisten tuotteiden laadullisen kilpailukyvyn länsimarkkinoilla, samoin myynnin ja markkinoinnin osaamista ei pidetty tärkeänä kun kaupat tehtiin korkealla valtiollisella tasolla ja huonompkin laatu kelpasi.

Mitä tuohon koneeseen tulee niin en millään usko että Pekka Herlin olisi ollut aikanaan ainutlaatuinen poikkeusyksilö, hänellä vaan sattui olemaan kilpailuetunaan yhteiskunnallisia suhteita jotka poistivat valuutan saatauuteen liittyvät ongelmat.

Nokiastakin kannattaa muistaa että ei niin kovin kauan aikaa sitten sitä oltiin myymässä pilkkahintaan Ericsonille mutta ruotsalaiset eivät nähneet siinä mitään potentiaalia. Jos idänkaupalla oli Noksu jotain kassaansa kerännyt niin viheltäen oli mennyt se joka oli laulaen tullut.

Suomea on hyvä verrata Ruotsiin, maiden välillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Tietysti Ruotsi ei mainittavammin kärsinyt sodasta ja sen teollisuus oli täydessä iskussa Euroopan vuonna nolla kun mannerta alettiin jälleenrakentamaan mutta siinä vaiheessa kun suomalaiset tekivät kauppoja votkamaljoja nostellen, ruotsalaiset toimivat täyttä päätä koko ajan kiristyvän kilpailun länsimarkkinoilla keräten suhde- ja osaamispääomaa joka suomalaisilta itä-blokin romahduksen jälkeen puuttui ja sitä gappia täytetään edelleen. Ruotsalaisten käsitys valuuttojen vaihtosuhteista ja niihin liittyvistä riskeistä oli myös suomalaisia kypsempi, Suomessahan valuuttahanojen avaaminen aiheutti jonkinmoisen "vasikat kevätlaitumella" -ilmiön mikä sitten tuli reisille ikävällä tavalla kun riskit konkretisoituivat.
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis

Vs: Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #5 : 23.09.11 - klo:10:38 »
Suomea on hyvä verrata Ruotsiin, maiden välillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.

Merkittävin ero oli toki siinä, että Suomen vaurastuminen alkoi suunnilleen vuonna 1809 ja kunnolla 1930-luvulla kun taas Ruotsissa vaurastuminen ja esimerkiksi pörssitoiminta oli alkanut 1700-luvulla ja laajempi teollisuustoiminta 1600-luvulla. Sellaisen yli vuosisadan mittaisen eron kiriminen vie aikansa.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

Vs: Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #6 : 23.09.11 - klo:10:44 »
Suomea on hyvä verrata Ruotsiin, maiden välillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.

Merkittävin ero oli toki siinä, että Suomen vaurastuminen alkoi suunnilleen vuonna 1809 ja kunnolla 1930-luvulla kun taas Ruotsissa vaurastuminen ja esimerkiksi pörssitoiminta oli alkanut 1700-luvulla ja laajempi teollisuustoiminta 1600-luvulla. Sellaisen yli vuosisadan mittaisen eron kiriminen vie aikansa.

Bingo. Näin kummankin maan yliopistolaitoksessa jonkin verran touhunneena voisi lisätä, että historioiden ero näkyy erityisen hyvin siinä, paljonko ns. joutilasta rahaa Ruotsin puolelta löytyy käytettäväksi vaikka kulttuurin tai tutkimuksen tukemiseen. BKT ("kuukausipalkka") voi nykyään olla Pohjanlahden molemmilla puolilla tasan sama, mutta ruotsalaisilla on tilillään melkoisesti isompi pohjakassa.

Vs: Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #7 : 23.09.11 - klo:23:29 »
Merkittävin ero oli toki siinä, että Suomen vaurastuminen alkoi suunnilleen vuonna 1809 ja kunnolla 1930-luvulla kun taas Ruotsissa vaurastuminen ja esimerkiksi pörssitoiminta oli alkanut 1700-luvulla ja laajempi teollisuustoiminta 1600-luvulla. Sellaisen yli vuosisadan mittaisen eron kiriminen vie aikansa.
Toisaalta hassasivat pääomaansa melkoisesti sotiin. Fiskaalisesti ei se gäppi Suomen ja Ruotsin välillä niin iso ollut, suurempi merkitys oli know-hown kertymisellä. Mm. Stora Kopparbergs Bergslags on aika historiallinen firma.
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis

Vs: Suomen taloudesta Kekkosen ajasta eteenpäin
« Vastaus #8 : 24.09.11 - klo:12:09 »
Merkittävin ero oli toki siinä, että Suomen vaurastuminen alkoi suunnilleen vuonna 1809 ja kunnolla 1930-luvulla kun taas Ruotsissa vaurastuminen ja esimerkiksi pörssitoiminta oli alkanut 1700-luvulla ja laajempi teollisuustoiminta 1600-luvulla. Sellaisen yli vuosisadan mittaisen eron kiriminen vie aikansa.
Toisaalta hassasivat pääomaansa melkoisesti sotiin.

Sodissa hassattiin valtion rahaa ja pääsääntöisesti se siirtyi virka-aatelin ja porvariston taskuihin.
Toisekseen Ruotsi kävi viimeisen sotansa vuonna 1809.

Lainaus
Fiskaalisesti ei se gäppi Suomen ja Ruotsin välillä niin iso ollut, suurempi merkitys oli know-hown kertymisellä. Mm. Stora Kopparbergs Bergslags on aika historiallinen firma.

Ainoastaan taloushistoria on asiasta pikkaisen eri mieltä tuosta erosta.
Todennäköisesti maailman vanhin yritys on toki hyvä esimerkki historiallisesta firmasta. Mahtaa niitä harmittaa Storaenso ja se, että sitä kautta know-how on päätynyt suurelta osin suomalaisomistukseen.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.