*

Heppikissa64

Yhteiskuntaluokista
« : 06.10.10 - klo:11:19 »
Voiko paikkakuntakohtaiset erot olla näin järkyttävät? Vähemmän luonnonmateriaaleja siellä näin, kun viereisessä H&M:ssa. Visuaalinen ilme oli myös juuri se tylsä ja keskiluokkainen, minkä muistinkin sen olevan, perusmiehelle perus polyestervaatteet. Keskiluokkaisuudessa ei tietty ole mitään pahaan, itse olen opiskellessa tulojen suhteen varmaan alaluokkainen, mutta tylsyyttä vastustan siitä huolimatta.

En tiedä onko foorumilla sosiologeja/yhteiskuntatieteilijöitä tms. mutta olen ymmärtänyt ettei käytettävissä olevilla tuloilla ole suoraa korrelaatiota luokka-asemaan. Astronomisia summia tienaavan formulakuskin ei ole helppoa luikerrella yläluokkaisiin piireihin- siis jos on lähtöisin kiskojen väärältä puolelta  ja vastaavasti moni  ns oikeasta suvusta oleva on edelleen yläluokkainen vaikka perintökalleudet on pantattu. Keskiluokka-termiä käytetään varsin vapaasti ja erilaisissaa merkityksissä eikä useinkaan oikein. Usein siihen liitetään pikkusieluisuus, nurkkakuntaisuus, ahdasmielisyys yms. nuivaa.

Oma taustani on perinteisen/vanhentuneen tyypittelyn mukaisesti alempi keskiluokka. Isä koneteknikko ts tekninen toimihenkilö konttorissa eikä haalarit päällä koneen vieressä vaikka jälkimmäinen saattoi jo 1970-luvulla tienata enemmän tai ainakin ero oli kapea. Hajurako insinööreihin oli kuitenkin olemassa. Äiti kotirouva kuten silloin oli tapana. Itse olen ylioppilasmerkonomi ja paprut kesken ikuisesti Helsingin Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Katson kuitenkin olevani ihan kansaa, elän jotenkuten palkallani kuten suurin osa porukasta. Yläluokkaa on Suomessa kuten muuallakin noin prosentin verran populaatiosta ja sielläkin varmaan merkitystä on sillä milloin rahat on tienattu, vanhat rahat ovat jo tuoneet mukanaan verkostot ja muun sosiaalisen pääoman jota it-miljönääreiltä sellaisenaan vielä puuttuu.

Keskiluokaksi lasken noin 15- 20 % väestöstä, ne jotka asioatuntijoina, lääkäreinä ja ammattijohtajina yms, tekevät tuolle yläluokalle työtä ja pääsevat hieman vaurastumaan siinä sivussa. Ja ennen kaikkea heidän asenteensä on professionaalasiempi kuin meidän laajojen kerrosten. Kansan "alapuolella" ovat sitten  vielä syystä tai toisesta syrjäytyneet.

*

Heppikissa64

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #1 : 06.10.10 - klo:12:31 »
Voiko paikkakuntakohtaiset erot olla näin järkyttävät? Vähemmän luonnonmateriaaleja siellä näin, kun viereisessä H&M:ssa. Visuaalinen ilme oli myös juuri se tylsä ja keskiluokkainen, minkä muistinkin sen olevan, perusmiehelle perus polyestervaatteet. Keskiluokkaisuudessa ei tietty ole mitään pahaan, itse olen opiskellessa tulojen suhteen varmaan alaluokkainen, mutta tylsyyttä vastustan siitä huolimatta.

Tuo yllämainittu lainaus on kirjoittajalta Cavendish-Bendick ja peräisin Dressman ja muut vaatejätit- ketjusta. En näköjään taas(kaan) osannut linkittää tai siis lainata kunnolla. Sitä se humanistisuus yhdistettynä vanhaan tumpeloisuuteeni teettää. Anteeksi, jos siis vaikutti hämärältä.

Korjattu
-Ville
« Viimeksi muokattu: 06.10.10 - klo:16:39 kirjoittanut Ville »

*

Tumppi$

  • *****
  • 1647
    • Profiili
Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #2 : 06.10.10 - klo:12:48 »
Mitkäs paikkakunnat olivat kyseessä tässä vertailussasi?

Ilman muuta ilme on tylsä ja keskiluokkainen, koska suurin osa ihmisistä pukeutuu asemansa ja toimenkuvansa mukaisesti. Totuushan on kuitenkin se, että esimerkiksi niitä ammatteja tai tilaisuuksia joissa todella vaaditaan muodollista/fiiniä tahi muuten vaan hienoa pukeutumista on enää todella, todella harvassa. Tämä varmasti yksi syy.

Mutta ennen kaikkea ihmiset kuitenkin pukeutuvat juuri niihin vaatteisiin ja asusteisiin joita on saatavilla. Siis saatavilla kotikylän/kaupungin kaupoista. Eli yksinkertaisesti katukuva on läpileikkaus maan tarjonnasta ja tavaran saatavuudesta, sekä totta kai hintatasosta.
Suurin osa ihmisistä kun ei kahlaa ulkomaalaisia nettikauppoja läpi, puhumattakaan ulkolaisista kivijalkakaupoista.

Tuohon yhteiskuntaluokkakysymykseen voi vastata ihan ilman minkäänlaisia sosiopaatin/tieteilijän/taiteilijan opintoja: Kun rahaa on riittävän paljon (lue; hullun lailla) ei menneisyydellä eikä muilla tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ole mitään merkitystä. Eli tarkoitan tällä sitä, että mikäli henkilön X tulot olisivat formulakuskin luokkaa, niin aivan taatusti "piirit" aukeavat, vaikka tämä X olisi alunperin taustaltaan kerjäläinen tai vaikkapa entinen linnakundi.


EDIT: Vastaus/selvennys tulikin tuohon paikkakuntakysymykseen..
« Viimeksi muokattu: 06.10.10 - klo:12:54 kirjoittanut Tumppi$ »
VASTATUULEEN!

*

Heppikissa64

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #3 : 06.10.10 - klo:12:56 »

En tiedä miten täsmää totuuden kanssa, mutta elokuvassa Lentäjä, Hughes nonsaleeraataan päivällispöydässä melko selkeästi, mikälie insinöörin retale, puolivillainen tyyppi Kaliforniasta eikä murattiliigan kasvatteja itärannikolta. Eli piireissäkin lienee omat piirinsä.

*

i v y m a n

  • *****
  • 5960
  • button downs weejuns rain macs what else is there?
    • Profiili
    • A / SOPHISTICATED / HOOLIGAN
Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #4 : 06.10.10 - klo:13:23 »
^Kannattaa pitää mielessä, ettei amerikalinen 1920-30-luvun yhteiskunta ole mitenkään vertailukelpoinen 2010-luvun Suomen kanssa. Tiettyjä yhtäläisyyksiä voi olla: aivan varmasti Eiran suomenruotsalaisilla on erilainen tapakulttuuri kuin Joensuun Penttilässä asuvilla. (Oletetun) yhteiskuntaluoka lisäksi kyse on toki myös paikasta, kielstä, yleisestä paikkakohtaisesta tapakulttuurista ja sen eroista. Näin pikaisesti kärjistäen.
get your kicks on route six six six

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #5 : 06.10.10 - klo:15:15 »
Tästähän on keskustelua tuolla "Denimistä kieltäytyvät"-ketjussa.
Tiivistetysti niin yhteiskuntaluokat sellaisina kuin ne aiemmin käsitettiin ovat häviämässä ja enemmän haetaan identifioitumista muista tekijöistä, jolloin ihmiset erottuvat asuinpaikan, ammatin, varallisuuden, kiinnostuksen kohteiden ja vastaavien tekijöiden mukaan. Aiemmin kun yhteiskuntaluokka liittyi enemmän sääty-yhteiskuntaan, jossa erottelevat tekijät olivat erilaisia. Nykyään kyse on enemmän verkottuneista ryhmistä, joista vaikka tämän foorumin käyttäjät voisivat olla löysä esimerkki.

Tokihan esimerkiksi yläluokasta voidaan edelleen puhua, mutta silloin pitäisi määritellä määrittyykö se ammatillisen aseman, sukutaustan vai minkä perusteella. Enää ei ole päivänselvää, että von Tötterström on yläluokkaa termin kaikissa aspekteissa.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

*

Dan-D

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #6 : 06.10.10 - klo:16:42 »
Voi ei…

En edes yritä enää lähteä tähän keskusteluun perustelluin mielipitein, vaan kerron vain omat näkemykseni Suomeen liittyen.

Nyky-yhteiskunnassa varallisuus ei kerro yhteiskuntaluokasta mitään.  Esim. huippu-urheilijat ovat harvoja todella työllään vaurastumaan pääseviä, mutta hehän tekevät fyysistä työtä!  Mikä riemukas ristiriita perinteiseen ajatteluun!

Sukutausta ei kerro mitään.  On köyhtyneitä aatelisia ja ammattirikollisuuden piiriin päätyneitä aatelisia.

Koulutus ei kerro mitään.  On siivoojina toimivia tuplatohtoreita ja muita vastaavia poikkeuksia.

Pukeutuminen ei kerro mitään.  Tavallinen tallaaja voi pukeutua pukuun ja upporikas aatelinen risaisiin farkkuihin.

Ja silti väitän, että yhteiskuntaluokat ovat yhä olemassa!  Miksi?  No siksi, että on yhä olemassa porukoita, joilla kaikki suurin osa yllä luetelluista kriteereistä täyttyvät riittävästi, jotta heille ovet aukeavat lapsuudesta saakka eri tavalla, kuin muille.  On olemassa perittyjä ja periytyviä asemia, jotka ovat esim. aateluudesta riippumattomia.  Tämä näkyy esim. työnhaussa: jokainen lienee nähnyt läheltä tai kaukaa tapauksen, jossa jonkun poika tai jonkun tutun tytär tai vastaava saa paikan pätevämmän edestä.  Yhteiskuntamme uusintaa jatkuvasti toimintamallia, jossa tietyn tason ihmisillä on erivapauksia ja etuja muihin nähden.  M. Meikäläinen voi jyrätä itsensä samaan asemaan, kuin B. von Aatelinen, mutta hänen täytyy silloin olla parempi, ahkerampi, lahjakkaampi jne. jne. jne.  Mutta se, mikä todellisuudessa tekee yhteiskuntaluokan on se, että M. Meikäläisen lapset ovat M. Meikäläisen ansiosta etuoikeutetussa asemassa.  Heidän on taas muita T. Tallaajia helpompi päästä vanhempiensa viitoittamalla tiellä eteenpäin.  Miksi tämä tekee luokan?  Siksi, että mahdollisuuksia on kilpaillussa maailmassa rajallisesti.  Kun M:n asema yhteiskunnassa periytyy, se tekee huipulla tilanteen ahtaammaksi ja joku muu jätetään ulkopuolelle.

Huomionarvoista on se, että kierto toimii siinä mielessä, että M:n lapset voivat myös täydellisesti sössiä tilanteensa ja menettää vanhempiensa hankkiman aseman.  Jos he eivät niin tee, heidän lapsillaan – M:n lapsenlapsilla – on jälleen vanhempiaan helpompaa, sillä mahdollisuudet ovat vielä entistä paremmat.  Muutaman sukupolven jälkeen suku ikään kuin kuuluu kalustoon: yläluokkaan.  Ensimmäisessä vaiheessa M:ää saatetaan vielä pitää nousukkaana, mutta aseman vankistuttua tilanne muuttuu - jos ei M:n niin suvun kannalta.

Sivuhuomiona vielä toteamus siitä, että kun varallisuus, sukutausta, koulutus ja pukeutuminen ovat menettäneet merkityksensä sosiaalisen aseman indikaattoreina, mielestäni käytöksen merkitys korostuu.  Käytöstavat, puhetapa ja yleinen sivistyneisyys ovat viimeisiä asioita, jotka (toivottavasti) erottavat ’rahvaasta’ (sanan halventavassa merkityksessä varallisuuteen, koulutukseen, sukutaustaan katsomatta) ne ihmiset, jotka ovat jostain kotoisin.  Kyse ei ole aikamatkasta 1800-luvulle, vaan nyky-yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyssä viitekehyksessä täysin normaalista käytöksen vaihtelusta, jonka yhdessä päässä ovat itsestään vaivatta ja luontevasti sivistyneen ja järkevän kuvan tilanteessa kuin tilanteessa antavat ihmiset, ja toisessa ääripäässä ”tähdet” ohjelmista kuten Big Brother, Miljonääriäidit jne. jne.
« Viimeksi muokattu: 06.10.10 - klo:16:46 kirjoittanut Dan-D »

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #7 : 06.10.10 - klo:16:47 »
Ja silti väitän, että yhteiskuntaluokat ovat yhä olemassa! 

Taaskin päästään vaan kysymykseen, että miksi puhua yhteiskuntaluokista?
Eikös olisi parempi pitää luokka(ja sääty-)yhteiskuntaa kuvaa määritelmä ennallaan eikä levittää sitä, jolloin nykyisille luokille voisi keksiä ihan uuden määritelmän? Etenkin kun esimerkissäsi luokalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa...
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

*

Dan-D

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #8 : 06.10.10 - klo:18:48 »
Voi ei toistamiseen!

Semantiikkaahan tämä on.  Niin, tarkoitan luokilla jotain muuta kuin se, miten se ymmärretään 1800-luvun Englannin viktoriaanisessa kontekstissa, kotimaan säätykontekstissa, tai Venäjän maaorjakontekstissa.  Minulle luokka kuvaa kerrostuneisuutta, jota yhteiskunnassa on.  Se, että se on termin tiettynä aikana tarkoittanut tiettyä asiaa (tai pikemminkin: ilmentynyt tietyllä tapaa), ei hapata termiä minulle.  Ymmärrän toki, että toisenlaisen käsitteen käyttäminen voisi selventää erottelua.

Ymmärtääkseni tämä on suurin erimielisyytemme, josta on ehkä jopa turhaa keskustella.  Muuten olemme käsittääkseni samaa mieltä siitä, että yhteiskunta on kerrostunut, mutta kerrosten välinen liike on suhteellisen nopeaa, helppoa ja toimii kumpaankin suuntaan.  Lisäksi kerrosten välillä ei enää ole sellaisia virallisia (lähinnä normatiivisia) eroja, joiden avulla sitä ylläpidettiin antamieni esimerkkien aikana.

Mielestäni epävirallisista sosiaalisista käytännöistä voidaan aivan hyvin puhua luokkia muodostavina tekijöinä.  Tämä on osittain jonkinlaista inhorealismiakin, eli tietoinen valinta.

*

Fedora

  • **
  • 217
    • Profiili
Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #9 : 07.10.10 - klo:12:09 »
Tämähän on mielenkiintoinen aihe. Koetetaan mennä kieli keskellä suuta, ettei lipsahdeta politiikan puolelle.

Yhteiskuntaahan vaivaa viihteellistyminen sekä kaupallistuminen kaikilla saroilla. Eduskuntaan pääsee amatöörit, kunhan taustalla on kansainvälinen menestys urheilussa, kansansuosiota kauneuskilpailussa tai muuta "hölynpölyä". Turvallisuutta haetaan kuluttamisesta ja viihteestä. Kirjastojen lainausmäärät ovat laskussa, kauppakeskuksia ja viihdepalatseja nousee kuin sieniä sateella - samalla "kansan" sivistystaso laskee, käytöstavat unohtuu ja oman edun tavoittelu lisääntyy.

Kansan syvien rivien sankarit ovat nykyisin lööppijulkkiksia, urheilijoita, äkkirikastuneita ja niin edelleen. Näistä julkkiksista otetaan mallia käyttäytymiseen sekä pukeutumiseen ja he edustavat myös sitä omaa unelmaa "paremmasta" elämästä. Suurelle osalle nykynuorisoa on unelma päästä julkisuuteen tavalla tai toisella, se menee itseltäni täysin yli ymmärryksen.

Länsimaissa ollaan ajauduttu kovaa vauhtia sotien jälkeen yhtenäiskulttuuriin ja suuri ristiriita tapahtuu samalla kun kulttuuri pirstaloituu pieniin alaluokkiin, jotka eivät ole suunnattu suurelle yleisölle, tässä tavallaan palaa kynttilä molemmista päistä.

Tärkeintä elämässä ei pitäisi olla työ, tutkinto tai sukujuuret vaan sivistys ja halu uuden oppimiseen. On olemassa sivistykseltään täysin tumpeloita yliopistotutkinnon suorittaneita ja todella fiksuja ja lukeneita duunareita. Ulkoisesta olemuksesta ei enää tänä päivänä pysty toteamaan henkilön henkisiä ominaisuuksia, tästä on Ian McEwan kirjoittanut Sovitus kirjan viimeisessä luvussa osuvasti.
"When the seagulls follow the trawler, it's because they think sardines will be thrown into the sea."

*

Dan-D

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #10 : 07.10.10 - klo:12:32 »
Oikein hyvin kirjoitettu, Fedora.  Näinhän se menee.

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #11 : 07.10.10 - klo:13:16 »
Ymmärtääkseni tämä on suurin erimielisyytemme, josta on ehkä jopa turhaa keskustella.  Muuten olemme käsittääkseni samaa mieltä siitä, että yhteiskunta on kerrostunut, mutta kerrosten välinen liike on suhteellisen nopeaa, helppoa ja toimii kumpaankin suuntaan.  Lisäksi kerrosten välillä ei enää ole sellaisia virallisia (lähinnä normatiivisia) eroja, joiden avulla sitä ylläpidettiin antamieni esimerkkien aikana.

Minusta kerrostumatkin ovat siitä sopimattomia, että nykyinen yhteiskunta muistuttaa enemmän verkkoa, jos ryhdytään määrittelemään yksittäisen henkilön sijaintia eri yhteyksien kautta. Kerrostumia ja luokkia kuvaa parhaiten niille tyypillinen yhtenäiskulttuuri (johon liittyy pukeutuminen) kun taas nykyään kerrostumien jäsenet kuuluvat eri alakulttuureihin. Jos siis kerrostumaa/luokkaa määritellään jonkun mitattavissa olevan asian perusteella, kuten tulotaso, ammatillinen asema, koulutus ja vastaavat perusteella, jos taas ei niin silloin luokan/kerrostuman määrittely on aika sattumanvaraista.

Kirjastojen lainausmäärät ovat laskussa,

Monessa kirjastossa ne nousivat 2009.

Lainaus
samalla "kansan" sivistystaso laskee

Ööö... tuubaa on hankala kommentoida...
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

*

Dan-D

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #12 : 07.10.10 - klo:16:09 »
Niin, mutta minun yläluokaksi mieltämällä epämääräisellä ryhmällä nämä kriteerit täyttyvät.  Pukeutuminen, varallisuus ja käyttäytymistavat ovat suhteellisen yhteneväiset ja viestivät samasta sosio-ekonomisesta viitekehyksestä, jossa liikutaan.  Yläluokka on ja voi hyvin ja sulkee ovensa muiden edestä lukuisissa tilanteissa.  Puhun yhteiskuntaluokasta nimenomaan siksi, että on yhä valikoitu yläluokka, jolla on oma outo ja erityinen asemansa yhteiskunnassa.  Niin kauan kuin tämä on totta, voidaan muista puhua verkostoituneena ja pirstaloituneena ihan vapaasti, mutta yläluokka on silti yläluokka.

*

Miguel

  • ****
  • 687
    • Profiili
Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #13 : 07.10.10 - klo:21:45 »
Ymmärtääkseni tämä on suurin erimielisyytemme, josta on ehkä jopa turhaa keskustella.  Muuten olemme käsittääkseni samaa mieltä siitä, että yhteiskunta on kerrostunut, mutta kerrosten välinen liike on suhteellisen nopeaa, helppoa ja toimii kumpaankin suuntaan.  Lisäksi kerrosten välillä ei enää ole sellaisia virallisia (lähinnä normatiivisia) eroja, joiden avulla sitä ylläpidettiin antamieni esimerkkien aikana.

Minusta kerrostumatkin ovat siitä sopimattomia, että nykyinen yhteiskunta muistuttaa enemmän verkkoa, jos ryhdytään määrittelemään yksittäisen henkilön sijaintia eri yhteyksien kautta. Kerrostumia ja luokkia kuvaa parhaiten niille tyypillinen yhtenäiskulttuuri (johon liittyy pukeutuminen) kun taas nykyään kerrostumien jäsenet kuuluvat eri alakulttuureihin. Jos siis kerrostumaa/luokkaa määritellään jonkun mitattavissa olevan asian perusteella, kuten tulotaso, ammatillinen asema, koulutus ja vastaavat perusteella, jos taas ei niin silloin luokan/kerrostuman määrittely on aika sattumanvaraista.

Kirjastojen lainausmäärät ovat laskussa,

Monessa kirjastossa ne nousivat 2009.

Lainaus
samalla "kansan" sivistystaso laskee

Ööö... tuubaa on hankala kommentoida...

Kansan sivistystaso kyllä laskee. Ja tasaisesti. Odotan kauhulla sitä päivää jolloin keskinäinen kommunikaatio on "iha sama"-tasolla ja ruokakaupoista ei saa kuin mikroeineksiä, maitoa ja geneeristä keskiolutta.

Vs: Yhteiskuntaluokista
« Vastaus #14 : 09.10.10 - klo:15:14 »
Kansan sivistystaso kyllä laskee. Ja tasaisesti. Odotan kauhulla sitä päivää jolloin keskinäinen kommunikaatio on "iha sama"-tasolla ja ruokakaupoista ei saa kuin mikroeineksiä, maitoa ja geneeristä keskiolutta.

Verrattuna mihin?
Alle sata vuotta sitten oli lukutaidottomia ihmisiä, tänä päivänä suurin osa osaa perustiedot monesta asiasta ja kykynee lukemaan tekstejä kahdella tai useammalla kielellä.

Toisekseen "sivistystaso laskee ja kaikki menee helvettiin"-argumentti esitettiin jo antiikin Kreikassa.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.