Keikarin foorumi

Lainaus käyttäjältä: Tumppi$ - 20.06.17 - klo:15:29

Lainaus käyttäjältä: Tomi - 20.06.17 - klo:15:23
Ei olekaan, joten kärkirautojen asentamisen upotettuna pitäisi onnistua keneltä tahansa suutarilta (tai näin ainakin luulisi). Käytännössä homma ei eroa kärkikiilojen laittamisesta kuin ruuvien verran. Itselläni on tällä hetkellä valikoimassa kahta eri kokoa Lulu toe tapseja ja näihin sopivia messinkiruuveja.

Missähän verstaasi mahtaa sijaita?

Toimin Tampereella, lisätietoja saa tarvittaessa jotta ei mene ihan mainostamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Tumppi$ - 20.06.17 - klo:11:17
homma ei varmasti mitään rakettitiedettä ole

Ei olekaan, joten kärkirautojen asentamisen upotettuna pitäisi onnistua keneltä tahansa suutarilta (tai näin ainakin luulisi). Käytännössä homma ei eroa kärkikiilojen laittamisesta kuin ruuvien verran. Itselläni on tällä hetkellä valikoimassa kahta eri kokoa Lulu toe tapseja ja näihin sopivia messinkiruuveja.

Kantapään hölskyminen johtuu yleensä siitä, ettei kenkä lukitu pitkän jalkaman kohdalta. Pitkän jalkaman mitta on kengän toimivuuden kannalta kaikista tärkein mitta. Ja jos oikein ymmärsin, niin kyseinen mitta lienee jaloissasi pienempi kuin käyttämissäsi kengissä. Pitkä jalkama on siis kantapään (ensimmäisenä maahan osuvan kohdan yläpuolen) ja jalan rintapisteen (korkein kohta keskellä jalkaterää) kohdalta otettu mitta.
Joskus kyse voi olla myös kantapään mallista, mutta aloitusviestin perusteella kenkien mittasuhteet eivät täsmää jalkojesi kanssa.

Yksi kokeilun arvoinen keino olisi kiinnittää aiemmin mainitsemaasi huopaa kannan lisäksi myös kengän ilttiin, jos et ole niin jo tehnyt. Ilttiin huopaa voi kiinnittää useammankin kerroksen.

Käsintehtyjä kenkiä näyttäisivät aloituksessa mainittujen yritysten lisäksi tarjoavan tällä hetkellä ainakin Haraldin Kenkä, Jalke Oy ja Sulokas sekä jotkut suutarit, kuten Amurin suutari Tampereella tai allekirjoittanut itse (Jalkinevalmistaja Järvenpää).

Yksikään näistä mainituista tekijöistä tuskin täyttää foorumilaisten kriteerejä (ml. oma työjälkeni). Näkisin tälle olevan monta syytä.

Vaikka käsityömäisen kengänteon puolelle on noussut viime vuosina monia uusia tekijöitä, näyttää kuitenkin siltä, että lahjakkaimmat tekijät lähtevät jo opiskeluvaiheessa ulkomaille harjoitteluun ja jäävät sinne. Tätä en ihmettele yhtään, koska ensinnäkin alan koulutus on meillä vähintäänkin heikkoa ja painottuu enemmän teolliseen valmistukseen sekä muotoiluun. Perinteinen mestari-oppipoika-kulttuuri on hävinnyt alalta täysin teollistumisen myötä.
Käytännössä Suomessa on siis mahdotonta oppia tekemään jalkineita käsin samalla tavalla kuin Keski-Euroopassa tai Englannissa. Mestarin paperit voi meillä saada pelkän kirjallisen työn tekemällä - siis ilman ainuttakaan näytettä osaamisestaan.

Lisäksi käsintehtyjen kenkien markkinat ovat pienet. Kysynnän vähäisyyden vuoksi tekijöiden käsityötaito ei pääse kehittymään varsinaisen tekemisen myötä. Ja koska alalla on vain vähän kilpailua, työjälkeen ei välttämättä panosteta samalla tavalla kuin muualla.

Kaiken edeltävän huomioiden ei ole mikään ihme, että kenkäharrastajat tilaavat jalkineensa mieluummin Suomen ulkopuolelta.

Lainaus käyttäjältä: Kolibri - 28.12.16 - klo:17:48
Tuli hankittua elämän ensimmäiset Goodyear-rakenteiset popot(Sanders London). Kertasin myös aiemmin käytyä keskustelua pohjien vaihdosta, jossa todettiin goodyear-koneen olevan tarpeen suutarilla, jos ommel on tarpeeksi tiuhaa. Päteekö sama näihin ja kuinka kauan saa yleensä odottaa prosessin valmistumista olettaen, että ei ole ruuhkaa suutarin työjonossa?

Ymmärtääkseni useimmilla suutareilla ei ole konetta, jolla saisi tehtyä tarpeeksi tiheää tikkiä. Pohjia vaihtaessa tulisi kuitenkin aina pyrkiä osumaan vanhoihin reikiin, jotta reunos ei heikkenisi ja kenkien ulkonäkö ei olennaisesti muuttuisi. Asialleen vihkiytynyt suutari voi vaihtaa pohjat käsin ompelemalla, jos koneen tikki on liian pitkä, joten kannattaa tiedustella omalta suutarilta asiasta.
(Aiemman täällä käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, ettei käsinompelua oikein tarjota vaihtoehdoksi, vaikka sen pitäisi käytännössä onnistua.)

Kirjoitan vielä oman kysymykseni tähän perään, eli:

Miksi Saphirin Médaille D'or -sarjan tuotteet ovat halutumpia kuin esim. Collonilin 1909? Olen harkinnut ottavani Saphirin tuotteita oman liikkeeni valikoimaan, mutta haluaisin kuulla perusteluja sille, että miksi juuri Saphir on erityisen hyvä. Omaa käytännön kokemusta ei tuotemerkistä vielä ole.