Keikarin foorumi

https://stockmann.com/docs/pub/10202/fi/fixed/Help/KokotaulukotPuvut.html
Etenkin sivun alaosassa oleva housuihin keskittyvä taulukko paljastanee asian. Kyseessä on "eurooppalainen lyhyt", eli lyhyyden ohella leikkaus on jotain C- ja D-mitoituksen väliltä.

Täällä lienee parempi ilmoittaa tuo italialainen koko 56, joka on muuten XL/XXL, ei missään nimessä L

Pakko lisätä: jos asialla ei ole kiire, kannattaa harrastaa alemetsästystä. Itselläni on muutama oikeasti laadukas Italialainen puku, jotka asettuivat tuohon hintahaarukkaan muutostöineen.

Kestää pitkälti sen minkä vuorattukin puku, kunhan et liikaa riehu.
Mulla on ollut hieman paksumpi, mutta saman tyylinen takki "säännöllisen epäsäännöllisessä" käytössä jo kolme vuotta ja se näyttää ja tuntuu edelleen kuukauden ikäiseltä.

Itselle väärä koko niin en tarkemmin tutkinut, mutta Stockan outletissa osui kohdalle Z Zegna tumma puku koossa 48 L Drop 7, eli 148.
Alkujaan lähes tonnin maksanut puku lähtee nyt kohtuuhintaan ~360,-

Laadukkaalla 192 kHz muunnoksella todellinen hifistelijä löytää eron ehkä kattavassa A-B vertailussa, mutta tämä ei olekaan suurin ongelma digitaalisessa materiaalissa. Kulmakiveksi muodostuu digitaalisen musiikin jälleenmyyntiformaatit. CD:n taajuus on 44,1 kHz joka on jo melko karkea verrattuna laatuun jolla nauhoitukset tehdään, mutta ero kärjistyy kun digitaalinen aineisto kompressoidaan esim. mp3-muotoon, joka kuitenkin on nykyään yleisin musiikin myyntimuoto. �,,lykkäistä algoritmeista huolimatta tässä vaiheessa raakadatasta on menetetty jo noin 90% joten ei liene ihme, että analoginen tallenne kuulostaa paremmalta.
Myönnän nöyrästi karanneeni hieman kauas kysymyksestä takertuessani itse äänitteen valmistukseen, signaalipolkuihin ja muuhun jargoniin. Olisi vaan pitänyt verrata tätä esim. kelloihin tai käyttää "räätälinpuku vs. räkkivaate" analogiaa.

Lainaus käyttäjältä: Pchan - 11.03.15 - klo:23:36
^ Olen tuosta eri mieltä. Vinyylin tärkein idea on tallentaa laadukas äänite harrastajille. Tuon saman tavoitteen voisi saavuttaa halutessa myös digitaalisena. Valitettavasti digitaaliset äänitteet totuttiin CD-kaudella optimoimaan muut asiat mielessä kuin äänenlaatu.

Harvemmin tällä foorumilla havaitsee tarpeelliseksi alkaa korjaamaan legendoja, mutta  tähän on pakko puuttua.
Vinyylit ja digitaaliset äänitteet masteroidaan täysin eri tavoin. Vinyylimasteria tehdessä mm. kompensoidaan valmistuslaitteiden tyyppiominaisuudet manipuloimalla taajuuskäyriä. Täten vinyylin digitoimisen jälkeen äänite olisi uudelleenmasteroitava dynamiikan korjaamiseksi, ja lopputulos ei pärjäisi enää vertailussa alkuperäiseen. Kyllä siitä ihan siedettävän saisi, mutta signaali on parempi digitoida mahdollisimman raakana, jos halutaan lopputuotteen olevan digitaalinen. Eli masternauhoilta alkuperäiset raidat digitaaliseksi, ja sen jälkeen koko miksaus ja masterointi digitaalisena.

Tärkeintä tässä debaatissa on ymmärtää, että analogisen ja digitaalisen äänisignaalin spektri ja dynamiikka poikkeavat toisistaan siinä määrin, ettei yksi voi ikinä olla toisen täydellinen kopio. Digitoitaessa ääni muuttuu aalloista pistematriisiksi, jonka tarkkuus riippuu näytteenottotaajuudesta... eli periaatteessa sama kuin valokuvien skannaus -> parempaa jälkeä syntyy digitoimalla negatiivi.

Komppaan vahvasti salarymania - itse tosin suosin alennuskyttäystä. Olen ostanut mm. Canalin ja Cornelianin kamaa murto-osalla jälleenmyyntihinnasta tällä metodilla. Viime viikolla joku ehti nenäni edestä viedä Canalin kolmiosaisen Exclusive-puvun reilulla kolmella sadalla.

Keskeinen syy miksi tuskin kukaan tällä foorumilla sortuu suosittelemaan Dressmanin pukuja on se, että niiden valmituskustannukset ovat jossain viidenkympin paikkeilla näiden "parhaiden" mallien osalta. Oikeasti hyvään pukuun pelkät materiaalit maksavat enemmän. Ja Super 100's voi olla hyvä asia laadukkaammassa puvussa, mutta Aasian halpatuotannossa se tarkoittaa lähinnä lyhyempää käyttöikää kun ohuet kuidut yhdistetään halpavalmistukseen.

Myyjän mukaan villapukua et muualta tule löytämään tuohon hintakategoriaan, mikä pitää paikkansa jos vertaillaan vain alueellasi olevien kivijalkamyymälöiden suositushintoja. http://eu.suitsupply.com/en/suits?prefn1=lineID&prefv1=Blue%20Line täältä saat kuitenkin paremman puvun samaan hintaan.

Ei kysymys, vaan löytö: http://www.huddersfieldcloth.com/Files/History-of-Cloth.pdf
Mukaan on ujutettu jonkin verran mainospuhetta, mutta samalla kyseessä on mitä mainioin tiivistelmä puvuista ja etenkin kankaista.

Lainaus käyttäjältä: Wisconsin - 09.02.15 - klo:23:06
Onko jollain täällä kokemusta Räätälistudio BQ -nimellä kulkevasta lafkasta, joka sijaitsee Kampissa? Hinnat mittapuvulle ovat suorastaan epäilyttävän halvat. En ole ostamassa uutta pukua todennäköisesti vielä pitkään aikaan, mutta uteliaisuus heräsi ohi kulkiessa anyway.

http://www.raatalistudio.fi/hinnasto.html

Mittatilauspuvut vain 399 - 485�,�.

Nettisivut ovat ainakin epämääräiset ja mallikuvien setit aika, öh, epäortodokseja.

Kokemusta ei ole, mutta itse pysähdyin juttelemaan kauppiaan kanssa pari viikkoa sitten kun pulju osui kohdalle. Periaatteessa ideana on myydä Thaimaalaista MTM/MTO-kamaa Suomesta käsin, eli mittaus ja mahdolliset korjaukset tehdään Suomessa, mutta itse puku valmistetaan Bangkokissa tms. Kilpailee ehkä ToS ja muiden Kiinassa tehtyjen "brändipukujen" kanssa tarjoten kuitenkin mittapuvun edut samaan hintaan. Materiaalit paikallisilta kutomoilta, kuten tällä hintaa sopii odottaakin.

Ja sitten realiteetit: Kun pukuvalmistajan brand-ambassador on Antero Mertaranta, on selvää, etteivät Keikarilaiset ole pääasiallinen kohderyhmä. Periaatteessa reitti ylöspäin Dressmanilta voi kulkea kahta polkua, joko ostamalla laatua räkistä tai tilaamalla mittojen mukaan Aasiasta. Tämähän on ikään kuin Luxire huonommilla matskuilla, mutta fyysisellä edustajalla, joka vastaa tuotteen laadusta. Myöntävät jopa tyytyväisyystakuun, joka helpottaa päätöksentekoa huomattavasti.

Tällekin puljulle löytynee kannattajansa, jotka itse profiloisin seuraavasti: Mies, joka kaipaa pukeutumiseensa "spezzaa" tietämättä mitä kyseinen termi tarkoittaa.

Elvytellään keskustelua.

Todella tyytyväinen olen ollut omaan kulkimeeni (ei kuvan yksilö, vaan suomiversio beigellä sisustalla).
Tavoitteena lähivuosina saada alle Maserati, mutta elämän realiteetit toimivat toistaiseksi jarruna.