Keikarin foorumi

Jos ostan Ebayn kautta Leviksen farkkuja, kuinka todennäköisesti saan ns. aitoa tavaraa? Yhdysvaltojen reissulta ostin parit Levikset kun halvalla sain, kuitenkin Euroopassa hintataso liikkeissä on luokkaa 80�,� ja ylöspäin. Ebayssa tuntuisi tarjontaa olevan hyvin ja hinnat enemmän kuin kohdallaan.

Paita löysi nopeasti uuden kodin.

Minulle Tallinnan liike on Helsingin jälkeen se toiseksi paras vaihtoehto. Itämeren yli autolautalla, kaupantekoa Suittarilla ja samalla kun liikkeen ompelijat muokkaavat pukua voi itse käydä Superalkosta hakemassa kontin täydeltä kesäjuomia. Näen nyt jo itseni tekemässä tuollaisen reissun joskus touko-kesäkuun taitteessa.

Tarkemmin osoitetta katsoessani tuo sijaintihan on kuin tehty Suomesta lautalla tulijoita varten. Sataman porteilta alle kilometri matkaa liikkeen ovelle.

Voi kun sellaiset farkut löytäisi, tuntuu olevan isoreitisenä ja -perseisenä aika hankala rasti. Sitä odotellessa taidan tuunata vanhimmista luottofarkuistani 7-lenkkiset.

Minulla on useita hyvin istuvia farkkuja, sekä keikaripiireissä muodikasta raakadenimiä että markettidenimiä. Lähes kaikissa sama ongelma, eli housuissa on liian vähän vyönlenkkejä! Pahin tapaus on se, että takana keskellä on yksi lenkki ja seuraavat lenkit ovatkin sitten sivusauman kohdalla, eli minun vyötärökoolla lenkkien välillä on reilu 23cm.

Kysymys kuuluukin, onko mitään järkeä ratkoa käytöstä poistetuista farkuista vyönlenkkejä ja ommella niitä tiuhemmin uusiin farkkuihin?

Nyt pitäisi löytää herrasmiehen aurinkolasit vähän leveämpiin kasvoihin. Larget clubmasterit ovat aika lähellä, mutta hitusen liian kapeat. Arki- ja sporttikäytössä minulla on Oakleyn Holbrookit, jotka istuvat omaan silmään aika hyvin näinkin leveisiin kasvoihin. Onko jollain toisella "molopäällä" heittää vinkkejä?

Lainaus käyttäjältä: Oxford71 - 15.01.16 - klo:14:18

Jatkampa tarinaa hieman. Päädyin sitten kysymään Suittarin chatista mittojeni mukaista Havana-pikkutakkia. Asiaspalvelija suositteli size chart-taulukon mukaan koko 46. Pikkasen ihmettelin kun mun mielestä kokoni on noin 52, mutta ei tuon size chartin mukaan. Tilasin varmuuden vuoksi koon 48 myös ja tulos oli se, että noista isompikin oli niin pieni, että hädin tuskin sain takin päälleni! Hihat olivat lyhyet, kiristi kainaloista, oikeastaan oli jokapuolelta pieni. Onneksi on ilmainen palautus, tilasin nyt sitten 50 ja 52 koot. Asiakaspalvelija pahoitteli ja sanoi, ettei kukaan muu ole valittanut size chartin paikkaansapitämättömyydestä. Että varoituksen sana muille Havanaa tilaaville.

Erikoista, minulle Suittarin aspassa sanottiin suoraan, että tuohon size chartiin ei kannata uskoa, vaan ottaa yksinkertaisesti sen oman, tiedossa olevan koon ja yksi koko jompaan kumpaan suuntaan. Kuulemma tuota size chartia suositellaan siinä vaiheessa, kun omasta koosta ei ole yhtään mitään hajua. Ja samainen aspan Mike sanoi, että nykyään eri fittien välisiä kokoheittelyitä ei ole, vaan koko 54 Napolissa, Washingtonissa ja La Spallassa on lähestulkoon identtisiä ja sopivat kaikki 54-koon jampalle. Periaatteessa voi olla totta jos sulla on täydellinen standardivartalo tietylle koolle, mutta jos kropan dimensiot eivät ole kuin mallinukella, kaikki fitit eivät yksinkertaisesti istu.

Nyt pitäisi alkaa miettiä ensi keväälle/kesälle uutta irtotakkia. Kriteereinä on paikkataskut, rakenteettomuus ja sininen väri. Haen takkia ihan arkikäyttöön esimerkiksi chinojen/farkkujen ja ocbd:n kaveriksi. Pari vaihtoehtoa löysin, mitä mieltä?

http://eu.suitsupply.com/en/jackets/havana-blue-plain/C848.html?cgid=Jackets&prefn1=color&prefv1=Blue

http://eu.suitsupply.com/en/jackets/copenhagen-blue-plain/C940.html?cgid=Jackets&prefn1=color&prefv1=Blue

Copenhagenissa miellyttää tuo arkisempi materiaali ja reunatikkaukset, kun taas Havana on aikalailla varma valinta, joka sopii myös vähän juhlavampaan käyttöön hienomman materiaalin takia. Onko Copenhagen mielestänne liian casuaali?

Mietin hetken, mitä voisin muuttaa liittyen aiheeseen tyyli, asut ja asusteet. Ainoana mieleen tuli, että lähden liikkeelle hävittämällä kaiken turhan kaapeista. Jo kaappeihin katsomatta tiedän, että 60-70% joka kategorian (pl. alusvaatteet) vaatteista joutaa kunnon mukaan joko roskiin tai kirpputorille. Minulla on erittäin vähän kaappitilaa vaatteilleni, vain kaksi 50cm leveää kaappia muutamalla hyllyvälillä. Tämän inventaarion jälkeen poistan toisesta kaapista hyllyjä, asennan henkariputken ja siirrän henkaripaikkaa vaativat vaatteeni ja nahkakenkäni pois avovaimon vaatehuonesta.

Laatuun ei voi koskaan liikaa panostaa. En tarkoita, että ostan jatkossa kalliimpia vaatteita, vaan selvitän ja teen tutkimustyötä ennen ostoa. Halvalla voi saada hyvää, isolla rahalla voi saada sekundaa. Noiden väliltä pitäisi pyrkiä se ero löytämään. Pyrin panostamaan siisteihin arkivaatteisiin, en niinkään keikarointitason tavaraan joita tarvitsen ehkä 5 kertaa vuodessa. Uudet selvedget, chinot, pari neuletta ja jotkut desert boots-tyyliset kengät on ensimmäisenä listalla. Keskisinisestä, paikkataskullisesta rakenteettomasta pikkutakista haaveilen, voi olla että sellaisen poistan kunhan kevät alkaa lämpenemään.

Sekä Arthur Borges että Arman Alizad selkeitä onnistujia, molemmilla päällä hyvin istuvaa Tom Fordia. Borgesin roikkuva satiinisolmuke hiukan laskee pisteitä minun silmissä. Waltteri Torikan takki menee kikkailun puolelle, ensinnäkin smokki ei ole tuohon tilaisuuteen sopiva asuste ja toisekseen leopardiprintti sopii vain Vantaan Flamingon yökerhoon. Jos tuon leopardiprintin saaminen esille oli jotenkin pakollista, olisi nyt pistänyt vastaanoton ajaksi etikettiin sopivaa mustaa takkia päälle ja jatkoilla sitten leikitellyt tuolla leopardilla. Frakki alkaa olemaan mun silmissä jo niin vanhanaikaisen näköistä juhlapukeutumista että yksikään pingviini ei oikein iskenyt.

Keikarille ehdottaisin pea coatia. Minun mielestä melko paljon monikäyttöisempi ainoaksi "siistiksi" talvitakiksi verrattuna tuollaiseen pitkään, yksiriviseen takkiin. Joku jämäkkää villaa oleva laivastonsininen pea coat, missä kaulus pysyy pystyssä olisi minun valinta. Tai sellainen minulla itse asiassa onkin, odottelee vaan vielä ensilumia.

Lainaus käyttäjältä: paddington - 26.09.15 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: Munkki4 - 25.09.15 - klo:23:52
Miten saan villakangastakista vähemmän karvaa ja muuta vastaavaa keräävän?

Mielenkiintoinen kysymys. Ei kai mitenkään?

Kissan aikanaan omistaneena huomasin että suhtautuminen karvoihin muuttuu. Teippiharjoista tulee rutiinia, ja vaikka siivoamista on enemmän, ei siihen kiinnitä enää samanlaista huomiota.

Hyväksy karvojen keruu takin ominaisuutena, ja siirry suosiolla seuraavalle levelille: karvojen yläpuolelle.

Totta, yksi vaihtoehto on lisätä uloslähtörutiineihin puolen minuutin teippirullailu ja ongelma on sillä selätetty. mietin vain, että onko takkiin mahdollista tehdä minkäänlaista staattisuuden poistavaa käsittelyä kotikonstein.

Miten saan villakangastakista vähemmän karvaa ja muuta vastaavaa keräävän?

Tekisi mieli tilata Uniqlon OCBD-paitoja, miten slimmi tuo on vyötäröltä slim fittinä? Tarkoitus olisi pitää paitaa myös housujen päällä ja kokemukseni mukaan tuohon hommaan on vaikeaa löytää tarpeeksi kapeaa leikkausta ilman että näyttää Modern Familyn Cameronilta. Ongelmani on, kuten kaikilla urheilevilla, että hartioissa, rintakehässä ja käsivarsissa pitää olla reilun koon verran isompi paita mitä taas vyötärön seudulla.

E: ja ilmoitettakoon, että Brothersin East West-merkiltä olen löytänyt tähän mennessä parhaiten istuvat OCBD:t.

Löysin vanhempien autotallista mustan, nahkaisen "viikonloppulaukun". Merkistä en tiedä, mutta on aitoa nahkaa ja metalliosat on nätisti patinoitunut. Kuitenkin nahkapinta ja sisäpuolen polyesterivuori on täynnä homepilkkuja, kassihan on ollut lämpötilanvaihteluiden ja kosteuden armoilla varmaankin 80-luvulta. Kannattaako tuosta yrittää saada puhdistamalla käyttökuntoista vai heitänkö kaatopaikalle? Homeitiöt pitäisi ainakin saada kuolemaan ettei kassissa olevat vaatteet pilaannu.