Lainaus käyttäjältä: Salama - 16.03.15 - klo:18:07
Tee se itse -mies on tosimies.

Jep, kun tosimies tekee itse kenkiä itsetehdyillä työkaluilla, hän juo itsetehdyllä panimolaitteistolla itsetehtyä olutta.

Nyt tulee nosto aika kaukaa, mutta tuskin uutta aihetta tarvitaan.

Meikäläiseltä nämä kenkähommat jäi tauolle kun ensimmäinen pari oli ulkonäön ja istuvuuden puolesta aika kamala. Löysin kuitenkin sattumalta halvalla muutaman parin lestejä joista muokkasin yhden parin itselle sopivaksi. Kaapista löytyi vielä juuri ja juuri tarpeeksi nahkaa kenkäparin tekemiseen, joten päätin kokeilla uudestaan.
Jälleen kerran huomasin päällisen kaavan tärkeyden, kun piti päästä ompelemaan ja suunnittelu tuli hieman hutaistua. No, harjoittelua ja harrasteluahan tämä on ja jos sivussa saa käyttökelpoiset kengät niin se on vain plussaa.

Kuvassa päälliset on juuri vedetty lestin päälle. Kärkivahviste puuttuu vielä, joten kärjen muoto muuttuu toivottavasti vähemmän sämpylämäiseksi (kun vahvikkeen tekee nahasta, voi kärjen muotoa muokata halutessaan melko radikaalisti). Pohjan rakenne on perinteinen "hand welted" (tietääkö joku tälle suomenkielistä termiä?). Laitan näihin todennäköisesti kokokumipohjat ja kannan, ihan vaan koska minulla ei ole tarpeeksi pohjanahkaa enkä viitsi lähteä tähän hätään tilailemaan ulkomailta.

Kenkien väri ei myöskään tuollaisenaan oikein sytytä, joten saatan kokeilla jonkinlaista patinointia.

Neitsytkävely. Oikein mukavat ja tukevat kengät tuli kyllä. Virheitä riittää vaikka kuinka, eivätkä kengät ole mielestäni kovin hyvännäköiset (en ostaisi, haha), mutta tärkein, eli rakenne tuntuu toimivalta. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan pariin, kunhan löydän sirommat lestit (voi olla että muokkaan noita olemassaolevia).

Kiitos kaikille kannustuksesta, sain juuri pohjat ommeltua paikalleen ja nyt alkaa kantojen kasaaminen.

starsailor, olen koulutukseltani muotoilija ja olen aina tehnyt asioita käsilläni, joten sitä kautta työkalut pysyvät kyllä kädessä. Varsinainen kenkäprojekti alkoi, kun etsin itselleni uusia kenkiä ja törmäsin aiheeseen liittyvään videoon youtubessa. Olin ostanut puulestit armeijan poistomyynnistä euron heräteostoksena pari vuotta aiemmin, mutta vasta nähtyäni videon (taisi olla Marcell Mrsanin video) tajusin, ettei kenkiin tekemiseen liity taikuutta, vaan sopivat työkalut ja kärsivällisyyttä.
Tietoa aiheesta olen kerännyt mm. youtubesta, Marcell Mrsanin blogista, Carreduckerin blogista ja ehkä tärkeimpänä The Crispin Colloquy -foorumilta. Kyseiselle foorumille kirjoittavat useat alan ammattilaiset, joista erityisesti D.W. Frommerin valtavasta tietomäärästä ja sen anteeliaasta jakamisesta on ollut paljon apua. Haluaisin jossain vaiheessa esim. mestari Mrsanin -kurssille, mutta opiskelijana ei moiseen ole ainakaan vielä varaa (eivät nimittäin ole ilmaisia nuo kurssit).

Carreduckerin blogia suosittelen kaikille vähänkään asiasta kiinnostuneelle, siellä tieto on hieman helpommin saatavilla ja yleensä kuvilla höystettynä.

Muille tuskin suostun (never say never) kenkiä tekemään, poislukien ehkä tyttöystävälle. Harjoitusta tarvitaan ainakin 5-15 parin verran ennen kuin työn jälki on siedettävällä tasolla ja itselleni noiden tekemiseen vierähtänee useampi vuosi. Myös esim. päällisten ompelemiseen käsin menee tuhottomasti aikaa, eikä käsin ompelu tuo siihen mitään merkittävää etua, joten siitä on epäreilua laskuttaa asiakkaalta. Nahkaompelukoneet taas ovat kalliita ja vievät liikaa tilaa mahtuakseen pieneen kaupunkiasuntoon.

Hauska sattuma, itselläni on myös kenkäprojekti menossa. Ensimmäinen pari on käytännössä pohjien ompelua ja kantojen rakennusta vaille valmis. Tee-se-itse miehenä aloitin projektin luonnollisesti tekemällä itse puuttuvat erikoistyökalut (kuvassa kaikki paitsi pihdit ovat alusta asti itse tehtyjä, pihditkin kyllä rankasti modifioidut). Tekemällä työkalut itse säästin huomattavan määrän rahaa. Lisäksi itse tehtyjä työkaluja on mielestäni mukavampi käyttää.

Tästä päästäänkin nopeasti koko homman ytimeen. Eihän omien kenkien tekemisessä ole oikeasti mitään järkeä, mutta toisaalta eipä ole jalkapallossa tai maastopyöräilyssäkään. Niitä ei kuitenkaan joudu selittelemään yhtä paljon, kuin omien kenkien, huonekalujen tai rannekellon tekemistä. On ihan normaalia katsoa televisiota 4 tuntia päivässä, mutta jos saman ajan käyttää kenkien tekemiseen, olet mielenvikainen.

Ensimmäinen pari menee vielä harjoituksen pikkiin. Rakenteessa ei ole isoja vikoja, mutta kengän malli on ruma kuin synti (tuli kiirehdittyä aivan liikaa suunnitteluvaiheessa) ja lesti melkoinen sämpylä. Jos niillä kuitenkin pystyy kävelemään, yritän kävellä ne rikki ja tehdä seuraavan parin paremmin. Pitää kuitenkin huomauttaa, että pohja, kanta ja viimeistely puuttuu, joten lopullinen kenkä ei ole ihan noin rallitossun näköinen. Yläreunan "reunoksen" vaihdan myös hillitympään.

Tässä muutamia kuvia tekemisestä. Voin laittaa lopullisesta tuotteesta kuvan kunhan saan kengät valmiiksi.