Peukkua täältäkin! Mistä huivi+paita on?

Lainaus käyttäjältä: Alex Entwistle - 15.04.12 - klo:14:57
Kiitti Haukka ja Fränk! Kengät ovat viimekesänä ostetut Bexleyn Luganot. Enää ei taida saada kuin mustana.

Tässä vielä kokoräpsy:

Helvetti, taidan olla mielipiteineni ainoa, mutta hienoa spretsatuuraahan nuo on! Lost money -eleganssia parhaimmillaan! Saatat saada yv:tä aiheesta kunhan selvitän kokoasiat.

Upsista!

Prhana, kiitos vinkistä, korjaan asian heti

Villeltä aikanaan ostamat iskemättömät Loaken (L1) Newgate Penny Loaferit. Ei kertaakaan käytetty ulkona, ainoastaan sisällä ympyrää kävellen koettaen saada niitä sopimaan. Kokomerkintä sanoo 8,5, mutta itse olen EUR 43-43,5 ja ovat itselleni "väärän" kokoiset, ts. kantapää nousee toisesta kengästä astuessa. Mukaan laatikko romppeineen sekä ohuehkot, käyttämättömät pohjalliset. Hinta 120e 100e 80e + pk.




Kengät sijaitsevat Turussa, jossa sovitusmahdollisuus keskusta-alueella. Maksutavat: käteinen tai rahat tilille, paketti postiin. Lisätietoja yksityisviestillä

Edit: kuvalinkit korjattu, jos nyt menisi kaupaksi :)
Edit2: hintoja tarkistettu
Edit3: Hullut Päivät!

Muistanko väärin vai sijaitsetko Turussa? Sovittaminen kiinnostaisi.

Gaffer jaksaa osua napakymppiin kerta toisensa jälkeen, hyvä hyvä!

Kollegoilta kannattaa ehdottomasti kysellä, heillä on varmasti kokemuksen tuoma varmuus työpukeutumiseen. Ei toisaalta liikaa, sillä myyntijyrien maku on usein sitä Turo-kategoriaa. Itse näen myyjän ammatissani milloin mitäkin rippipukuviritelmiä ja läskipohjakenkiä pöydän molemmin puolin.

Mielestäni sopivan subtiili, uskottavuutta ainakin neljä metriä lisää tuova periaate on pitäytyä konservatiivisen vaaleissa paidoissa. Valkoinen tai sininen, korkeintaan kevyellä raidalla tai ruudulla varustettu, hyvin istuva paita erottaa sinut silmänräpäyksessä Petrifun-musta-pinkki-limenvihreä-raitapaidoista. Liika pynttäytyneisyys saa aikaan keikarimaisen tunteen, ja saattaa aiheuttaa asiakkaassa "tolla näyttäisi menevän vähän liiankin hyvin kun on varaa pukeutua, ei osteta siltä ainakaan tohon hintaan mitään"-fiiliksen. Vaikka Suomessa ei valtaetäisyys ole varsinkaan pk-sektorilla jäykkää, on syytä välttää asiakasta "paremmalta" näyttämistä. Oman näppituntumani mukaan kauppa käy paremmin kun näyttää "nöyrältä", eli pois turha kikkailu ja keikarimaisuus ja tilalle täydellinen istuvuus ja laadukkaat, hillityt kengät ja muut tilpehöörit. Itse lähtisin "kalibrointikäynnille" perus-harmaissa byysissa ja navy-irtotakissa ilman solmiota, ja jatkotapaamisiin valitsisin asiakaskohteen luonteen mukaisesti jotain väliltä farkut+kauluspaita(+neule) - täyspuku solmioineen. Riippuu toki alasta ja siitä mitä myyt.

Lopulta kuitenkin sisältö ratkaisee, mutta ensivaikutelma antaa hyvän sysäyksen yhteistyölle.

Ehdoton satsauksen paikka: herkullinen, hillitty (nahkainen!) salkku/läppärilaukku erottaa sinut muista kaupparatsuista ja heidän nylon-kongressinyssyköistään välittömästi!

Onnea uusiin haasteisiin!

Lainaus käyttäjältä: ivyman - 21.09.09 - klo:10:49


... ja tukka on skarpisti leikattu eikä islantilaista geelitukkapankkiiri-tyyliä. Kokonaisuuden kruunuksi g9 tai 3/4 mac ja tyly ilme, ja ulos kadulle!

Tästä threadistahan saa koko viikon quote-matskut. Pissalasset ja islantilaiset geelitukkapankkiirit! :)

Oho, onpas nättejä sekä Pelagot että Cannondalet. Näemmä vintagepyörät alkavat olla aika kuumaa kamaa nykyään, mukavaa vaihtelua viime aikojen maastopyörä- ja hybridiällötrendeihin.

Offtopic: //http://www.abici-italia.it/. Varsinkin tuo Granturismo. Wow! Mahtaakohan Suomesta löytyä mitään vastaavaa? Taitaa Helkaman retroilumallit päästä lähimmäksi?

LainaaMies osaa halutessaan vetää vähän hillitympääkin linjaa:

Mielestäni tämä kommentti on varsin ratkaiseva monen tyylitaiturin kohdalla: halutessaan osaa olla hillitty ja koodin mukainen, mutta varallisuutensa/asemansa/sosiaalisen statuksensa ansiosta hänen ei ole pakko. Vähän kuin näkisi tiellä Maseratin (Lapolla muuten huipputyylikäs mattamusta) ajamassa 50km/h. Ei siksi etteikö autolla pääsisi älyttömän kovaa, vaan siksi ettei halua (tai koska on pakko noudattaa rajoituksia sakkojen pelossa). Ehkä ontuva vertaus, anteeksi ;)

Kieltämättä, pinkki hattu ja kärpäslasit, olkoonkin että ovat Lapon firma Italia Independentin käsin tekemää lasikuitutuotosta, ampuvat yli. Samalla kuitenkin loppu asusta on hyvinkin sovinnainen ja "perinteinen". Mikä tekee Agnellin tavan pitää mokkabootseja puvun kanssa tai kravattia neuleen ulkopuolella kumouksellisemmaksi kuin moinen hattu- ja lasirevittely? Veikkaisin, että Agnellin aikalaiset olivat vähintäänkin yhtä pöyristyneitä ja/tai vaikuttuneita. Ja silti tyyli liikkui eteenpäin ja ilmeisen hyvään suuntaan. Tietenkään kaikki ylilyönnit eivät jää voimaan tuleville polville, mutta tyylin jalostuminen ja kehittyminen on väistämätöntä. Väitän, että Lapon pukeutuminen onkin ajoittain (huom, ajoittain) esimerkillistä sprezzaturaa.

Hyviä pointteja jarolla, liika kikkailu pilaa helposti kokonaiskuvan. Liekö jotain vikaa vedessä mitä juon vai mitä, mutta itse pidän enemmän italialaisesta tavasta suhtautua olemukseen: erottua joukosta soveliaan sopeutumisen asemesta. Toisaalta, esim. Kishida days -blogin Pitti Uomo -kuvareportaasia seuratessa havaitsee nämäkin kikkailijat kovin samankaltaisiksi keskenään.

Lapossa viehättää omalla tavallaan juuri se vanhan, perityn yhdistäminen elementteihin, jotka rikkovat "koodia" ja lujaa. En tiedä astunko  tositietäjien varpaille seuraavan mainintani kanssa, mutta eikös esim. Windsorin herttuaakin pidetty pöyristyttävän epäsovinnaisena? Entä itse Agnellia? Voidaanko Lapo luokitella modernina rajojenrikkojana vai vetääkö hän överiksi ihan millä tahansa mittapuulla?

Tervehdys, tämä on  ensimmäinen ja toivon mukaan ei viimeinen postaukseni tälle sangen mielenkiintoiselle foorumille!

Tyyli-idoleihin liittyen haluaisin nostaa keskustelupöydälle kaksi Italiassa vaikuttavaa herrasmiestä. Toisen tyyli on klassisella tavalla hyvinkin velmuileva, toisen taas, noh, mielenkiintoinen:) Elleivät nämä tuntomerkit vielä ratkaisseet kenestä puhun, ohessa linkit googlen kuviin: 1 ) //http://images.google.fi/images?q=lino%20ieluzzi ja 2) //http://images.google.fi/images?hl=fi&q=lapo+elkann

1) Lino Ieluzzi on milanolaisen vaatekauppa Al Bazarin toinen omistaja, ja aina nähdessäni hänestä kuvia olen tyrmistynyt, positiivisella tavalla.
2) Ehkä vähän ristiriitaisempi hahmo, Lapo, on Gianni Agnellin perijä, kuriositeettina mainittakoon eräiden lähteiden mukaan 70 kpl perittyä Caracenin pukua. Mainittakoon myös, että dandyism.net valitsi hänet vuoden dandyksi ja hänet on useaan otteeseen todettu olevan "paras pukeutuja".

Itse en suoranaisesti pidä kumpaakaan henkeen ja vereen tyyli-idoleina, mutta mielestäni näiden(kin) italialaismiesten asenne pukeutumista kohtaan on jotenkin miellyttävä, joskin kovin vaikeasti selitettävä. Kertokaa mitä mieltä olette!

P.S Toiveena Villelle: mikäli kiinnostusta riittää, voisit hieman tarkemminkin kaivella ko. henkilöiden taustoja ja esittää omia mielipiteitäsi henkilöiden ja heidän pukeutumisfilosofiansa suhteen.

-mzr