Keikarin foorumi

Luin muutamia 2000-luvun tutkimuksia kankaiden nukkaantumisesta ja tein muutamia johtopäätöksiä. Toimikas nukkaantuu helpommin kuin yhtä tiheä palttinakangas. Yleensäkin mitä tiheämpi kangas, sitä vähemmän nukkaa. Pesun vaikutuksella nukkaantumiseen on monta näkemystä. Lienee mahdollista, että itse vesipesu ei nukkaa kangasta vaan jonkin sortin huuhteluaineet.

Douglas Leen ja Hoyt Lemosin artikkelin Clothing for Global Man mukaan kuumassa ja kuivalla aavikolla kannattaa suosia tiheästi kudottuja kankaita, joiden neliöpaino on keskiluokkaa. Kuumassa ja märässä sademetsässä taas tulisi pitää ohuita sekä keveitä, harvaan kudottuja vaatekappaleita. Alusvaatteita ei sademetsässä kannata pitää, mikäli mahdollista.

Tekijöiden mukaan paras takkimalli tälläisiin olosuhteisiin on klassinen safaritakki.

1. Pystyykö kuluttaja tunnistamaan laadukkaan kashmirneuleen jollain tavalla? Kuidun pituus on ilmeisesti laadun tae, mutta pystyykö tätä näkemään/tuntemaan mitenkään?

Laatu ei merkitse kaikille samoja asioita, mutta käytetyn kuidun pituuden pystyy osapuilleen arvioimaan nyhtämällä neuleesta irti yhden sellaisen. Pienikokoisista, mutta pitkistä kuiduista tehty neule pitäisi olla tasaisemman tuntuinen kuin vastaava, mutta suurikokoisista ja lyhyistä kuiduista tehty. Tälläinen vertailu on mielestäni kuitenkin liian epätarkkaa, koska tuntumien eroon voi vaikuttaa moni muukin tekijä.

2. Johtuuko villan nyppyyntyminen huonolaatuisesta villasta, sen käsittelystä tai langan kudonnasta, vai onko tämä enemmän ominaisuus? Kaikki paidat eivät nyppyynny ja toiset menevät käyttökelvottomiksi hyvin nopeasti. Esim. merinovillassa halvemmat paidat ovat joko a) äärettömän ohuita tai b) karheita, mutta ainakaan karheus ei tunnu lisäävän kestoa, vaikka sitä on puheissa pidetty villan kestävyyden merkkinä.

Nyppiintyminen on käsittääksi enemmän tai vähemmän villan omainaisuus. Villakuidun väkäset tarttuvat toisiinsa ja nukkaantuvat. Merinokuitu pitäisi periaatteessa olla paremmin suojattu tältä nyppiintymiseltä, koska sen pinta on tasaisempi. Suurikokoinen villakuitu on pienikokoista kestävämpi. Täytyy kuitenkin huomata, että "karhea" kuitu ei välttämättä ole suurikokoista, vaan esimerkiksi merinokuitua jonka pintarakenne on vaurioitunut ja se muistuttaa vain ulkoisesti suurikokoista kuitua.

3. Liittyen edelliseen, onko kudonnalla merkitystä paidan kestoon, eli kannattaako maksaa laadusta, jos ei tiedä/pysty näkemään millaista on itse materiaalin laatu?

Yhdysvaltain armeija tutki tätä yhteyttä 1940-luvulla ja tutkimusryhmä kirjoitti siitä 100-sivuisen raportin. Kestävimmässä kankaassa on eniten lankoja eli sen kudonta on tihein. Kulutusta parhaiten kesti pomsisidos, sitten oxford-toimikas, sen jälkeen kalanruototoimikas ja vähiten kestoa oli palttinasidoksella. Oxford- ja kalanruotosidokset olivat osapuilleen yhtä kestäviä, mutta pomsisidos oli näitä huomattavasti kestävämpi.

Tavallisessa maailmassa kankaiden kestävyydessä on enemmän vertailtavaa, koska käytetään erilaisia kudontatapoja sekä eripituisia kuituja.

4. Miten nykyiset "flanelliset" keinokuidut, joiden käsituntuma on hyvin aidon tuntuinen, pärjäävät lämmön säätelyssä aidolle villalle?

Kaikki Suomen markkinoilla näkemäni keinokuituiset flanellikankaat ovat polyesteria. Villa eristää paremmin kuin polyesteri, mutta imee enemmän kosteutta. Mielestäni ei ole järkevää pitää päällään paksua polyesteriflannelipaitaa, mutta sen sijaan ohut, kosteutta siirtävä polyesteripaita on paremmin sijoitus. Nukatut "fleecepaidat" ovat kokonaan eri asia.

Kätesi ovat äärimmäisen pitkät ja helpoimmalla pääset pienellä mittailun vaivalla.

Toinen vaihtoehto on, että hartiani ovat todella leveät... ;)

Myyntitietoja: OTK:n tiedonantoja myymälänhoitajille, nro. 9/1938:

Raidat ovat hallitsevina paidoissakin.

Syksyn muoti on ihmeellisen raitainen. Onhan raitoja tosin aikaisemminkin nähty, mutta koskaan ennen niillä ei ole ollut sellaista merkitystä kuin tänä syksynä ja tulevana talvena. Melkeinpä saa ruveta etsimään sellaisia pukimia, joissa raidoilla - leveillä tai kapeilla - ei olisi määräävää asemaa.
[...]
Saimme sitten tilaisuuden tutustua seikkaperäisesti laajoihin eri kotimaisten ja ulkomaisten tehtaitten lähettämiin kangasnäytteisiin ja havaitsimme, ettei juuri etsimälläkään löytänyt raidatonta paitakangasta. Yksivärisissä paitakankaissa on nykyisin paitsi aikaisemmin tavattuja satiiniraitoja myös kohoraitoja. Ne tulevatkin niissä varsin hauskasti esille. Hyvin yleinen on paitakankaissa myös ns. varjoraidoitus, jossa on rinnakkain kaksi raitaa, toinen kirkasvärinen ja toinen tummasävyinen, joten viimeksimainittu muistuttaa edellisen varjoa. Raitojen välit ovat ehkäpä hiukan entisestääkin laajentuneet, vaikka itse raidat eivät yleensä olekaan erikoisen leveitä.
[...]
Irtokauluspaidoilla on edelleenkin talvipaitana ylivoimainen käyttö, mutta kiintokauluspaitojenkin talvikäyttö tuntuu olevan yhä lisääntymään päin. Missään tapauksessa kiintokauluspaitaa ei pidä enää kuvitella pelkästään lämpimän vuodenajan paidaksi, sillä siksi paljon sillä on kysyntää talvisenakin aikana.

Saamelainen ja saksalaisturisti Inarinjärven rannalla kesällä 1950. Kuva on kirjasta Kaunis, värikäs Suomi.

http://www.doria.fi/handle/10024/85119

Tämä on valikoima Kansalliskirjaston kokoelmista digitoituja pamfletteja, lehtisiä, ohjekirjoja, kiertokirjeitä ja muita pienimuotoisia painotuotteita. Kokoelman aihealueita ovat mm. matkailu, eläinsuojelu, naisasia, kansanhuolto, seuratavat ja ajoneuvot. Julkaisuja on sadan vuoden ajalta, n. 1850 - n. 1950.

Autot
Moottoriajoneuvojen esitteet ja hinnastot

Naiset
Rakkauden lakikirja eli Keino tulla rakastetuksi (1919)
Kuinka mies onnistuu naisten kanssa (1927)

Pukeutuminen
Jokamiehen Pukeutumistaito (1929)

Talous
Rikastumisen taito (1931)

Terveys
Taito elää kauan terveenä ja onnellisena (1936)