Keikarin foorumi

Paljon mitään merkittävää en kerinnyt ostaa viime vuonna, kesällä farkut vaihtuivat mustista tummansinisiin (ja istuvampiin) ja kulahtaneet t-paidat pikeepaitoihin.

Ehkä muistettavin ostokseni oli omasta mielestäni todella hieno taskuliina (tummahko, missä kuvio sinistä ja helmiäistä), jonka löysin Sokokselta ja jota en sitten sattuneesta syystä koskaan päässyt käyttämään. Olin meinaan kaupassa hankkimassa vaatteita vielä samalle päivälle, joten tilanne oli "mä tartten nämä änyyteenyt" (samasta syystä ostin Turon pikkutakin) ja pakkailin jossain vaiheessa kamoja pusseista Stockmannilla pysähtyessäni yhteen laukkuun. Illemmalla sitten vasta huomasin, että liina oli mennyt muovipussin mukana Stockan roskikseen, kun vaihdoin vaatteita, joten mentiin sitten lievän tyylivirheen kanssa.

Tarinan opetus lienee, että kasataan hyvissä ajoin ennakkoon se garderoobi, vaikka olisikin harvakseltaan tilaisuuksia käyttää niitä, ja kaapataan sitten helposti sieltä jotain sopivaa (varmistaen toki hyvissä ajoin, että ne yhä istuvat), eikä lähdetä sille tielle, että vietetään viime hetken paniikissa päivätolkulla aikaa marketeissa etsimässä jotain, ihan mitä tahansa, mikä ei päällä näytä siltä kuin ne olisi lainattu isän kaapista. Sitten pakataan edellisenä päivänä huolella ja voilá; mitään ei unohdu tai katoa.

Olenko ainoa täällä joka vetää D-vitamiinia ns. överimääriä virallisiin suosituksiin nähden?

Et ole, itsellä on 125 mikrogramman nappeja kaapissa ja kalaoljykapselit päälle, syön silloin kuin muistan. Yleensä onnistun unohtamaan, aivan kuten kaiken muunkin mikä erityisesti pitäisi muistaa.

Ravintolisiin liittymättä, ruokavalion kanssa hifistely on perusterveelle ja liikkuvalle yleensä ottaen aika turhaa puuhaa; syö kaikkea, mutta mahdollisimman vähän mitään prosessoitua, niin hyvä siitä tulee.

Useimmat ihmiset käsittääkseni joko yli- tai aliarvioivat energiansaantinsa (suosittelen kokeilemaan kaloreiden laskemista, se on kovin opettavainen kokemus, vaikkakin hieman vaivalloinen) tai mukavasti "unohtavat" laskuista kaikki pupeltamansa epämääräiset välipalat ja limpparit. Yleensä nämä samat ihmiset myöskin selostavat itselleen ja tutuilleen olevansa isoluisia, mikä nyt tietysti on täyttä tuubaa, ellei kyseessä ole tieteelle entuudestaan tuntematon mutantti, missä tapauksessa yliopistojen biologian laitokset ja Korkeasaari olisivat epäilemättä kovin kiinnostuneita.

Ainoa muistamani edes etäisesti pukeutumista käsittelevä uneni oli itse asiassa viime yönä, kun seisoin keskellä katua ja pari työkaveria ilmestyi siihen valittamaan, että kolmas ei suostu tauottamaan heitä. Tällä välin matkatavarani pöllittiin ja totesin, että tämä oli nyt toinen kerta putkeen kun ne vietiin. Sitten olinkin jossain huoneessa tutkimassa ihmisten rytkyjä, että kulkeeko joku minun vaatteeni päällään ja heillä oli jalassa farkkuja, joiden lahkeita polvista alaspäin peitti vaalea ruutukuvio (onko tässä nyt tuleva trendi?).

Matkatavarani taisivat kulkea tynnyrin kokoisessa vihreässä merimiessäkissä.

joku hoitaja tulikin multa sitten kyseleen ohjeita, mutta tajusi kyllä aika pian kun näki nörtin naaman ja auki roikkuvan suun.

Ensi kerralla sitten, jos kantti kestää (eli voitit lotossa ja viimeinen työpäivä menossa):
"Ommellaan kiinni ja kotiutetaan. Ei tuosta paljoa tuon häävimpää saa, vaan ei ollut varmaan ennen vammaakaan kaverissa paljon hurraamista."
"Valmistaudutaan amputoimaan raaja."
"Intuboi! 200mg efedriiniä! Defib! Hit him again!!"

Tai sitten esität samanlaisia taikatemppuja kuin Ketosessa & Myllyrinteessä.

Anthrax - Friggin In The Riggin

Herrainpukimo pikaisesti testattu jo ennen puoltapäivää, vastassa oli kaksi hyvin pukeutunutta herramiestä, Tuukka ja Tuomas, ellen väärin muista.

Harmikseni kerkisin lähinnä nappaamaan lepolestit, kun piti jo kipittää muille asioille, joten pitää joskus paremmalla ajalla tutkia liikkeen tarjontaa tarkemmin. Kenkäpuoli ainakin jäi kiinnostamaan, koska siellä oli sitä paljon kaipaamaani brogueta hyllyssä.

Bugattin kauluspaitojen, joita Stockmannin kiva täti yritti minulle kaupata, kaulukset olivat kulmistaan kuin jumbojetin siivet. En pistäisi päälleni vaikka maksettaisiin.

Osa pukeutuu huonosti kun ei paremmasta tiedä ja loput pukeutuvat huonosti koska on pakko, koska kauppojen valikoima on muodostettu ensimmäistä ryhmää silmällä pitäen.

Netistähän voi tietysti aina tilata, mitä täältä ei saa, mutta sovitusmahdollisuuden puuttuessa kokemuksen voisi helposti ennustaa muodostuvan äärimmäisen veemäiseksi, joten mieluummin sen jättäisi väliin.

Nimim. Yritän edelleen metsästää Turusta ei-mustia ei-talvikenkiä, jotka saisivat keikaribarometrilla edes arvosanan välttävä ja netistä tilaaminen ei nyt vain ole vaihtoehto ja kun semmoiset tarttisi aikas nopeasti.