Otsikko sen kertoo. Olen syvästi huolissani.
Mielestäni viimeiset viisi vuotta ovat olleet hämmästyttävän rajua alamäkeä yhteiskunnallisesti. Erikoisliikkeet kamppailevat selviytymisestään kovemmin kuin kenties koskaan. Kulttuuri ja sivistys ovat jääneet aivan taka-alalle. Muiden muassa kirjastojen kohtalo pienemmillä paikkakunnilla huolettaa ehkäpä eniten.
Esimerkkinä voin kertoa eilisestä pikavisiitistäni Tampereella. Tampereen tupakkakaupan valikoima on puolittunut kymmenen vuoden takaisesta. Tupakointi on haitallista, se on totta. Enkä kannusta ketään siihen. Mutta ei sen aiheuttamia terveyshaittoja hoideta sillä kuntoon, että hankaloitetaan kohtuuttomasti muutaman Suomessa toimivan alan erikoisliikkeen toimintaa.
Toinen seikka minkä merkille pistin oli se, että vain noin puolen tunnin aikana näin yllättävän paljon känniläisiä/ tai kenties jopa huumeiden vaikutuksen alaisia aivan ydinkeskustassa. En toki itsekään lasiin sylje, mutta en minä sentään toikkaroi räkäkännissä kaupunkien keskustoissa maanantai-iltapäivisin. Toki juoppoja on ollut iät ja ajat, mutta nämä edustivat jotenkin aivan toisenlaista "koulukuntaa". Eli eivät missään nimessä olleet niitä vanhan ajan juoppoja, jotka ikään kuin kuuluivat katukuvaan. Näissä eilen nähdyissä oli jotain hyvin epämiellyttävää, puistattavaa. Kun taas ne vanhan ajan turamaakarit aikoinaan olivat jopa jollain tavalla huvittavia (joskin säälittäviä myös).
Jatkaakseni noista erikoisliikkeistä, niin laadukkaat vaateliikkeet ovat myös käsittääkseni todella pahoissa vaikeuksissa. Räätäleitä ei taida Suomesta löytyä enää kuin Helsingistä pari, ja Turusta yksi? Suutareita on lopettanut useita muutaman vuoden sisään, joten niitäkään ei taida enää kunnollisia maasta löytyä.
Akateeminen kirjakauppa on vajonnut lähes Suomalaisen kirjakaupan tasolle.
Minulla oli näitä esimerkkejä enemmänkin tästä Suomi -nimisen "putiikin" alennustilasta, mutta hukkasin jo ajatuksen. Muokkaan suoraan tähän, jahka muistan lisää hälyttäviä esimerkkejä.
Olisi mielenkiintoista kuulla muiden havaintoja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Olenko minä nyt ihan jossain omassa kuplassani, kun menen tällaisia väittämään?
Vaattureilla menee käsittääkseni ihan kohtalaisesti ainakin lähihistorian mittapuulla. Liiton jäsenliikkeitä, joka käsittääkseni tarkoittaa että liikkeen taustalla on mestarikirjan suorittanut henkilö, on 11, joista ainakin neljä Helsingin liikettä, molemmat Tampereen liikkeet ja kaksi turkulaisista ovat ihan aktiivisia. Mahdollisuudet hyvätasoisten mittamuutos- tai räätälinpukujen ostamiseen ovat nyt jopa ehkä paremmat kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, ja Helsingissä on taas jälkeen panostava pesula, kun entisen Esplanadin Pyykkipojan yrittäjä avasi uudestaan Telakan Pesulana. Akateeminen on menettänyt omissakin silmissäni kiinnostavuutensa, mutta se taitaa liittyä laajemmin Stockmannin ja yleismaailmalliseen perinteisten tavaratalojen kriisiin.
"Kylmien asemien yksinäiset miehet" ovat tosiaan näin Helsingin keskustassa työskentelevän näkökulmasta sekavampia kuin aiemmin, mutta harvemmin sentään vaarallisia. Tähän on vissiin keskeisenä syynä lehdistä tuttu muuntohuumeiden käytön lisääntyminen, ne kun laittavat käyttäjänsä sekavampaan ja huonompaan kuntoon kuin perinteiset piristeet ja alkoholi ja tekevät sen nopeammin.
Vanhan ajan juoppo tuntuu olevan katoava laji. Vielä 80- ja 90-luvuilla ostoskeskuksissa ja niiden lähimetsiköissä parveili monikymmenpäisiä humalaisporukoita, jotka toivat mieleen paviaanilaumat. Osaltaan tähän lienee vaikuttanut kaupunkiympäristön muutos: entiset ostoskeskukset ovat vaihtuneet suurempiin, katettuihin ja tarkoin valvottuihin kauppakeskuksiin ja ympäröivät viheralueet rakennettu täyteen. Lisäksi narkomaanit ovat vallanneet alaa vanhan koulun alkoholisteilta.
Aihe on kovin laaja foorumilla naputeltavaksi ja purettavaksi.
Tulee vain mieleen uusimmassa Suomen Kuvalehdessä oleva Esko Ahon haastattelu. Siinä häneltä kysellään 90-luvun lamasta Suomessa ja kriisin ratkaisuista. Aho kuvaa Suomen laman jamaa vertauksella: jos sammakko tiputetaan kiehuvaan veteen, se yrittää heti loikata pois kattilasta - jos taas veden lämpötila nousee hitaasti kiehuvaksi, otus ei huomaa asiaa ajoissa.
Suomi on ollut vuosikaudet kattilassa ja lämpö on noussut kohti kiehuvaa. Nyt sitten viime tingassa poliittiset johtajat joutuvat tekemään väkipakolla ikäviä ratkaisuja, koska kiehumiseen ei reagoitu ajoissa. Oli seuraava hallitus minkälainen tahansa, sekin joutuu tekemään suuria muutoksia, joista moni kiukustuu.