Hyvät herrat,
kuinka kuvailisitte sitä eroa, joka syntyy siitä, onko takissa yksi takahalkio vai tuplahalkio? Onko jompikumpi herraskaisempi, toinen rennompi, modernimpi, tms.?
Tästä aiheesta on jonkin verran ollut keskustelua Keikarin kansainvälisillä vastineilla, mutta muistaakseni sielläkään ei ole oikein mihinkään konklusiiviseen tulokseen päästy. Itse lähestyn pukujen kera tätä asiaa ihan makupohjalta. Ainoastaan halkiottomiin takkeihin suhtaudun penseästi. Amerikkalaiset kai noita halkiottomiakin harrasta enemmän. Oma suosikkini on kahden halkion malli (yksihalkioisiakin kuitenkin löytyy). Herraskaisuudessa tai eleganssissa en noissa merkittävää eroa näe. Nämä asiat ovat usein katsojan silmässä. Muut viisaammat korjatkoon/täydentkööt.
Oma lähestyminen on ainakin tähän asti ollut melko pragmaattinen. Siispä, jos käsi saattaa joskus eksyä housujen taskuun, halkio on hyvä olla ja mikäli näin käy useasti, kahdestakaan ei ole haittaa. Toisaalta en pidä myöskään pidä halkiottoman takin ulkonäöstä.
Aika suuri merkitys on myös sillä, millainen takki on kyseessä. Minäkin näkisin asian DandyAndyn tavoin mieltymyskysymyksenä.
Kahden takahalkion leikkaus kehitettiin alun perin Englannissa ratsastuskäyttöön. Kun herrasmies istui heponsa selkään, hänen takkinsa selkämys laskeutui edustavasti kahden halkion avulla. Kaksi halkiota on myös paljon käytännöllisempi housujen taskujen kaiveluun. Tämä malli näyttää hyvältä sekä seistessä että istuessa, kun taas halkioton vain seistessä. Yksi halkio ei tuo samanlaista kaunista ilmettä, jonka tupla takaa.
Suositukseni on tupla. Tarvittaessa selkämykseen voi räätälillä luoda kaksi halkiota, mikäli kangasta ja vuorta on takissa riittävästi.
Oletko varma tästä, Ville? Itse Olen siinä käsityksessä, että yksi takahalkio kuuluu nimenomaan ratsastustakkeihin. Sen sijaan metsästys (shooting) takeissa näkee aika usein kaksi halkiota, oletettavasti sen vuoksi, että on tärkeää saada nopeasti taskusta jotain. On kyllä totta, että ratsastaessa varmaankin on aika hankalaa päästä housuntaskuille.
Luulisin, että jos vaikka on kyse tweedtakista, jota on tarkoitus käyttää myös ulkona, siinä on hyvä olla kolme nappia, (ja jopa tarpeen tullen suljettava kaulus) koska se on silloin lämpimämpi. Samalla tavoin olettaisin, että tuulessa yksihalkioinen malli on lämpimämpi.
Ideaalitapauksessa sekä yhden että kahden halkion mallin pitäisi kummankin näyttää päällä täydelliseltä. Käytännössä tämä ei aina toteudu, johtuen huonosta leikkauksesta tai omasta ruumiinrakenteesta, jolle standardikoot eivät aina tee oikeutta. Jotta takahalkio täyttäisi kunnolla tarkoituksensa, sen tulisi olla pitkä, kuten klassisessa hacking jacket -leikkauksessa. Jos takissa on runsas tiimalasimalli, yksi takahalkio riittää hyvin. Itsekin sanoisin, että valmisvaatteissa kannattaa suosia kahta halkiota, jos on epävarma hyvästä istuvuudesta. Kaksirivisessä takissa ei koskaan pitäisi olla vain yhtä takahalkiota.
Lainaus käyttäjältä: tweedster - 26.09.09 - klo:13:30
Oletko varma tästä, Ville?
Olen, mutten jaksa kaivaa viitteitä esiin. Muistaakseni Alan Flusserin teoksista tämä info löytyy, tai sitten kyseessä on Antongiavannin opus.
No, taidan tilata tuplat. On siinä jotenkin enemmän eleganssia.
Lainaus käyttäjältä: Trhokka - 26.09.09 - klo:14:48
Lainaus käyttäjältä: Ville - 26.09.09 - klo:14:35
Lainaus käyttäjältä: tweedster - 26.09.09 - klo:13:30
Oletko varma tästä, Ville?
Olen, mutten jaksa kaivaa viitteitä esiin. Muistaakseni Alan Flusserin teoksista tämä info löytyy, tai sitten kyseessä on Antongiavannin opus.
"Vents have a military heritage. When men traveled on horseback, their coats were designed for comfort in the saddle. A single slit in the coat's back permitted its tails to fall naturally on either side of the horse."
Lähde: Flusser, Alan 2002 Dressing the Man, HarperCollins, New York (s. 88)
Ratsastuskäyttöön yksihalkioinen on näköjään kehitetty, jos Alania on uskominen.
Kas, näinpä on siis asian laita. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kaksihalkioinen laskeutuu vielä miellyttävämmin ratsailla.