Keikarin foorumi
Keikari => Asut ja pukineet => Aiheen aloitti: Ville - 03.09.09 - klo:18:41
-
Oma ketju kankaille onkin foorumilta uupunut.
Kaipaisin mahdollisimman monen eri jäsenen käyttökokemuksia erilaisista pukukankaista, erityisesti kestävyyden ja mukavuuden suhteen. Onko super 120 -villa liian ohutta, flanelli liian lämmintä ja mohair liian kiiltävää? Kertokaa kokemuksistanne, jotta toiset jäsenet osaisivat jatkossa suosia itselleen sopivia kankaita.
-
Pidän paksun villakankaan ryhdistä ja rypistymättömyydestä, mutta ongelmani on "ylikuumeneminen" vähänkin korkeammassa lämpötilassa. Pitäisin mielelläni useammin neuleitakin irtotakin alla, mutta olo on tukala sisätiloissa, jos päällä on paksumpaa villaa oleva takki.
Ainoa varsinainen kesäirtotakkini on 50% pellavaa, 50% villaa. Olen todennut materiaalin varsin mukavaksi ja käytännölliseksi; pellava tarjoaa kasuaalia huolettomuutta mutta villa pitää huolen siitä, että takki ei näytä päivän käytön jälkeen siltä kuin sen kanssa olisi nukkunut. Suosittelen kesätakin kankaaksi, lämpimästi.
Mielenkiintoni kohteena on seuraavaksi vähintään super 100-villainen puku lämminverisyyteni takia. Sitä paksummat villat ovat valitettavasti ainakin minulle aivan liikaa kesällä.
Mohair ei ole liian kiiltävää, se on liian kallista. :) Mohair sopii mielestäni parhaiten tummaan pukuun, frakkiin ja smokkiin juuri kiiltonsa vuoksi.
-
Yksi pukuni on super 100 villaa ja en ole havainnut kulumaa. Tuulessa puku on tosin herkkä lepattamaan, joten seuraava voisi olla raskaampaa kangasta, ehkä super60/80.
-
Eikös se ole niin, että suurempi super mahdollistaa ohuemman/kevyemmän kankaat, mutta toisaalta kankaan ei ole pakko olla ohut/kevyt?
Kaapin puvuista näköjään vain yhdestä löytyi super-luku vuoreen ommeltuna. Kyseessä oli super 100-kankaasta tehty kesäpuku. Luulen, että super 100:sesta saa paljon raskaampiakin kankaita. Kankaan ohuudesta johtuen puku kärsi kerran mittavan vahingon kissan hypätessä ripustetun puvun olkapäälle. Olkapäähän repesi ihan kunnon 2x2cm palkeenkieli ja pelästyin puvun tuhoutuneen korjauskevottomaksi. Solo otti puvun haltuunsa ja koruompelija korjasi palkeenkielen huomaamattomaksi, mikä oli ihan uskomaton saavutus. Koruompelija joutui purkamaan kangaan ja kokoamaan sen uudestaan. Vaikka työ kuulostaa suurelta, niin korjauksen hinta oli alle satasen, ehkä 60-70e. Minun on pitänyt laittaa tuosta kuvia palstalle, koska temppu oli niin huima.
-
^Laita toki, mielellämme näkisimme miten suuriakin mokia voidaan entisöidä.
-
Kaipaisin mahdollisimman monen eri jäsenen käyttökokemuksia erilaisista pukukankaista, erityisesti kestävyyden ja mukavuuden suhteen. Onko super 120 -villa liian ohutta, flanelli liian lämmintä ja mohair liian kiiltävää? Kertokaa kokemuksistanne, jotta toiset jäsenet osaisivat jatkossa suosia itselleen sopivia kankaita.
Valitettavan harvat valmispukuja valmistavat firmat vaivautuvat kertomaan käyttämästään kankaasta oikeastaan lakisääteisiä enempää. Tarkastin oman kaappini ja totesin, että super 110 -villa näyttää olevan ohukaisinta mitä kaapistani löytyy. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että kudostyypistä ja kankaasta riippuen myös super 110 -kankaiden paksuuksissa on huomattavia eroja. Oliskin mukava tietää mikä on esim. super110 kankaiden painohaarukka.
-
Täytyy myöntää, että olen viime aikoina harkinnut kovasti Prince of Wales-kankaista pukua. Pidän kyseisestä kankaan kovasti ja mielestäni se olisi aika piristävä vaihtoehto laadukkaaseen pukuun.
Päänvaivaa aiheuttaa lähinnä sen käyttötarkoitus ja siihen sopiva kenkien väri. Kangas on aika vaalea, joten sopiiko siihen pukukäytössä ruskeat oxfordit?
-
Mitä vaaleampi harmaa, sitä paremmin ruskea yhteen käy. PoW on toki formaali, mutta usein niin erottuva ettei se kovin vaativaan edustamiseen sovi.
-
Kaapin puvuista näköjään vain yhdestä löytyi super-luku vuoreen ommeltuna. Kyseessä oli super 100-kankaasta tehty kesäpuku. Luulen, että super 100:sesta saa paljon raskaampiakin kankaita. Kankaan ohuudesta johtuen puku kärsi kerran mittavan vahingon kissan hypätessä ripustetun puvun olkapäälle. Olkapäähän repesi ihan kunnon 2x2cm palkeenkieli ja pelästyin puvun tuhoutuneen korjauskevottomaksi. Solo otti puvun haltuunsa ja koruompelija korjasi palkeenkielen huomaamattomaksi, mikä oli ihan uskomaton saavutus. Koruompelija joutui purkamaan kangaan ja kokoamaan sen uudestaan. Vaikka työ kuulostaa suurelta, niin korjauksen hinta oli alle satasen, ehkä 60-70e. Minun on pitänyt laittaa tuosta kuvia palstalle, koska temppu oli niin huima.
Tuo vahinko olikin pienempi kuin muistin, eli ehkä 1x1cm. Jotain työn jäljestä kertoo se, että etsin pitkään kummasta hihasta korjattu kohta löytyy. Tässä kuvia:
http://www.aijaa.com/img/b/00424/4893526.jpg
http://www.aijaa.com/img/b/00734/4893551.jpg
http://www.aijaa.com/img/b/00095/4893557.jpg
-
Täytyy myöntää, että olen viime aikoina harkinnut kovasti Prince of Wales-kankaista pukua. Pidän kyseisestä kankaan kovasti ja mielestäni se olisi aika piristävä vaihtoehto laadukkaaseen pukuun.
Jo vain. Esim. Tyrwhittin Black Label -malliston harmaa PoW-puku on liivien kera todella hieno:
http://tinyurl.com/m7vmxt
-
Täytyy myöntää, että olen viime aikoina harkinnut kovasti Prince of Wales-kankaista pukua. Pidän kyseisestä kankaan kovasti ja mielestäni se olisi aika piristävä vaihtoehto laadukkaaseen pukuun.
Jo vain. Esim. Tyrwhittin Black Label -malliston harmaa PoW-puku on liivien kera todella hieno:
http://tinyurl.com/m7vmxt
Jeps. Kyseistä tuotetta on tullut itsekin ihailtua ja harkittua samaan tilaukseen kuin CTn trenssiä. Kesän mentyä huomasin vaatekaapissani karmean puutteen, kun syksyksi ei ole päällystakkia.
-
Tuo vahinko olikin pienempi kuin muistin, eli ehkä 1x1cm. Jotain työn jäljestä kertoo se, että etsin pitkään kummasta hihasta korjattu kohta löytyy. Tässä kuvia:
Minusta on todella hämmentävää mihin ammattitaitoinen käsityöläinen pystyy.. Tuo on todella kunnioitettavaa osaamista.
-
Lisää pohdintojani PoW-kankaista:
PoW-kangastahan on ainakin kahta laatua:
teräväkuvioista (http://www.henrypoole.com/result.cns?mID=4&cID=&wID=12&iID=2046&elementpage=2) ja "pehmeä"kuvioista (http://www.henrypoole.com/result.cns?mID=4&cID=&wID=12&iID=125&elementpage=2). Olen kallistumassa terävän puolelle, kun mielestäni pehmennetty kuvio antaa jotenkin setämäisen vaikutelma, joka ei ikääni nähden anna haluttua vaikutelmaa. Ehtinen setäytyä paljon myöhemminkin. Haluaisinkin kysyä onko teillä käytössä PoW-kuvioista pukua tai takkia ja mikäli on kumpaa kuviota siinä on käytetty?
-
Tuhti kangas tekee puvun. Puvun, joka näyttää ja tuntuu hyvältä. Puvun, joka istuu hyvin. Raskaasta kankaasta valmistetussa puvussa ei tarvita toppauksia tai vuorauksia, vaan pysytään olennaisessa ja ennen kaikkea luonnollisessa. Seuraava kuva havainnollistaa hyvin raskaiden kankaiden ja perinteisen räätälityön vahvuudet. Fred Astairen (oik.) puku on luonnollisen, hyvin istuvan ja mukavan näköinen, istuessakin. Toisen herran puku, ohuine kankaineen ja vahvoine toppauksineen näyttää vähintäänkin epämukavalta ja luonnottomalta.
(http://img15.imageshack.us/img15/2834/68afrmdedited.jpg)
Sami, ja toki muutkin lukijat, vuori lisää lämpöä, enemmän kuin uskotaan. Silkki yms. vuorikankaat eristävät eivätkä hengitä tiiviytensä takia kovinkaan hyvin. Lyhyesti sanottuna kesällä vuori lämmittää ja talvella viilentää, efekti on siis päinvastainen kuin toivottu. Vuoren funktio on siis hyvinkin kysenalainen. Joka tapauksessa horses for courses. Eripainoisia kankaita eri vuodenaikoihin.
Villen blogista lainaten:
"Taatusti pitkäkestoista pukua etsivän kannattaa ehdottomasti valita materiaaliksi englantilainen kampalankavilla, joka on painoltaan 200-300 grammaa ja super-luokitukseltaan 80- tai 90-tasoista. Toki 400-grammaisiakin kankaita löytyy, mutta ne ovat jo hyvin paksuja ja soveltuvat eninnä päällystakkeihin."
Kankaitten painoa voi huoletta nostaa. Talvella 200-300g kankainen puku 400g kankaiseen päällystakkiin yhdistettynä pitkällä matematiikallakin on yhtäkuin hypotermia. Suomen talvi ei ole leuto, älkäämme siis pukeutuko sen mukaisesti. Talviaamuna voi huoletta laittaa ylleen 500-600 grammaa pehmeää flanellia tai tweediä puvun muodossa. Päällystakki kilogrammaista kangasta ja vastedes jäätävä viima nostaa hymyn kasvoillesi. Eikä Suomen kesässä 400g pellavakangasta puvun muodossa ole yhtään liikaa.
En ole kaupunkilainen eikä toimistotyöntekijä 24 asteisessa toimistossaan välttämättä yhdy sanoihini, mutta kehoitan silti ihmisiä hankkimaan kangasta, joka soveltuu ilmastoomme. Mutta aika käy vähiin, veljet, ja vaateteollisuus syytää markkinoille super sitä ja super tätä, lammaslauman seuraten kiltisti perässä. Perinteet unohtuvat ja kunnon kangasta on vaikea saada, sijoita siis kun voit.
Olen elätellyt ajatusta piipahtaa Briteissä talven aikana raskassarjalaisten perässä ja jos foorumilaisilla on intoa ja minulla aikaa (ja valuuttaa) niin kangasta voitaisiin haalia isommankin joukon tarpeisiin.
Heavyweight for better color, drape and feel.
Pidän paksun villakankaan ryhdistä ja rypistymättömyydestä, mutta ongelmani on "ylikuumeneminen" vähänkin korkeammassa lämpötilassa. Pitäisin mielelläni useammin neuleitakin irtotakin alla, mutta olo on tukala sisätiloissa, jos päällä on paksumpaa villaa oleva takki.
Ainoa varsinainen kesäirtotakkini on 50% pellavaa, 50% villaa. Olen todennut materiaalin varsin mukavaksi ja käytännölliseksi; pellava tarjoaa kasuaalia huolettomuutta mutta villa pitää huolen siitä, että takki ei näytä päivän käytön jälkeen siltä kuin sen kanssa olisi nukkunut. Suosittelen kesätakin kankaaksi, lämpimästi.
Mielenkiintoni kohteena on seuraavaksi vähintään super 100-villainen puku lämminverisyyteni takia. Sitä paksummat villat ovat valitettavasti ainakin minulle aivan liikaa kesällä.
Mohair ei ole liian kiiltävää, se on liian kallista. :) Mohair sopii mielestäni parhaiten tummaan pukuun, frakkiin ja smokkiin juuri kiiltonsa vuoksi.
-
Olen elätellyt ajatusta piipahtaa Briteissä talven aikana raskassarjalaisten perässä ja jos foorumilaisilla on intoa ja minulla aikaa (ja valuuttaa) niin kangasta voitaisiin haalia isommankin joukon tarpeisiin.
Ainakin London Lounge tarjoaa tämän mahdollisuuden, mutta oman foorumimme jäsenistö tuskin ryhtyy moiseen aivan lähiaikoina. Kangas kun vaatii avuksi räätälin, ja tämä maksaa melkoisesti.
-
Täytyy sanoa, että herrat Raivio (blogin puolella) ja Laine vakuuttivat perusteluillaan ainakin minut - vaikka paksummista kankaista olenkin aina jotenkin vaistonvaraisesti pitänyt. Jatkossa siis tavoitteenani tulee olemaan kunnon kankaasta valmistettujen vaatekappaleiden hankinta.
Huomiolla vuoren vaikutuksesta puvun kuumuuteen on muuten fysikaalisesti katsoen vinha perä. Useimmat lämmöneristeet kun perustuvat paikallaan seisovaan ilmakerrokseen. Näin ollen ohutkin vuori saattaa pahimmillaan/parhaimmillaan puolittaa vaatteen lämmönjohtuvuuden.
AlecLewain: olen käyttänyt pehmeäkuvioista ja, kun puheeksi tuli, varsin järeästä kankaasta valmistettua PoW-pukua silloin tällöin ja puvun takkia useammin epämuodollisissa yhteyksissä. En ole oikein varma mitä yhdistäisin pelkän takin kanssa, ja jotenkin PoW-kokopuku on hiukan turhan erikoinen työpaikalle, joten nyt käyttö on jäänyt vähemmälle - mutta setämäiseksi en ole kyllä oloani tuntenut. Saattaa johtua myös kapeasta leikkauksesta.
Teräväkuvioinen on mielestäni jo aavistuksen räikeä, vaikka tämä tietysti riippuu niin monesta asiasta. Irtotakkina menettelee, koko pukua en välttämättä käyttäisi.
-
En ole oikein varma mitä yhdistäisin pelkän takin kanssa, ja jotenkin PoW-kokopuku on hiukan turhan erikoinen työpaikalle, joten nyt käyttö on jäänyt vähemmälle - mutta setämäiseksi en ole kyllä oloani tuntenut.
Harmaat flanellivillaiset irtohousut käyvät miltei kaikkien irtotakkien kanssa. Eivät voi mennä PoW:n kanssa vikaan.
-
Kankaista kun puhutaan, niin mietin, että mikä olisi paras valinta ensimmäiseen kunnon pukuun (mittatilaus tai bespoke)(Kumpa olisikin ylimääräistä rahaa)? Flanelli, kampavilla, mohair?
-
Mohair on kuumaa ja voi revetä, flanelli on syksyn ja talven kangas, kampalankavilla on tautisen kestävää ja käy läpi vuoden. Kampalanka on kuningas.
-
Mohair on kuumaa ja voi revetä, flanelli on syksyn ja talven kangas, kampalankavilla on tautisen kestävää ja käy läpi vuoden. Kampalanka on kuningas.
Hmm... Mikäli mohair on kovin kuumaa niin miksi useat kesäpuvut ovat juuri mohair/villa-sekoitetta?
-
Mohair on kuumaa ja voi revetä, flanelli on syksyn ja talven kangas, kampalankavilla on tautisen kestävää ja käy läpi vuoden. Kampalanka on kuningas.
Hmm... Mikäli mohair on kovin kuumaa niin miksi useat kesäpuvut ovat juuri mohair/villa-sekoitetta?
Minulla on ainoastaan hyviä kokemuksia mohairvillasta enkä keveän painoluokan kankaissa ole kuumaksi huomannut. Mohairvillalla on toki hyvä lämmöneristämiskyky mutta kuten sanottu toimii kesällä kevyenä kankaana.
-
Hmm... Mikäli mohair on kovin kuumaa niin miksi useat kesäpuvut ovat juuri mohair/villa-sekoitetta?
Pelkästä mohairista valmistettu kangas on kuumaa, sekoitteet toki erikseen. Näin luin Michael Antonin teksteistä Styleforumin puolelta - ja häneen luotan.
-
Pelkästä mohairista valmistettu kangas on kuumaa, sekoitteet toki erikseen. Näin luin Michael Antonin teksteistä Styleforumin puolelta - ja häneen luotan.
Jotenkin tämä vain sotii kaikkea mohairista tietämääni (kuvittelemaani) vastaan. Piti oikein The Suitista tarkastaa mitä Anton siellä sanoo ja löysin ainoastaan toteamuksen mohairin kelvokkuudesta kesäpuvun materiaaliksi (styleforumia en jaksanut ruveta kahlaamaan läpi). Ymmärtääkseni varsin suosittu kesäkangas on 60%/40% mohair/villa, jossa siis 60% on mohairia. Kuulostaa melko paljolta mikäli kyseessä on villaa lämpimämpi tavara. Minun käsitykseni mukaan villaa ylipäätään laitetaan mohairin sekaan sen takia, että pelkkä mohair on niin "kova" kuitu, että se saatta murtua esim. prässien kohdalta. Nykyisten kid mohairien kohdalla kaiketi riski ei enää ole niin suuri.
-
Fere sivuilta lainaus kankaisiin liittyen:
"Puvun materiaalit
Värisävyjen lisäksi kiinnitetään huomiota materiaalien koostumukseen ja kankaan sidokseen. Ne vaikuttavat ulkonäköseikkojen lisäksi käytännön asioihin kuten rypistyvyyteen ja lämpimyyteen.
Nykyään suositaan kevyempiä kankaita. Painoluokaltaan 230-270 gr. ovat yleisesti käytettyjä sillä ne sopivat ympärivuotiseen käyttöön. Juhlapuvuissa voidaan käyttää huomattavasti kevyempiäkin kankaita ja aina paksuin Harris Tweed saattaa painaa jopa 480 gr/m eikä näin ollen ole välttämättä suosittavin vaihtoehto sisätiloihin. Muistettakoon että isoisän frakki saattoi olla aikanaan valmistettu yli 400 gramman kankaasta ja tänä päivänä kun kaukolämmitys on kaikkialla, juhlissa voisi tulla melko lämmin.
Laadukkaita kankaita kudotaan perinteisin menetelmin mm. Englannissa ja Italiassa. Italiassa kankaanvalmistus on keskittynyt Biellan alueelle jossa toimii lukuisia laatukankaiden valmistajia.
Kankaan laatuerot näkyvät numeromerkintöinä. Mitä suurempi luku sen hienompi lanka josta kangas on kudottu."
Kevyitä kankaita suosivat. Kuten signorlaine jo totesi niin kylmä voi talvella tulla.
-
Kevyitä kankaita suosivat. Kuten signorlaine jo totesi niin kylmä voi talvella tulla.
...kenties ainoa poikkeus lienee flanellivilla. Olen havainnut tämän kankaan olevan mukavan lämmintä myös kevyemmissä painoluokissa.
-
Tämä voi olla pelkkää mainospuhetta, mutta mielenkiintoisen sisällön vuoksi laitettakoon tähän jatkoksi.
Kuusisen uutiset 7-8/1937:
Mikä vuorikangas on paras?
Tähän kysymykseen emme halua emmekä voikaan antaa suoralta kädeltä vastausta, sillä mitään yleisvuoria, siis sellaista, joka sopisi kaikkiin pukuihin, ei ole olemassa. Sitä paitsihan vuori usein on makuasia, ja miehillä on jo eräitä huojuttamattomia periaatteita, kuten että juhlapukuihin on, mikäli kukkaro sallii, teetettävä musta silkkivuori.
Tällä kertaa haluaisimme puhua alpakka-vuorista. Olemme todenneet, että pukimia tilaavat miehet useimmiten valitsevat pukuunsa vuoriksi puolivillasarssin tai keinosilkin. Etenkin viimeksi mainittu on vuosi vuodelta voittanut yhä enemmän alaa. Mutta nyt on sen rinnalle päässyt alpakka taistelemaan ensi sijasta.
Tätä alpakan voittokulkua ei sovi suinkaan ihmetellä, sillä mikä vuorikangas onkaan niin miellyttävä ja omaa niin monia hyviä ominaisuuksia! Esim. Kuusinen Oy:n myymä King-Linings-alpakka on ihanteellinen takinvuoriksi ja liivin selkämykseksi. Se on ohutta ja läpikuultavaa ja huokoisuutensa vuoksi rypistymätöntä ja ilmavaa. King-alpakkaa valmistaa Bradfordissa, joka on Englannin suurimpia villakangaskeskuksia, eräs tunnetuimpia vuorikangastehtaita. King-alpakan raaka-aineena on Mohaire-villa. Juuri sataprosenttisen villapitoisuutensa vuoksi tämä alpakka on lämmintä, mutta sen huokoisuus ei tee siitä liian kuumaksi. Ulkoasultaan King-alpakka on hyvin eleganttia. Valon taittuminen sen kiiltävältä pinnalta antaa sille aistikkaan leiman. Takinvuoria ja liivinselkämystä varten käytettävien alpakkojen numerot ovat Kuusisen vakionäytteissä 9/146-9/153.
Mutta alpakkojen käyttömahdollisuudet eivät rajoitu vain tähän. Ilmavuutensa vuoksi niitä käytetään mm. konttoritakeiksi, ja rautatieläisten kesätakit ovat myös alpakasta valmistetut. Nämä seikat on vaattureiden ehdottomasti hyvää muitaa, sillä useinhan heiltä tiedustellaan, mistä kankaasta työtakit olisi paras tehdä. Tähän tarkoitukseen käytettävät alpakat ovat hieman paksumpia kuin edellä mainitut. Niiden numerot ovat Kuusisella 9/94-9/96 ja 9/145.
(http://img830.imageshack.us/img830/7299/kingalpakka.jpg)
-
Laitan tässä muutaman kommentin minäkin.
Villa on se yleisin ja paras pukukangas yleiskäyttöisiin pukuihin ympärivuoden. Eli se on luonnonkuitu ja hengittää sekä sitoo jopa 35% kosteutta painostaan tuntumatta kostealle.
Villan super luokituksella ja kankaan painolla ei ole välttämättä suoraa yhteyttä. Lampaista keritty villa lajitellaan kuidun paksuuden mukaan, mitä ohuempi villakuitu on läpimitaltaan sitä suuremmpan luokituksen se saa. Villa luokitus alkaa nykyään Super 100´s:sta ja hienoin villa taitaa olla tänäpäivänä Super 250´s Laitan tähän muutaman luokituksen alle selventämään asiaa:
Super 100´s villa 18,26-18,75 miconia (siis kuidun halkaisija)
Super 120´s villa 17,26-17,75 micronia
Super 150´s villa 15,76-16,25 micronia
Super 190´s villa 13,76-14,25 micronia
Super 230´s villa 11,76-12,25 micronia
Kankaan grammapaino taas kertoo kuinka paljon painaa yksi neliömetri kangasta. 250g kangas voi olla kudottu siis yhtä hyvin Super 120´s villasta kuin Super 180´s villasta. Tietysti ohuemmista kuiduista pystytään kutomaan myös kevyempiä kankaita koska niistä pystytään kehräämään hyvin ohuita lankoja.
Se miksi kaikissa puvuissa ei ole merkitty mitä laatua villa on, johtuu siitä että kankaalle luokituksen saaminen maksaa ja toiseksi se että kankaan kudonnassa on käytetty erilaatuisia villakuituja, ei siis pelkästään Super 120´s villaa van myös Super 100´s villaa samassa kankassa.
Villa flanelli on taas nimitys kankaalle jonka pinta on "harjattu" eli villa kuidun päät ovat nousseet pystyyn. Näin ollen kankaan lämmöneristyskyky kasvaa ja siksi se on erinomainen kangasvalinta kylmille vuodenajoille. Kankaan omiaisuudet siis koostuvat hyvin monesta osatekijästä. Villan laadusta, langan kierteisyydestä, kudontatavasta (panamasidos,diagonaali...).
Sitten tietysti villan kanssa voidaan yhdistellä muita kuituja. Mohairia, cashmiria, silkkiä, puuvilla, riippuen ihan mitä ominaisuutta/fiilistä kankaassa halutaan tuoda esille.
Tässä muutamia teknisiä juttuja villasta
-
^ Eikö alle Super 100'sta saa?
-
Villa luokitus alkaa nykyään Super 100´s:sta
Minullekaan ei ihan auennut tämä.
-
^ Eikö alle Super 100'sta saa?
Saa, mutta käsitykseni mukaan superluokitukset alkavat satasesta. Super100 oli siis ensimmäinen moinen, 80 ja muut ovat vain lukuja.
-
Kyllä sellaisia alle Super 100,s kankaita on, mutta nykyään niiden luokitusta ei enää merkitä/kerrota, kuten kirjoitin kankaalle luokituksen hankkiminen maksaa. siksi grouveimille villalaaduille ei enää luokituksia hankita. Englantilaisilta kangasvalmistajilta löytyy vielä nykyään karkeammista laaduista kudottuja kankaita.
Mihinkä tänäpäivänä vielä tarvitaan alle 100 kankaita? ne laskeutuvat kömpelösti, niistä tehty puku näyttää ja tuntuu hiukan haarniskamaiselta. On raskas kantaa kokopäivän ja hiostaa sisätiloissa. Eipä taida kovin moni puvuostaja enää ajatella isältä-pojalle menttaliteetillä... Super 100,S kankainen puku kestää käyttöä noin 3-5 vuotta jonka jälkeen on jo kiva käydä ostamassa uusi kostyymi ;0)
-
Mihinkä tänäpäivänä vielä tarvitaan alle 100 kankaita? ne laskeutuvat kömpelösti, niistä tehty puku näyttää ja tuntuu hiukan haarniskamaiselta.
Beeäs. Esim. vapaa-ajantakkeihin ja raskaammin laskeutuviin, tukikankaattomiin pukuihin tarvitaan vähän krouvimpaa otetta. Haarniskamaisuus taas johtuu osaamattomasta vaatturista, joka ylitukee kangasta jota ei tarvitse tukea.
On raskas kantaa kokopäivän ja hiostaa sisätiloissa. Eipä taida kovin moni puvuostaja enää ajatella isältä-pojalle menttaliteetillä...
Valitettavasti. Tämän myötä Suomessa sitten saakin vain juhla- ja bisnespukuja, eikä muunlaisia arkipukuja edes ole saatavilla. Raskaammat, hieman jäykemmät villat ja rakenteettomat puvut olisivat edelleenkin rento tapa pukeutua arkeen ja vapaa-aikaan.
Super 100,S kankainen puku kestää käyttöä noin 3-5 vuotta jonka jälkeen on jo kiva käydä ostamassa uusi kostyymi ;0)
...tai sitten viedä se raskaampi kostyymi muodinnettavaksi ja valmistajan puhdistettavaksi. Onni ja haave on vaatekomerollinen (no, edes 5-10) laadukkaita pukuja, jotka kestävät aikaa ja käyttöä asianmukaisesti hoidettuna.