Keikarin foorumi

Jos täällä haluaa pukeutua ns. klassisesti kuitenkaan liikaa erottumatta, on korkeintaan flanellihousut ja hyvin rento irtotakki mahdollinen. (eikä missään nimessä nimessä solmiota eikä edes taskuliinaa vaikka se kuinka sinne rintataskuun kuuluisikin) Oikeastaan kaikki muu menee ylitse ja pahasti. Sen irtotakinkin on syytä olla ihan jotain muuta kuin sileää kampalankavillaa.. Housutkin mieluummin farkut, jos "varman päälle" haluaa täälläpäin pelata. (siis erottumatta liikaa)

Pienempien paikkakuntien, myös pikkukaupunkien sisäänpäinlämpiävä ahdas konformismi - on se sitten todellista tai kuviteltua - on ilmiönä ikävä, mutta mielenkiintoinen. Liberaalin pinnan alla meikäläinen kulttuuri on loppuviimein melkoisen agraarinen, suorastaan primitiivinen, missä vakiintuneesta linjasta poikkeamisen saatetaan kokea jollain tapaa uhkaavan yhteisön sosiaalista järjestystä. Pakan sekoittaminen vaatii kieltämättä pokkaa, mutta joskus tämmöinen pistää liikkeelle positiivisella tavalla yllättäviä tapahtumaketjuja.

En tiedä, kuvittelenkohan itsestäni liikoja, mutta haluaisin mielläni uskoa, että oma "ylipukeutumiseni" on heijastunut ainakin jollain tapaa ympäristööni. Ainakin itse toivoisin, että olen esimerkilläni saanut muutamankin miesoletetun kokeilemaan uusia pikku juttuja, jotka ovat sitten kasvaneet osaksi p.o. herrasmiehen päivittäistä tyyliä.

Moni varmaan arkailee esimerkiksi näiden hattujen kanssa tyyliin mitähän kaveritkin ajattelee. Ylllättäen saattaakin käydä niin päin että kun yksi ihminen ottaa jonkun uuden jutun käyttöön, seuraajia ilmaantuu.

Ja sitten on tietysti tämäkin juttu, että meille kaikille kertyy joka vuosi yksi vuosi lisää, ja mielestäni tämä tosiasia pitää ottaa ilolla vastaan ja nähdä se mahdollisuutena muokata tyyliäkin ajan mittaan. Tuossa joku päivä takaperin kuuntelin radiojuontajan ihailevaa kommenttia näkemästään sähköpotkulaudalla kaupungin vilinässä navigoivasta pukumiehestä. Totesi itse omasta mielestään näyttävänsä, jos hänet bongattaisiin vastaavassa tilanteessa, yli-ikäiseltä teiniltä.

Varmaan monella miehellä on samanlaisia omaan tyyliin liittyviä ajatuksia, mutta se ratkaiseva tönäisy tehdä asialle puuttuu.   

Mitä kaikkea kannattaisi pitää käsillä:  https://youtu.be/lwsQyEAmBxM

Varmin varmaan suunnata katse brittien tarjontaan, UK:han on vahakangastakkien "kotimaa".

Itse tykkään Belstaffin klassisten moottoripyörätakkien olemuksesta. Barbour on syystä klassikko, itseä vaan mietityttää saako rahalleen vastinetta. Boden, Dubarry Of Ireland ja Peregrine kannattaa kanssa tsekata. Ja rapakon takaa tietysti Filson.

Nuo voisi ensin vilkaista läpi.

https://www.youtube.com/watch?v=stUZ4ibtKIo

Gentleman's Gazette:sta ja Sven Raphaellista voidaan olla perustellusti montaa mieltä, mutta itse pidän näitä videojulkaisuja pääsääntöisesti viihdyttävinä.

30-luvun tyylissä on paljon juttuja, joista itse tykkään. Ja mietin, miten joitain - ainakin omasta mielestäni - tyylikkäitä juttuja voisi käyttää nyt.

Valkoiset säämiskähansikkat?!

Itse olen aina elänyt siinä kuvitelmassa, että puuvillaa.

No, taas päästään hienostuneisuudessa (dekadenssissa) inan verran ylemmälle tasolle. (Virnistys)

Lisättäköön vielä vähän provokatiivisesti, että tällainen tiukasti määritelty tumma puku on käsittääkseni uudempi suomalainen erikoisuus, jota en ole löytänyt ulkomaisesta tai vanhemmasta kotimaisesta etiketti- tai pukeutumiskirjallisuudesta. Sitä ei myöskään tunneta esimerkiksi Ruotsissa tai saksankielisessä Euroopassa, joissa ”mörk kostym” ja ”dunkler Anzug” tarkoittaa nykyisin lähinnä tummansinistä tai -harmaata tai harvemmin mustaa pukua mieluiten valkoisella paidalla ja hillityllä solmiolla, ja joissa toisaalta juhlapukuja ei voi periaatteessa korvata minkäänlaisella puvulla väristä ja solmiosta riippumatta.

Taitaa olla perua sotaveteraanien virallisemmista kokoontumisista joissa suomalaistulkinta tummasta puvusta korvasi sotilasunivormun kunniamerkkien taustana.

Perheessä sattui kuolemantapaus, jonka seurauksena tarvittiin musta puku kohtuu nopeasti.

Nopealla pääkaupunkiseudun valmispukutarjonnan läpikäynnillä valinta osui Turon pukuun.

Omat käsitykset Turon puvuista osoittautuivat vanhentuneiksi. Ainakin tässä puvussa on luonnollinen, lähes rakenteeton hartialinja, hihat istuvat luontevan näköisesti eikä kainalon alla ole ylimääräistä.

Liikkeessä tehdyn sovituksen pohjalta tehdyt normaalit mittakorjaukset hihojen ja lahkeitten pituuteen tuottivat ihan kelpo tuloksen, ainoa mihin en ihan ollut tyytyväinen oli kauluksen istuvuus. Saa nähdä, asettuisiko tuo käytössä kohdalleen, mutta nyt kauluksen alla takana on pieni vekki.

Muuten, ottaen huomioon tilanteen, ihan OK.

Toikin kannattaa katsoa: https://www.youtube.com/watch?v=t9u31wg42vA