Välillä vaan pelottaa, että osa porukasta ottaa tällaiset (minun mielestäni) ajan puhki kuluttamat "säännöt" jonkinlaisina faktoina ja sen jälkeen saakin sitten olla koko ajan kyselemässä, että mitä voi yhdistää mihinkin, mitä voin laittaa päälle sinne / tänne ja mitkä värit sopivat yhteen toistensa kanssa...
Olet tässä aivan oikeassa, että tärkeä pukeutumista ohjaava asia on oma arvostelukyky. Arvostelukykyhän on siitä erikoinen, että sen käyttämiseen ei voida antaa yleisiä sääntöjä. Tämä johtuu siitä, että tarvittaisiin kuitenkin arvostelukykyä näiden sääntöjen soveltamiseen erityisissä tilanteissa. Siksi pelkät yleiset säännöt eivät riitä pukeutumisessa.
Mutta tämän vapauden toisena vastapoolina on pukeutumisen historian ja etiketin tuomat käytännöt, joita kukaan yksittäinen pukeutuja ei pysty muuttamaan. Kyllä minusta hyvän pukeutujan on hallittava molemmat. Juhlapukeutumisen kohdalla tuo etiketti saa vielä suuremman vallan kuin arkipukeutumisessa, mutta sitä edellytetään myös jälkimmäisessä. Muutenhan olisi mahdotonta syyttää ketään ylipuketumisesta ellei arkipukeutumista säätelisi suomalainen käytäntö, jonka mukaan taskuliinat kuuluvat vain suurimpiin juhliin ja runoilijoille jne. Mieluusti murtaisin tämän arkipäiväisen pukeutumisen kirjoittamattoman säännön, mutta epäilen että yksi ihminen ei pysty sitä tekemään vaikka hänellä olisi kuinka hyvin kehittynyt henkilökohtainen maku. Silti aion pitää taskuliinaa kyllä toisinaan arkisinkin vaikka tiedän rikkovana tässä tiettyjä piirtämättömiä rajoja.
Pienen pohtimisen jälkeen farkut voivat kyllä olla ok pidemmän mustan napillisen nahkatakin kanssa, jos haluaa viestittää olevansa tosi kova kundi. Ei siis minun päälläni. Sen sijaan siniset farkut ruskean vetoketjullisen nahkatakin kanssa vievät heti metsään.