Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Partasuti

Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 127
61
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16622085

Satunnaisen kiinteistölistauksen asunnossa ei sinänsä ole huomionarvoista, mutta kahdeksannessatoista kuvassa näkyy tuttu teos kirjahyllyssä.

62
Kulttuuri / Vs: Mitä luet nyt?
« : 08.03.22 - klo:17:24 »


Victor Hugo: Notre-Dame de Paris

Vuorossa ranskalaista kirjallisuutta 1800-luvun alkupuolelta. Nimestä huolimatta kyseessä on englanninnos. Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran 1831 ja tämä versio on vuodelta 2018.

Itse tarina sijoittuu vuoteen 1482, joten ensimmäiseksi piti tarkistaa oliko Notre-Dame todella rakennettu jo tuolloin. Kyllä oli, kirkko oli ollut pystyssä jo reilu 100 vuotta tarinan aikoina, joten vanhasta rakennuksesta on kyse.

Notre-Damen kellonsoittaja taidetaan tuntea nykyään enemmän Disneyn tulkinnan kautta. Tämä alkuperäisteos on juoneltaan selvästi synkempi. Tarinassa ollaan keskiaikaisen Pariisin pimeillä kujilla, joilla ihmishenki on halpa.

Kirjassa ei oikeastaan ole päähenkilöä. Tarinassa seurataan vaihtelevasti suppeaa joukkoa ihmisiä ja heidän elämäänsä. Pysytään hetki yhden tai kahden tarinassa kunnes siirrytään toiseen. Ja palataan takaisin ensimmäisiin taas jossain vaiheessa. Samalla näiden ihmisten elämänkaaret punoutuvat yhteen lähes taianomaisesti. Vaikka henkilöiden taustat vaihtelevat ylemmistä yhteisöistä hyvinkin alhaisiin, ovat he pohjimmiltaan kuitenkin vain ihmisiä. Heillä on samat ajatukset ja halut kuin nykyihmisillä ja nämä ohjaavat heidän toimintaansa lopulta enemmän kuin yhteisön asettamat raamit.

Notre-Damella ja Pariisilla yleensäkin on tainnut olla suuri vaikutus Victor Hugoon. Hän käyttää ensin yhden luvun kirkon ihannointiin ja toisen Pariisin hämmästelyyn ja samalla kiroaa eri aikakausien arkkitehdit, jotka ovat sotkeneet kumpaakin muotioikuilla. Toisin sanoen kaikki oli paremmin aikoinaan.

Mielenkiintoisesti tuon ajan sivistyneistö käytti yleisesti latinankielisiä ilmauksia puheissaan. Dostojevskin ajan ihmisille ranska oli yleinen seurustelukieli ja nykyihmisille taas englanti, joten ilmeisesti jokaisella aikalaisella on oma hienostelukielensä.

[He was] a sad, serious and solemn child, who studied zealously and learnt quickly. He was not very vocal at recreation time, took little part in the orgies of the Rue de Fouarre, did not know what it was to dare alapas et capillos laniare*, and figured not at all in the mutiny of 1463, which the annalists record solemnly under the title of 'sixth disturbance in the University'. *To give blows and tear out hair

Lopuksi pakollinen vaatekuvaus.

He got dressed sadly. A thought occurred to him just as he was lacing up his ankle-boots, but at first he rejected it; it returned however, and he put on his waistcoat inside out, an obvious sign of some violent inner conflict. In the end he threw his bonnet roughly on the ground and exclaimed: 'Too bad! Let it turn out as it may. I shall go and see my brother. I'll get a sermon, but I'll also get a gold piece.'

63
https://www.youtube.com/watch?v=zqu8wk_TBNo

Kaveri nimeltä Demetrios Levi ponnahti suositeltujen videoiden joukkoon ja tilaajamääristä päätellen ei ole tunnetuimpia. Yleinen tyyli näyttäisi olevan sartoriaalinen elostelu ja myös elokuvien analysointi. Otetaan häneltä vaikka American Psychon käyntikorttikohtaus, jota ei luultavasti ole purettu koskaan ennen.

64
https://www.instagram.com/schoffaclothing/

Tuli sattumalta päädyttyä Schoffan Instagram-sivuille muutaman mutkan kautta. Ensimmäinen huomio oli, että Peter Nyman voisi olla osakkaana heillä. Voi ollakin, en ole seurannut maisemaa. Toinen oli, että asusteet näyttävän aika hyviltä. Hieman elitistisiltä ehkä, mutta lienee harkittu lähestymistapa.

65
Kulttuuri / Vs: Mitä luet nyt?
« : 01.02.22 - klo:16:38 »


Kalevala

Seuraavaksi siirrytään Espanjan aroilta suomalaiseen metsään. Kirja julkaistiin nykymuodossa ensimmäisen kerran 1849, tämä versio on vuodelta 1963. Tässä on lisäksi Akseli Gallen-Kallelan tekemä kuvitus.

Kalevala on runomittaan kirjoitettu. Tyylistä käytetään nimitystä nelipolvinen trokee ja siinä (lähes) jokaisella rivillä on kahdeksan tavua. Katsoin parhaimmaksi lukutyyliksi pitää aavistuksen taukoa jokaisen rivin jälkeen. Olen tässä hahmotellut rivinvaihdot vinoviivalla. Alkuperäistä runomittaa toistettiin laulamalla, ja tällä tavalla se siirtyi eteenpäin sukupolvelta toiselle.

Olennaista Kalevalan tyylille on kertoa sama asia moneen kertaan: "Läksi jänis juoksemahan, / Pitkäkorva piippomahan, / vääräsääri vääntämähän, / Ristisuu ripottamahan".

Toisinaan tämä on kerrassaan nerokasta. Kun Lemminkäinen menee pyytämään toistamiseen Pohjolan emännän tytärtä, vastaa emäntä: "Anna en sulle piikojani / Enkä työnnä tyttöjäni, / En parasta, en pahinta, / En pisintä, en lyhintä".

Jos juonta tarkastelee nykyihmisen mielin, löytää samankaltaisuuksia nykyajan saippuaoopperoihin. Esimerkiksi alkupuolella Lemminkäinen käy ryöstämässä Pohjolan emännän tyttären Kyllikin ja lupaa vastineeksi kohdella tätä hyvin mikäli tämä ei lähde kylille karkeloimaan. Tai Kalevalan tyyliin:

Virkki lieto Lemminkäinen, / Sanoi kaunis Kaukomieli: / Kyllikki syänkäpyni, / Minun maire marjueni, / Ellös olko milläkänä, / En sua pahoin pitäne: / Sylissäni syöessäni, / Käsissäni käyessäni, / Sivullani seistessäni, / vieressä venyessäni!

Mutta ei Lemminkäisen tarvitse kuin hieman käydä kalassa ja Kyllikki on jo kylillä. Kostoksi Lemminkäinen hylkää hänet ja käy pyytämässä Pohjolan emännältä toista, eikä tämä oikein onnistu niin kuin tuossa yllä on selitetty.

Teksti on nykyihmiselle hieman vaikea ymmärtää, mutta onneksi jokaisen osion alkuun on perusidea lyhennetty yhteen lauseeseen.

Havaitsin myös että yllättävän moni nykyäänkin käytetty ilmaisu on suoraan tästä kirjasta: syntyjä syviä, vesi on vanhin voitehista, kuuna kullan valkeana, mieron teillä, moni on kakku päältä kaunis, vesille venosen mieli.

Lopuksi pakollinen vaatekuvaus.

Oi mielu metsän emäntä, / Metsolan metinen muori! / Heitä poies heinäkengät, / Kaskivirsusi karista, / Riisu riihiryökälehet, / Arkipaitasi alenna, / Lyöte lykkyvaattehisin, / Antipaitoihin paneite / Minun metsäpäivinäni, / Eränetso-aikoinani!

68
Asut ja pukineet / Vs: Vaatteet ja tyyli uutisissa
« : 20.01.22 - klo:18:31 »
Laitapa sitten tiivistelmä tänne, jottei tarvitse lähteä kirjastoon.

69
Kaunis elämä / Vs: Sisustustyylit
« : 29.12.21 - klo:16:50 »
https://www.stockmann.com/artemide-tolomeo-mini--poytavalaisin/11584013806-2.html

Stockmannilla olisi nyt Artemide Tolomeo Mini -pöytävalaisin hyvällä alennuksella. Jos minulla ei olisi jo yhtä tuollaista, olisi houkutus suuri hankkia tuo.

70
Kulttuuri / Vs: Mitä luet nyt?
« : 15.12.21 - klo:17:43 »


Miguel de Cervantes: Don Quixote

Aiempien lyhyempien kirjojen jälkeen tähän teokseen meni neljä kuukautta, mutta lopulta sain luettua kaikki tuhat sivua.

Kirja julkaistiin alun perin kahdessa osassa, ensimmäinen 1605 ja toinen 1615. Tämä painos on tehty vuoden 2005 jälkeen.

Tiesin kirjasta suurin piirtein ainoastaan sen, että Don Quixote ratsastaa hevosellaan ja Sancho Panza muulillaan ja he taistelevat tuulimyllyjä vastaan. On sinänsä mielenkiintoista miksi juuri tämä kohtaus on jäänyt ihmisten mieliin kun parivaljakkomme kohtaa aika paljon muunlaisia seikkailuja. Ehkä koska kohtaus on alkupuolella eivätkä monet ole juuri pitemmälle jaksaneet kirjan kanssa. Tai ylipäätään aloitteneetkaan. En tosin syytä ketään tästä.

Koska Quijote kirjoitetaan Suomessa tuolla tavalla ja englanninkielisessä - ja espanjankielisessä - kirjallisuudessa otsikon mukaisesti, täytyi minun katsoa Wikipediasta miten äksä oikein äännetään. Nykyespanjassa h:na, jossa on kurkkuäänne mukana, mutta Cervantesin aikana suhuässänä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Don_Quixote

Alkuperäisen espanjankielisen tekstin on käynyt läpi jokin tutkija ja sen sekä kääntäjän ansiosta on kirjassa runsaasti alaviittauksia selittämässä nykylukijalle vieraita tapoja, tottumuksia ja käsitteitä. Esimerkiksi kun eräässä vaiheessa Sancho Panza on saapunut hallitsemaan ínsulaansa ja joutuu selvittelemään alaistensa ongelmia. Ensimmäisenä paikalle pöllähtää räätäli asiakkaansa kanssa.

Señor Governor, I and this peasant have come before your grace because this good man came to my shop yesterday (for I, if those present will excuse me, have passed the tailor's examination*, God be praised, placed a piece of cloth in my hands, and asked: 'Señor, is there enough cloth here to make me a pointed cap?'

Ja tämän sivun alaviitteeseen on kääntäjä selventänyt:

* In other words, he has been admitted to the tailors guild. He asks to be excused because, at the time, tailors were held in exceptionally bad repute.

Aikalaisille tämä oli selvää, mutta nykylukija ei ymmärrä viittausta. Samantapainen tilanne tulee mieleeni tuosta aiemmin kirjoittamastani Heli Laaksosen Ajopuujalasta. Sen nykyviittaukset ovat tunnettuja nyt, mutta tuskin enää sadan vuoden kuluttua.

Vaikka Don Quixote pitää haarniskaa yllään lähes koko tarinan ajan, oli ritariaika jo jäänyt keskiajalle, useampi sata vuotta taaksepäin. Cervantesin aika tunnetaan nykyään Renessanssina. Tuolloin ritarikirjallisuus oli suosittua. Ilmeisesti siitä oli kulunut riittävän kauan, jotta sitä pystyttiin romantisoimaan. Kirjan tarinaa pystyy ymmärtämään monin paikoin enemmän mikäli tiedostaa ritareihin liittyneitä tapoja ja tottumuksia. Monet näistä erikoisuuksista ovat suoraa seurausta ritarien hyveellisen elämän tavoittelusta.

Cervantes kirjoitti tarinan kynällä ja ilmeisesti myös hyvin nopeasti velkavankeudessa ollessaan, joten en ihmettele kun kääntäjä mainitsee lukuisista virheistä, joita juoneen on jäänyt. Henkilöiden nimet vaihtelevat ja muutama kappale on väärässä järjestyksessä. Myös Sancho Panzan muulin katoaminen yhdessä vaiheessa ja ilmaantuminen myöhemmin takaisin on kiinnittänyt monien huomion. Cervantes jopa käsittelee asiaa kirjan toisessa osassa osana tarinaa.

Juonen on kaiketi tarkoitus olla kevythenkinen seikkailukertomus, mutta mielestäni siinä on aika surullinen sävy juonen perusasetelmasta johtuen. Ehkä useimmat eivät kuitenkaan ajattele asiaa tällä tavalla.

Kääntäjä käytti sanojensa mukaan kaksi vuotta alkuperäisen tekstin kääntämiseen, kunnes kustantajan paine sai hänet lopulta viimeistelemään tuotoksen. Lukijan odotus oli korkea tämänkin kirjan kanssa.

Lopuksi pakollinen vaatekuvaus.

They were engaged in this conversation when they were overtaken by a man riding behind them on the same road, mounted on a very beautiful dapple mare and wearing a coat of fine green cloth trimmed with tawny velvet and a cap made of the same velvet; the mare's trappings, in the rustic style and with a short stirrup, were also purple and green. He wore a Moorish scimitar hanging from a wide green and gold swordbelt, and his half boots matched his swordbelt; his spurs were not gilt but touched with a green varnish, so glossy and polished that, since they matched the rest of his clothing, they looked better than if they had been made of pure gold.

73
Asut ja pukineet / Vs: homburg-hattu
« : 03.12.21 - klo:15:33 »
En hatuista tiedä, mutta mielestäni olisi näyttänyt paremmalta mikäli Paasion hattu olisi istunut syvemmällä.

74
https://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/kuvat/Helsinki+1950-luku/

Suomen valokuvataiteen museo on laittanut sivuilleen kokoelman kuvia Uuden Suomen arkistoista 1950-60-luvuilta. Esimerkkinä tuossa yksi kansio, jossa vaikka seitsemännessä kuvassa suurjuoksija Paavo Nurmi hipelöi solmioitaan.

75
Vapaa sana / Vs: Velmuiluketju
« : 10.11.21 - klo:16:09 »

https://yle.fi/uutiset/3-12177257

"Perinteinen panssariketju voi sopia esimerkiksi isänpäivälahjaksi."

Mielestäni panssariketjua on vaikea saada tyylin oloiseksi.

Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 127