Keikarin foorumi

Hieman liian isoja ovat, muuten olisivat olleet kivoja.

Näyttää hieman siltä, että tänään oli hienostelumaanantai.

https://www.instagram.com/p/CdyDUiPthIq/

Lisää keikariainesta foorumille. Mikäli kaverin elämäntyyli kiinnostaa niin hänen autonsa on kaupan.

https://www.copart.fi/lot/50166703

https://www.instagram.com/p/CTEelw_qp81/

Tämä kaveri on varmaan menossa keikaritapaamiseen.

Marcel Proust: In Search of Lost Time - Volume 6, Finding Time Again

Olen lukenut Proustia ja maailma ei ole enää entisensä. Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1927 ja tämä versio on painettu vuoden 2003 jälkeen.

Ensimmäiseksi huomasin, että tämä on kuudes osa kirjasarjasta. En ole todennut tätä kaupassa. Mietin siksi, että pitäisikö lukea ne viisi ensimmäistä osaa ensin. Ei tarvitse, juoneen pääsee sisään pelkästään tämän kirjan avulla sillä juonta ei varsinaisesti ole. On siellä tietenkin jonkinlaisia tapahtumia taustalla, mutta kirjan ideana on enemmänkin välittää kertojan tuntemuksia hänen ympärillään olevista ihmisistä. Ja usein vielä tavattoman pitkin lausein.

Robert would redden, see Gilbert's sad, disdainful smile, extricate himself with some harsh words to the blunderer, return ahead of his wife and send her a despairing note in which he would claim to have lied in order not to upset her, so that when she saw him leave for reasons he was unable to explain to her, she would not think he did not love her (all of which, despite being written as a lie, was actually true), and would then send to ask if he could come to her room, where, partly in real distress, partly out of exhaustion at his life, and partly in a pretence that grew daily more outrageous, he would sob, drench his face in cold water, speak of his imminent death and sometimes throw himself on to the floorboards as if suddenly taken ill.

Juoni sijoittuu Pariisiin, ensimmäisen maailmansodan aikoihin siihen 1910-luvun loppuun, sikäläiseen ylempään seurapiiriin. Olin juuri aloittanut kirjan lukemisen kun tieto Venäjän hyökkäyksen tuli julki. Tämä antoi hieman liiankin todentuntuisen vivahteen kirjan kerrontaan.

Koska kyse on seurapiiri-ihmisistä, eivät he osallistu sotaan, mutta uhkan henki on vahvasti läsnä heidän arjessaan. Ilmahyökkäykset, valojen sammuttaminen ja pula kaikesta haittaa myös rikkaiden arkea.

Myönnän kirjan olevan hieman liian vaikeatajuinen minulle. Ehkä minussa ei ole riittävästi älykön virkaa. Siksi ei ole vaikeaa jättää loppuja osia lukematta.

Lopuksi pakollinen vaatekuvaus.

Strangely enough, the phenomenon of old age seemed in the way it operated to take account of some social customs. There were great noblemen, for instance, who had always been dressed in the plainest alpaca and worn old straw hats which an ordinary middle-classa man would not have been seen dead in, who had aged in the same way as the gardeners and the countrymen among whom they had spent their lives.

Carminat.

https://hullutpaivat.com/tuote/157132746

Tuorein Hullujen päivien valikoima on julkaistu ja otan sieltä näytteeksi maihinnousuloaferit.