Keikarin foorumi

Tässä on mielestäni ylivoimaisesti hienoimmat korkeavyötäröiset housut. Eivät tosin ole suorat.

Onpa jätetty lahkeet pitkiksi, yleisilme kärsii suunnattomasti.

Mutta tärkeämpään asiaan: noiden housujen hinnalla saat teetettyä housut ateljeetyönä. Kangas ei ole kallista ja kun näet hieman vaivaa löydät kangastoimijoita, jotka ovat maailman huippuja sarallaan. Näin varmistat lopputuotteen mahdollisimman korkean laadun. Molskin ja vakosametin valmistajista Brisbane Moss (http://www.brisbanemoss.co.uk/) lienee eräs ylistetyimmistä.

Hyvät ihmiset, älkää maksako mielettömiä hintoja valmisvaatteista! Etsikää lähistöltä mukava, pieni ateljee ja luokaa suhde. Ei tilausvaatteiden tarvitse olla Savile Row:lta, ompelu ja vaatteiden valmistus on loppujen lopuksi yksinkertaista hommaa. Muutama koekappale kaavojen muokkaamiseen ja yhteisen sävelen löytämiseen, jonka jälkeen yhtä istuvuuden juhlaa. Näin olette myös riippumattomia vaatemarkkinoista ja niiden saneluista, voitte teettää vaatteita juuri niistä kankaista kuin haluatte ja juuri sen mallisiksi kun haluatte. Olette ainutlaatuisia, näyttäkää tämä myös pukeutumisenne kautta.

Mitä enemmän vaatealaa seuraan sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että isojen nimien takana on paljon ilmaa josta asiakas joutuu maksamaan. Toisaalta tämä ilma kannattelee joidenkin itsetuntoa, mutta jos sinulla, hyvä lukija, ei ole ongelmaa tämän suhteen, jätä ilma omaan arvoonsa. Uskon vakaasti, että suhde pienen toimijan kanssa tuottaa keskimäärin parempia vaatteita vähemmällä rahalla, kuin suhde ison toimijan kanssa. Homman juju on läheisessä suhteessa, mitä enemmän olet tekemisissä toimijan kanssa, sitä positiivisemmin tämä näkyy lopputulosten laadussa. Suurilla bespoke -taloilla ei yksinkertaisesti riitä aikaa jokaisen toiveen kuulemiseen ja hienosäätöjen tekemiseen; tästä olen kuullut monia katkeria esimerkkejä. Pitkät välimatkat asiakkaan ja toimijan välillä ovat myös ongelmallisia.

Kuorikaa yksi kerros pukeutumisen sipulista ja huomatkaa saapuvanne lähemmäs sen ydintä. Vähemmän on enemmän.

Lopuksi vielä piirros vuoden -37 Esquiresta. Oikeanpuoleisen herran housut ovat mielestäni täydelliset leikkaukseltaan.

Mene ja tiedä, mutta kenties miesten keskipituuden selvä kasvu on osaltaan johtanut siihen, ettei jalkoihin ole tarvinnut saada näennäistä pituutta pitkillä housuilla? Johonkinhan vyötärölle asti ulottuvien housujen katoaminen katukuvasta täytyy perustua; jos se olisi muodista kiinni niin luultavasti jotkut meistäkin olisi 90-luvulla tai nyt 2000-luvulla jossakin vaiheessa pitänyt sellaisia housuja, aina siihen asti kun ne olisivat taas menneet pois muodista, tullaakseen jossakin vaiheessa myös takaisin. Mutta näinhän ei ole varsinaisesti tapahtunut vuosikymmeniin.

Lyhyesti: housujen matalalla vyötäröllä on paljonkin tekemistä muodin kanssa. Leikkaus yleistyi 60 -luvun loppupuolella, kiitos hippien. 80 -luvun alusta 90 -luvun loppupuolelle vyötäröt leikattiin taas korkeammalle. Vuosituhannen vaihteessa matala vyötärö löysi tiensä takaisin populaarikulttuuriin, kiitos Britney Spearsin ym. teini-idoleiden. Vuosien kuluessa leikkaus on siirtynyt vallitsemaan kaikkien ikäluokkien vaatemarkkinoita.

Se, miten tähän suhtautuu on itsestä kiinni. Olemme makuasioiden ja mielipiteiden äärellä, ei voida puhua varsinaisesti hyvästä ja huonosta. Elämänasenne heijastuu kaikissa ihmisen teoissa. Minä en kannata valtavaa massatuotantoa, haluan olla läsnä vaatteen valmistuksessa, sen suunnittelussa. Olen ainutlaatuinen ja haluan myös vaatteitteni olevan, kuitenkaan en halua koreilla niillä. Olen konservatiivinen ja minulle muutokset harvoin vievät parempaan suuntaan. Haluan vaatteitteni viestivän olemustani, ajatuksiani. Vaatteet suojelevat minua, minä en suojele niitä. Pukeudun peittääkseni alastomuuteni ja teen sen tavalla joka mahdollisimman paljon kertoo itsestäni. Oikeastaan näin tekevät kaikki, tiedostaen tai tiedostamattomasti. Kausaalisuutta, heh.

Tohon Becksiin vielä.. On se jännää vaikka miehellä on melko varmasti oma stylisti, niin se ei täällä kelpaa... Laittakaa CV sisään, Becks vaihtaa stylistia, niin saa sopivan puvunkin...

Työttömänä homma kelpaisi paremmin kuin hyvin, pitänee pistää hakemus sisään. Minulla olisikin jo hieno idea seuraavaan asukokonaisuuteen, paperipussi päähän:



(Kun kerta ammutte kovilla)

Lainaus käyttäjältä: signorlaine - 11.12.09 - klo:14:25

Näissä ylläolevissa kuvissa on toinenkin yksityiskohta, mihin haluaisin kiinnittää huomiota.

1990-luvun alkuun saakka pitkän aikaa pikkutakeissa oli vain kaksi nappia, joista vain ylempi napitettiin. Tämä ylempi nappi oli aina vyötärön korkeudella. 1900-luvun alussa sen sijaan nämä kaksi nappia olivat ylempänä niin että alimmaista nappia pidettiin napitettuna. Windsorin herttuasta on useita kuvia hyvin istuvissa puvuissa, jotka havainnollistavat tätä loistavasti.

Nyt alemmasta kuvasta näkyy, että 2000-luvun alussa on uudelleen osin lähennytty sadan vuoden takaista 1900-luvun alun ilmettä niin, että nappeja on nostettu ylemmäs, eikä ylempi nappi ole enää vyötäröllä. Ylempää nappia näistä kahdesta pidetään kuitenkin edelleen napitettuna, mikä on hienokseltaan johtamassa vaikutelmaan, että mies on kasvamassa ulos vaatteistaan.

Tosin takkien leikkaus tänä päivänä ei ehkä suosi yhtään sen paremmin pelkästään alemmankaan napin napittamista. Tällainen umpikuja ei oikein salli esiintymistä edukseen tämän tyyppisessä leikkauksessa.

Windsorin herttuan tapauksessa kyse on harvinaisesta leikkauksesta, kaksinappisesta takista, joista molemmat napit on suunniteltu suljettaviksi. Toinen nappi on luonnollisen vyötärön yläpuolella, toinen alapuolella. Leikkaus yhdistetään lähes poikkeuksetta Windsorin herttuaan, mutta sen alkuperästä en ole varma. Herttualla on kuitenkin monia omalaatuisia keksintöjä pukeutumisen suhteen, kuten housuihin integroidut alushousut. Mutta takaisin takkiin, kuvia olkaa hyvät:







(Ampuu muuten aika pahasti aiheen ohi)

Heh, oikein teetetty puku. Onkohan saanut toisen asiakkaan puvun vai miten tällainen on mahdollista?

OT: kylläpä on hölmön näköistä jos joku pitää housuja navan yläpuolella..

Vertaa ylläolevia seuraavaan, missä on tasapaino ja harmonia? Lantion kohdalla linja katkeaa johtaen lopputulokseen, joka ei näytä yhtenäiseltä ja elegantilta. Miehen jalat näyttävät lyhyemmiltä ja torso esiintyy liian pitkänä.

Sytytän satunnaisesti nauttimani tupakkatuotteet tulitikuilla. En pidä sytyttimistä, tulitikuissa on tunnelmaa ja seetripuisina myös miellyttävä tuoksu.

Mistään piraattitavarasta ei siis liene kyse?