Keikarin foorumi

Ylipäätään klassinen pukeutuminen on melkoisen omiaan aiheuttamaan skismaa. Koska äärimmäisen vaativia sosiaalisia paineita ei enää ole, tulkinnat ovat eriytyneet suuresti. Kenties suurimpia kiistakapuloita on ruskeiden jalkineiden ja sinisen puvun yhdistelmä, joka Italiassa on arkipäivää, muualla harvinaisempaa. Ulkomaisia foorumeita selatessa esiin nousee kymmenittäin muitakin päättymätöntä väittelyä aiheuttavia tyylivalintoja, kuten avatut pikkutakin hihanapit, taskuliinan ulos roikkuvan osan koko, nahka- vai kumipohjat, huopahattu vaiko lakki yms.

Kaikki omiaan osoittamaan, että pukumiehet suhtautuvat tyyliinsä varsin vakavasti. Silti naisille on hyväksyttävää puhua pukeutumisestaan tuntikausia, mutta miehet eivät saisi sortua mokomaan. Mukamas neiteilyä moinen. Tämä on varmasti suurin syy siihen, miksi miesten pukeutumiselle omistetut verkkofoorumit ovat niin suosittuja.

Mustat broguet käyvät kaikkien tummien pukujen kavereiksi. Ääriformaaleihin tilanteisiin (häät, hautajaiset, linnan kutsut) kuitenkin koristelemattomat oxfordit ovat ainoa oikea valinta. Brogue-kengissä on enemmän koristetta, mutta vähemmän formaalisuutta.

Valmistus Englannissa, rahti USA:han, yksittäinen lentorahti Suomeen. Minäkin olen moista harjoittanut. Ympäristö tykkää kovasti, ja omaatuntoa pistelee. Jonkun mukavan yrittäjän tulisi ihan ympäristöystävällisyyden nimissä aloittaa northamptonilaisten laatujalkineiden maahantuonti Suomeen. Maksuvoimaa ja kysyntää löytyisi, kunhan hinnat olisivat ymmärrettävällä tasolla.

Yksi vaihtoehto ns. entry-level -kelloksi...

Pannahinen. Tuo jälkimmäinen rannekello maistuu jopa omaan klassisen diskriminoivaan makuuni.

Haaveenani on Gladstone bag, joka on tietääkseni formaalein mahdollinen salkku/laukkuvalinta. Aikaa toki on. Toistaiseksi pärjään käsintehdyllä uniikilla puisella salkullani mainiosti.

...erinomainen päätös, jota et tule katumaan. Usko pois.

...harmillista kyllä, viestijöiltä ovat jääneet perustelut kirjoittamatta. Tarkoitus ei ollut udella artikkeleista, vaan vaatteisiin varastoituneista tunteista.

Mutta ehkä heitä pitäisi hienovaraisesti ohjata paremmille poluille?

Kenties he huomaavat muiden katseista, ettei ylimuodikas keekoilu ja eksentrisyyden jahtaaminen pitemmän päälle kannata. Antaa poikien räpeltää aikansa, kovin harva heistä näyttää tahvolta enää kolmekymppisenä.