Keikarin foorumi

Tyrwhittin chinot: miten iso ero slim fitin ja classic fitin välillä? Aiemmin käyttänyt slim fittiä, joka toimii varsin hyvin, mutta classic fit -mitoituksella olisi myös single pleat -vaihtoehto mikä houkuttelisi. Vai meneekö liian purjeiksi tuo mitoituksen vaihto?
Kokeilemallahan tuo tietysti selviäisi, mutta jos jollain olisi jo käytännön kokemuksia niin helpottaisi..

Täytyypä kyllä sanoa, että the Other Danish Guyn tuote on ainakin ensivaikutelmaltaan erittäin hyvä, todella hyvät ja huomaamattoman tuntuiset jalassa. Plussaa ekologisuuskulmasta, asenteesta ja personoiduista pakkauslistoista - pieni ele, mutta tuntuu hyvältä kun huomioidaan henkilökohtaisesti (vähän sama kuin PVR:n rannekkeiden kanssa).

No sehän näissä onkin, että mitoitus on aina ihan arvoitus uusissa merkeissä, ja joskus saman merkin sisälläkin vaihtelee, eikä kovin montaa hukkaostosta viitsisi tehdä ennen kuin sopiva koko/valmistaja/materiaalikombo löytyy.

Materiaaleista bambu on ollut hyvin miellyttävä tuttavuus, mutta näitä on turkasen vaikea löytää.

Oma kalsarivarasto kaipaa pikaista uusimista (kokoelma hullut päivät calvin kleineja on hiljalleen tiensä päässä), joten uusi luottovalmistaja on hakusessa. Keinomateriaaleista testissä on nyt Uniqlon Airismit ja the Other Danish Guy -paketti on myös matkalla. Seuraavaksi täytynee vielä kiertää kivijalkakauppoja.

Onko Uniqlon pellavahousuista kokemuksia?

https://www.uniqlo.com/eu/en/product/men-linen-relaxed-trousers-406729.html?dwvar_406729_size=SMA003&dwvar_406729_color=COL31&cgid=IDrelaxed2365

Kulttuurimarxismi argumenttina on jotenkin kyseenalainen; ajatus jostain vasemmistoliberaalien ylivallasta ja mielipiteenohjauksesta niin politiikassa, kulttuurissa, maallistumisessa kuin pukeutumisessakin kaipaisi tuekseen jotain faktaakin.

Ehkä pukeutumisessakin pitää vain hyväksyä se, että "ajan henki" ja yhteiskunnan arvot ovat nykyisin monimuotoisemmat kuin joskus aiemmin. Siihen miksi klassinen pukeutuminen ei ole enää vallitseva standardi on varmasti paljon syitä, joita voi eritellä ja analysoida, mutta epämääräinen kulttuurimarxismin mörkö ei sellaisenaan selitä vielä yhtään mitään.

Hattujen käyttö niin miehillä kuin naisillakin on todellakin huomattavasti vähentynyt kulta-ajoistaan (tämänkin käänteen syitä voi pohtia). Nyt hatun käyttö etenkin arkiympyröissä on poikkeus normaalista ja siten kiinnittää jossain määrin huomiota. Jos hattua pystyy luontevasti kantamaan, ja se on sopusoinnussa muun pukeutumisen kanssa niin siitä vaan. Itsekin toivottaisin hattujen uuden tulemisen tervetulleeksi. Mutta hatun käyttö vain ja ainoastaan itsearvoisena tehosteena kuin ylimääräisenä huutomerkkinä ei mielestäni ole yhtään sen arvokkaampaa kuin hipsterien läpällä ja ironisesti käyttämät tehosteet. Mutta kuten sanottua, jos hattu on luonteva ja sopusointunen osa muuta pukeutumista niin enemmän kuin hienoa -  ja toivottavasti moni seuraa esimerkkiä ja hattujen uusi esiinmarssi osana normaalia pukeutumista alkaa.

Vaikea oman pikku kuplan perusteella ainakaan nähdä suoraa yhtäläisyyttä klassisen pukeutumisen ja perinteisen konservatiivisuuden välillä. Omaan tuttavapiiriin kuuluu paljonkin laadusta ja/tai klassista pukeutumista arvostavia ihmisiä, ja suurin osa on silti polittisesti ja uskonnollisesti varsin liberaaleja. En tosin väitä tietäväni tämän rajallisen ja vinoutuneen otannan pohjalta laajemmin yhteiskunnan liberaaliuden/konservatiivisuuden ilmentymisestä pukeutumisessa yhtään mitään.
Enemmänkin näen, että puketumiskulttuurin hajoaminen poispäin klassisesta on seurausta kapitalisesta markkinataloudesta (jota eräät konservatiivipuolueetkin erityisesti edustavat), ja sen tarpeesta luoda kuluttajille jatkuvasti uusia todellisia tai kuviteltuja tarpeita ja trendeja joiden avulla edistää omaa myyntiä. Toisaalta vapaampi ja vapaamielisempi yhteyskunta myös mahdollistaa erilaisten tyyylisuuntien esiinnousun, ja hyvä niin. Edes viihdeteollisuutta ei kuitenkaan voi pitää yksin syyllisenä; eivät puvut ole miehiltä minnekään kadonneet elokuvissa ja tv-sarjoissa, päinvastoin.

Tunkkaiseen yhtenäiskulttuuriin ei ole (toivottavasti) paluuta, mutta klassisella pukeutumisella on ajattomuuden ja kestävyyden arvostuksenkin kautta ihan uusi nousun paikka.

Sampo Terho oli ainoa silmääni osunut, jolla eivät liivit tursuilleet takin alta.

Oli siellä pari muutakin, mutta ei todellakaaan montaa. Mikähän siinäkin on, eikö pukuvuokraamoissakaan osata tai välitetä tuosta liivien oikeasta mitoituksesta että menisi edes sinnepäin?