Keikarin foorumi

Nyt tulee nosto aika kaukaa, mutta tuskin uutta aihetta tarvitaan.

Meikäläiseltä nämä kenkähommat jäi tauolle kun ensimmäinen pari oli ulkonäön ja istuvuuden puolesta aika kamala. Löysin kuitenkin sattumalta halvalla muutaman parin lestejä joista muokkasin yhden parin itselle sopivaksi. Kaapista löytyi vielä juuri ja juuri tarpeeksi nahkaa kenkäparin tekemiseen, joten päätin kokeilla uudestaan.
Jälleen kerran huomasin päällisen kaavan tärkeyden, kun piti päästä ompelemaan ja suunnittelu tuli hieman hutaistua. No, harjoittelua ja harrasteluahan tämä on ja jos sivussa saa käyttökelpoiset kengät niin se on vain plussaa.

Kuvassa päälliset on juuri vedetty lestin päälle. Kärkivahviste puuttuu vielä, joten kärjen muoto muuttuu toivottavasti vähemmän sämpylämäiseksi (kun vahvikkeen tekee nahasta, voi kärjen muotoa muokata halutessaan melko radikaalisti). Pohjan rakenne on perinteinen "hand welted" (tietääkö joku tälle suomenkielistä termiä?). Laitan näihin todennäköisesti kokokumipohjat ja kannan, ihan vaan koska minulla ei ole tarpeeksi pohjanahkaa enkä viitsi lähteä tähän hätään tilailemaan ulkomailta.

Kenkien väri ei myöskään tuollaisenaan oikein sytytä, joten saatan kokeilla jonkinlaista patinointia.

Kiitos kaikille kannustuksesta, sain juuri pohjat ommeltua paikalleen ja nyt alkaa kantojen kasaaminen.

starsailor, olen koulutukseltani muotoilija ja olen aina tehnyt asioita käsilläni, joten sitä kautta työkalut pysyvät kyllä kädessä. Varsinainen kenkäprojekti alkoi, kun etsin itselleni uusia kenkiä ja törmäsin aiheeseen liittyvään videoon youtubessa. Olin ostanut puulestit armeijan poistomyynnistä euron heräteostoksena pari vuotta aiemmin, mutta vasta nähtyäni videon (taisi olla Marcell Mrsanin video) tajusin, ettei kenkiin tekemiseen liity taikuutta, vaan sopivat työkalut ja kärsivällisyyttä.
Tietoa aiheesta olen kerännyt mm. youtubesta, Marcell Mrsanin blogista, Carreduckerin blogista ja ehkä tärkeimpänä The Crispin Colloquy -foorumilta. Kyseiselle foorumille kirjoittavat useat alan ammattilaiset, joista erityisesti D.W. Frommerin valtavasta tietomäärästä ja sen anteeliaasta jakamisesta on ollut paljon apua. Haluaisin jossain vaiheessa esim. mestari Mrsanin -kurssille, mutta opiskelijana ei moiseen ole ainakaan vielä varaa (eivät nimittäin ole ilmaisia nuo kurssit).

Carreduckerin blogia suosittelen kaikille vähänkään asiasta kiinnostuneelle, siellä tieto on hieman helpommin saatavilla ja yleensä kuvilla höystettynä.

Muille tuskin suostun (never say never) kenkiä tekemään, poislukien ehkä tyttöystävälle. Harjoitusta tarvitaan ainakin 5-15 parin verran ennen kuin työn jälki on siedettävällä tasolla ja itselleni noiden tekemiseen vierähtänee useampi vuosi. Myös esim. päällisten ompelemiseen käsin menee tuhottomasti aikaa, eikä käsin ompelu tuo siihen mitään merkittävää etua, joten siitä on epäreilua laskuttaa asiakkaalta. Nahkaompelukoneet taas ovat kalliita ja vievät liikaa tilaa mahtuakseen pieneen kaupunkiasuntoon.