Keikarin foorumi

Onko tuo myös natsijuttu?

Lainaus käyttäjältä: Dan-D - 15.11.12 - klo:08:31

Lainaus käyttäjältä: i v y m a n - 14.11.12 - klo:21:02

En lämpene noille nyypalansseille, en niin millään.

Sama.

Kovasti tämä villitys tuntuu sellaiselta aikaa kestämättömältä tuokiolta, että 5 vuoden kuluttua näistä kuvista tulee kaikille nyt noita ymmärtäville sama wtf-tunne, joka mulla on nyt aina noi nähdessäni.

New Balancet ovat olleet kyllä ainakin tiettyjen alakulttuurien parissa klassikkotossut jo useamman vuosikymmenen ajan, eli en usko jonkun Keikari-foorumin bandwagoneiden vaikuttavan ko. kenkien "statukseen" oikeastaan yhtään mitenkään. Tosin itsekin olen aina liittänyt ko. kengät ihan erilaiseen pittailuun kuin mistä tällä foorumilla puhutaan.

Ja +1 tälle. Nimimerkillä ekan kerran baarissa 574:t jalassa.

Täälläkin rakastetaan kovasti nyt uniqlota parhaillaan. Kävin tänään hakemassa ensi vuoden oxfordit sekä kruunekit paikallisesta Uniqlosta ja edelleenkin vaikea käsittää miten paljon vastinetta saa 70 eurolla.

Aikaisemmat kokemukseni Uniqlosta ovat aina olleet Lontoon toimipisteestä, nyt tällä kertaa paidat ainakin olivat hihoiltaan lyhyempiä ja ehkä hieman kapeampia kuin aikaisemmin. Onkohan noissa malleissa maakohtaisia eroja vai vaihtelevatko koot vaan sattumanvaraisesti?

577 on kyl erittäin kaunis malli

(onko muuten noita Farmer's Market 577:ja näkynyt missä? Vaikka lupailinkin itselleni et lenkkaripoistot sais jäädä kun failaisin Concepts 999:n kanssa, niin noi kyl vähä kuumottelisi. Hanonissa olis, mut ei enää koossa US11...)

The Hip Storeen pitäis olla tulossa kans.

Champion: Promises kept

Lenkkarithreadin innoittamana.

Käyn ensi viikolla Tallinnassa ja ajattelin tuoda sieltä mukanani pullon tai pari viskiä - edulisesta päästä hintahaitaria kuitenkin. Kaapistani löytyy ennestään vain "se perus" Laphroaig 10. Mitä suosittelette sille kaveriksi? Mitään kovin saman tyyppistä tuskin kannattaa ostaa.

Hyviä alkoholiliikkeitäkin saa suositella.

Jos tarkoituksena on laajentaa palettia niin ehkä joku hieman hedelmäisempi sopisi Laphroaigin kaveriksi. Ensimmäisinä mieleen tulee Yamazakin, Springbankin tai Balvenien pullotteet. Saarelaisviskeissä jos pysytään, niin Highland park voisi olla ihan hyvä lisä hyllyyn.

Myös Maker's markia tms. laatubourbonia on hyvä olla hyllyssä.

Mitä Joona olet mieltä sifonin ja Chemexin välillä? Onko maussa jokin perustavaa laatua oleva ero? Sifoni on eittämättä aika näyttävä tapa tehdä kahvia. Toisaalta tuolla tekemällä luodaan kahvin makuun ehkä liikaakin odotuksia. Eli tavallisen kadun tallaajan silmissä menetelmältä odotetaan jotain todella eksoottista makuelämystä. Chemex fiilikseltään ehkä hiukan maanläheisempi jonka visuaalinen odotusarvo on lähempänä puhdasta kahvin makunautintoa.

Nämä siis havaintoja vierailleni tekemästä kahvista, käyttäen eri metodeita. Itselläni ehkä tämä visuaalinen elämys jollain tavalla hanskassa mutta varsinainen perusjuttu, eli kahvin tekeminen ja siitä löytyvät maut, ovat viellä ison työn takana. Pikkuhiljaa opetellessa...

Toki lähestyn eri vinkkelistä asiaa kuin barista. Minulle tunnelma todella tärkeässä asemassa, niinkuin varmasti barsitallekin mutta vaikken saakaan ihan täydellistä kahvia, niin toimenpide on yleensä onnistunut. Esimerkkinä esim. Handpressolla tehdyt spontaanit kahvitarjoilut Pori Jazzeilla kirjurin picnicillä. Vesi oli ehtinyt jäähtymään jo jonkun verran alle 90 asteen, eikä kuppien lämmittämiseen ollut mahdollisuutta ja kahvinakin oli Illyn valmispakatut espressonapit. Silti tilaisuudesta tuli yksi mieleenpainuvimmista kahvihetkistä useamman ystäväni silmissä :)

Mielestäni lopputulos Chemexissä ja sifonissa on melko samankaltainen: kevyehkö ja hienostunut siinä missä kahvi sen sallii. Sifoni täysimmersiokeittimenä tarjoaa kuitenkin mahdollisuudet ehkä hieman tasaisempaan uuttumisen, jos kuuluu niihin henkilöihin jotka tästä jaksavat murehtia.

Kuten aikaisemmin jo sanoin, on sifonissa hieman enemmän harrastamista kuin suodatinkartioissa (tms. gravity fed-laitteissa) ja siksi sopinee niille jotka haluavat nähdä vaivaa kahvinsa eteen. Tietenkin Chemexillä, V60:llä ja muillakin kartioilla voi keskittyä valmistamisrituaaliin niin halutessaan.

Valitettavan usein sifoneilla ja muilla käsikäyttöisillä laitteilla pelataan ammattimaailmassakin tunnelman kanssa itse kahvin jäädessä hieman sivurooliin.  Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että kahvikokemukseen (joopajoo) vaikuttaa moni muukin asia kahvin lisäksi. Itse rankkaan edelleen kofeiinittoman ja vanhentuneen Nestlen pikakahvin (tarjoiltu punaisen Chesterfieldin kanssa) yhdeksi mieleenpainuvimmista kahvihetkistäni.

Kyllä kaikessa kahvissa on rasvaa enemmän tai vähemmän. Siksipä tuon "n maistuu siltä ja siltä koska siinä on enemmän/vähemmän rasvaa kuin m:ssä" ajattelun voi jättää poikkeuksetta omaan arvoonsa. Sifonikeitin on myös suodatinkeitin siinä missä pressopannu tai melitta-kartiokin. Jos tarkkaa jakoa pitää tehdä, niin sifonia voisi sanoa infuusiokeittimeksi tai täysimmersiokeittimeksi. Myös pressopannu on tällainen.

Eniten kahvin makuun tässäkin tapauksessa vaikuttaa tietenkin se resepti millä kahvia valmistetaan. Jos lopputuloksesta jotain pitää sanoa, on sifonikeittimen lopputulos mielestäni suutuntumaltaan hieman kevyempi verrattuna esim. V60-kahviin.

Sifoniin on olemassa kaikenlaisia suodattimia. Jotkut vanhemmat Conan keittimet käyttävät lasisia suodattimia ja joissakin on metallisia suodattimia. Harion keittimet (ja monet modernit kopiot) käyttävät kangasfiltteriä vaikkakin paperisuodattimiakin on saatavilla.

Sifoni on näyttävä laite ja parhaimmillaan aika nopea käyttää. Toisaalta sifoni on myös ikävä puhdistaa ja erityisesti kangassuodattimet vaativat hieman vaivannäköä. Parhaimmillaan tuo on ehkä laiskoihin aamuihin jolloin haluaa nauttia paitsi kahvin juomisesta, niin myös tekemisestä.