Keikarin foorumi

On tullut valitettavasti silmäiltyä Glorian snobia. Jo nimi kertoo, missä mennään. Vaihtoehtoinen nimi palstalle olisi voinut olla vaikkapa "Elvistelijä".

Mitä miesten pukeutumista käsitteleviä lehtiä luette (omituista muuten, kuinka naistenlehdet ovat kunniallisen ihmisen lehtiä, mutta "miestenlehdet" viittaavat johonkin epämääräiseen)?

Lähinnä GQ ja Esquire ovat lehdet, joita tulee säännöllisemmin ostettua. Molemmista saa ajoittain hyviä ideoita pukeutumisen saralla. Miinuksena taas kumpikin lehti sisältää liikaa muita, lähinnä tekotaiteellisia juttuja. GQ ja Esquire pitävät klassista muotia sopivasti esillä, joskin GQ on näistä kahdesta liberaalimpi ja nuorekkaampi; sneakereista saa lukea hiukan liian usein. Esquire on tyyliasioissa konservatiivisempi, tosin vain hieman, eikä siis missään tapauksessa jäykkä tai menneeseen jämähtänyt. Muutaman kuukauden sisällä Esquiressa on ollut kaksi bespoke-spesiaalinumeroa.

Men's Vogueen en ole perehtynyt, ruotsalaisia Cafe'a ja DV Man'ia tulee joskus silmäiltyä, mutta ne ovat jotenkin liian ruotsalaisia. Suomalainen Veli on amatöörimäinen ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna. Veli-lehdelle silti hatunnosto rohkeasta avauksesta ja omalaatuisuudesta (joka ei ainakaan nykymuotoisena kuitenkaan minuun vetoa). Arman Alizadin kysymyspalsta on Veli-lehden parasta antia.

Ivyman, meillä on siis hyvin sama maku myös kengissä, hankin juuri desertbootsimaiset kengät (eli en niitä Clarksin originaaleja). Mutta preppy-look ei minulta onnistu... :) Mutta pidän kyllä klassisista Ralph Laurenin Polo-pikeepaidoista, farkkujen kanssa mitä parhain kesäyhdistelmä silloin, kun haluaa pitää lookin yksinkertaisena. No, anteeksi tämä hiukan topicista poikkeava vuodatus.

Herra Consigliere, oli mukava kuulla kokemuksestasi Pukustudiolla. Millainen olkapää muuten on Alizadin sinulle tekemissä puvuntakeissa? Ovatko ne hyvinkin "structured"? (Täytyy todeta, että minulla on suomenkieliset räätälitermit kateissa).

Ei ole vaikea uskoa että bespoke-prosessi oli ikimuistoinen kokemus. Kun itse menin räätälille ensi kertaa, oli mittapuvunkin tilaus erittäin mielenkiintoinen asia. Räätälilläni on hyvin laaja kangasvalikoima ja mittapukujenkin yksityiskohtiin pystyi vaikuttamaan uskomattoman moninaisesti (mm. kaulusten malli ja koko, taskut, tikkaukset, sisävuori ja erilaiset kirjailut. Lisäksi räätäli viimeistelee joka puvun vielä käsin, jotta istuvuus vyötäröllä ja hihanpituudet ovat varmasti oikeat. Olen ollut tuotteisiin erittäin tyytyväinen, ja ero edellisiin valmisvaatteisiini niin istuvuuden kuin materiaalien suhteen on melkoinen.

Bespoke on minullakin haaveena, mutta tuskin vielä lähivuosina.. :) Siinäkin todennäköisesti luotan suomalaiseen räätäliin, koska olen käyttänyt paljon aikaa Savile Row-vaatturien töiden tutkimiseen, ja ikäväkseni täytyy todeta että Row'llakin voi olla täysin arpapeliä, millaisia luomuksia itselleen saa. Olen nähnyt useita surkeita luomuksia SW:n maineikkaimmilta valmistajilta. Näille onnettomille tekeleille mikä tahansa siisti valmispukukin vetäisi vertoja niin istuvuuden kuin viimeistelynkin suhteen. London Loungen bespoke-forumilla voi tutustua näihin tapauksiin. Oli mielenkiintoista, kun kyseisellä forumilla eräs lontoolainen arvostettu räätäli yhtyi muiden kritiikkiin ja totesi, etä itse ei koskaan päästäisi kyseisiä vaatteita omasta liikkeistään ulos.

Joten nostan hattua suomalaiselle työlle, ei täällä välttämättä jäädä Savile Row:sta jälkeen, Row taitaa olla ainakin nykypäivänä aivan yliarvostettu.

Jep, mustat suorat pukuhousut irtotakin kanssa ei liene paras yhdistelmä, mutta täysmustat karkeammasta kankaasta olevat housut voivat näyttää hyvältä. Minusta esim. tiheäraidalliset mustat vakosamettihousut (melko slimmit sellaiset) voivat näyttää aika makealta harmaan irtotakin kanssa.

Ivyman, oletko opiskellut Princetonissa, Yalessa tai Harwardissa?? Tuli vain mieleeni... :)

Olisi mukava kuulla, miten te yhdistelette suoria puku- tai irtohousuja (muuhun kuin puku- ja irtotakkiin)? Mitkä jutut olette havainneet toimiviksi, mitkä olette huomanneet mahdollisesti vähemmän imarteleviksi?

Yksi yhdistelmä on toiminut minulla yli muiden: Slimmit keskiharmaat pienellä herringbone-kuviolla varustetut irtohousut + valkoinen kauluspaita + musta tai tummansininen V-aukkoinen villaneule. Kenkinä mustat puolibrogue-oxfordit. Housujen ja neulepaidan "slimmiys" on yhdistelmässä erityisen tärkeää, koska liian väljä olemus edellämainitulla vaatetuksella saa sinut näyttämään helposti vaariltasi. Eniten iloa tuottavat brogue-Oxford-kengät, koska kenkien kuviointi sopii hyvin housujen kuviointiin. Täysin sileä Oxford-kenkä kun näyttäisi liian juhlavalta tuossa muuten casuaalissa kokoonpanossa.

Omistaako kukaan klassista yksirivistä bleiseriä navy blue-värillä? Ajoittain haluaisin tuollaisen kovastikin kesätakiksi. Se olisi farkkujen ja louferien pariksi oiva yhdistelmä, mutta kultanapit jotenkin aiheuttavat lopulta minulle vastenmielisen tunteen, omaan tyyliini liian bling blingiä. Joskus GQ-lehti tarjosi ratkaisua prameuden hillitsemiseksi vaihtamalla kulta/messinkinapit sinisiin. Mutta onko se sitten enää bleiseri, vai pelkkä irtotakki?