Keikarin foorumi

Ville, miten olisi jos pyytäisit joskus Nallea haastatteluun sartoriaalisista kysymyksistä? Voisimme saada kuulla kenties mielenkiintoisia kokemuksia Savile Row'lta... Nallehan voisi mielellään keskustella häntä kiinnostavasta aiheesta (ja tällä kertaa täysin ilman finanssiasioita).

Viesti Kirjoittaja Ville päivämäärä Ma Maalis 02, 2009 2:31 pm
Ylipäätään klassinen pukeutuminen on melkoisen omiaan aiheuttamaan skismaa. Koska äärimmäisen vaativia sosiaalisia paineita ei enää ole, tulkinnat ovat eriytyneet suuresti. Kenties suurimpia kiistakapuloita on ruskeiden jalkineiden ja sinisen puvun yhdistelmä, joka Italiassa on arkipäivää, muualla harvinaisempaa. Ulkomaisia foorumeita selatessa esiin nousee kymmenittäin muitakin päättymätöntä väittelyä aiheuttavia tyylivalintoja, kuten avatut pikkutakin hihanapit, taskuliinan ulos roikkuvan osan koko, nahka- vai kumipohjat, huopahattu vaiko lakki yms.

Tuo on aivan totta. Mutta näistä tulkinnoista on kuitenkin mukava väitellä. Pukeutumisasioissa on tältä osin helppoa olla suomalainen; englantilainen tapakulttuuri on viety niin äärimmäisyyksiin pukeutumisen osalta että tilanteessa kuin tilanteessa joku mokaa aina.

Mustat broguet ovat varsin monikäyttöiset. Erityisesti harmaan puvun kanssa ne näyttävät hyvältä. Vielä paremmin ne toimivat omasta mielestäni irtotakki-irtohousuyhdistelmissä. Broguet kuvioituina kenkinä ovat hyvän näköiset erityisesti silloin, kun myös housut ovat kuvioidut, vaikkapa ruudulla tai herringbonella (kunhan housut eivät ole ruskeat). Mustat broguet ovat loistava valinta myös mustien vakosamettihousujen pariksi.

Tumman puvun kanssa laitan mieluummin Oxfordia jalkaan, ja pakolliset ne ovat kun kysessä on tumma puku-koodi.

Keikarin blogissa oli kuva mustista brogueista myös tummien farkkujen kanssa, mutta muistutettiin että silloin yläosan tulisi olla melko dressattu. Minusta kyseinen homma toimii, mutta vaalean denimin kanssa se ei toimisi. Tummat farkut ovat paljon vähemmän casuaalit kuin vaaleat. Ville tosin on pariin otteeseen kertonut vierastavansa pääsääntöisesti mustia kenkiä farkkujen kanssa.

Käytättekö muuten useimmiten aluspaitaa pukupaidan alla? Itse pidän pukupaidan lähes aina suoraan iholla, liian "kuumaverinen" kun olen. Pesuahan se toki tietää joka käyttökerran jälkeen.

Olen myös miettinyt muodin osuutta pukutrendeihin. 2000-luvulla puku on ollut slimmi, mutta eikö sen sellainen, siis istuva, kuulu aina ollakin? (Erikseen on sitten Thom Browne ja kumppanit, jotka vievät asian äärimmäisyyksiin). Kun vertaa Sean Conneryn Bond-pukuja 60-luvulta nykypäivän laatupukuihin, ovat ne kuin samasta puusta veistettyjä. Toisin oli 70- ja 80-luvun katastrofivuosikymmeninä asiat. Muistanette Roger Mooren trumpettilahkeet.. Soisin nykyisen trendin jatkuvan vielä hyvän tovin, se on niin lähellä "sitä oikeaa".

On suorastaan turhauttavaa ajatella, mihin muoti vie pukutyyliä seuraavaksi. Lepattavien Miami Vice-lahkeiden paluu? Toki klassisesti pukeutuva pysyy klassisessa, mutta massa siirtyy hitaasti mutta varmasti uusiin tuuliin, jota muotiteollisuus pukkaa.

Muoti tekee hiljalleen tehtävänsä myös klassieen pukeutumiseen, ja joskus se voi olla hyväkin asia. Esimerkiksi en välttämättä haluaisi enää Savile Row'n "perushousuja", jossa vyötärölinja on vähintään navan korkeudella ja henkselit ainoa optio. SR:lla on asia huomattu, ja vanhoista perinteisistäkin firmoista kuten Kilgour ja kumppanit löytää jo "moderneja" housuja. Toki uskon vastaavasti eräiden patavanhoillisten liikkeiden (A&S, Poole, G&H) tarjoavan perinnehousujaan vielä 100 seuraavaa vuotta! :) Niilläkin on paikkansa.

Noh, hajanaisia ajatuksia, mutta tulipa taas vuodatettua..

Oletan, että tällä foorumilla useimmat tuntevat melko hyvin etiketin, joten varmasti sitä silloin hienovaraisesti rikotaankin. Yleensähän aika nopeasti selviää, onko mies rikkonut etikettiä tahallaan, hienostuneesti, vai tyylitajuttomuuttaan, vaikka raja näiden kahden välillä ei aina aivan yksioikoinen olekaan. Haluaisin tietää, mitä "agnellismejä" harrastatte?

Tässä omiani:

-pukupaidat villaneuleen alla farkkujen kanssa (okei, ei varmaan kova tyylirike, mutta tosiaan useammin pukupaita kuin button-down)
-shortsit kaupungilla kesäkuumalla, ei silti cargoja vaan hieman dressatummat kauluspaitaan tai pikee-paitaan yhdistettynä
-flip-flopit farkkujen kanssa, jälleen kesäkuumalla
-auki unohtunut (vasemman) hihan nappi puvun takissa (tätä moni ei helposti sulata, mutta... kukaan ei ole koskaan Suomessa edes huomannut asiaa, joten se on lähinnä omaksi ilokseni)
-ilman paitaa kaupassa ...tuo oli sitten vitsi!

Casual-juttuja siis rikon rankemmin, formaaleja todella vähän. En ala elvistelemään, kun olen häävieraana tai vastaavissa tilanteissa. Silloin vaatteiden ja asusteiden istuvuus, materiaalien laatu ja taso tehköön tehtävänsä.
 
Tein tunnustukseni, kertokaapa omianne!

Niin että miksi herrasmiesten foorumilla pitäisi puhua T-paidasta? Kerron miksi. Joskus kesällä amerikkalainen casual-klassikko, siniset istuvat farkut ja juuri vyötärön alapuolelle ulottuva valkoinen lyhythihainen T-paita, voi olla miehekkäintä mitä mies voi lämpimällä ilmalla päälleen vetää, eikö vain? Siis sillä edellytyksellä, että farkut ja paita todella istuvat kuin hansikas ja paita on erittäin laadukasta puuvillaa. Niin, ja unohdin mainita yhdistelmään lähes pakolliset Wayfarerit tai muut klassikot.

Haluaisin kuulla teiltä, herrat, miltä valmistajilta olette löytäneet näitä täydellisiä T-paitoja? Kokemusteni mukaan niitä saa hakea kissojen ja koirien kanssa. Aion kokeilla Sunspellin paitoja, niitähän on käyttänyt mm. Daniel Craig elokuvassa Casino Royale. Sunspellin sivuilta löytyy myös hyvän näköisiä polo-paitoja. Voitte katsoa niitä sivulta www.sunspel.com

Haluan antaa yhden tyylivinkin: T-paidan tulee olla siisti ja "crisp", siis puhdas ja silitetty, kuin pakasta vedetty (ja toki ilman mitään printtikuvioita, niitähän sitten jo riittääkin katukuvassa silmänkantamattomiin). Toisin on farkkujen laita, niissä luonnollinen kuluminen saa näkyä, painotan sanaa luonnollinen. Vanha venähtänyt T-paita, ja sitä sulautuu suomalaiseen katukuvaan..

Mielenkiintoista, minäkään en ole tehnyt Windsor-solmuun dimpleä, vaikka en nyt mitään sääntöä asiasta olekaan kuullut. Tosin nykyään käytän lähes poikkeuksetta four-in-handia, sen epäsymmetriassa on joku kiva säväys.

Ville, pakko kysyä vaikka pikkuisen lipsuukin aiheesta: Mitkä ovat yleisimmät kommentit mitä saat Ascot kaulassa (se kun varmasti huomataan)?  Ascot on hyvän näköinen ja Suomessa äärimmäisen harvinainen. Mulla olisi vaikeuksia kantaa se kunnialla, saattaisi olla liian kova veto pelkistettyyn tyyliini..