Niin ne merkitykset muuttuvat, miettikää vaikka partaa, sikareita tai miesten pitkiä hiuksia.
Aina tulee sanomista jos pukeutuu yhtään erikoisella tai epätavallisella tavalla. Mieti vaan miten paljon ne värihiuksiset saavat osakseen solvauksia. Hankala sanoa, vetääkö sitten pukua ja homburgia käyttämällä enemmän vihaa puoleensa. Paha ostaa tätä kulttuurimarxistien totalitarismia, uskon että enemmän saat kuulla hatusta ja solmiosta siellä lähiöpubissa tai lieksalaisella huoltiksella, ennemmin kuin Punavuoressa. En mä lähtis esimerkiksi tasseliloaferit jalassa Tampereelle tyttöystävän kamuja moikkaamaan, tai Raumalle äiteetä helssaamaan neuleskraga kaulassa. Nehän naurais mulle. Ja tämä tuskin johtuu siitä, että olisivat postmodernisteja tai kulttuurimarxisteja.
Koko maailma on aina nuorta miestä vastaan, näin se on. Hemmetin hankalaa on sovittaa sitä omaa olemista ja mielihaluja siihen ympäröivään maailmaan, häijyä tekee kun hoksaa että kaikki eivät arvostakaan samoja juttuja kuin itse. Mutta mitä sitten? Silloin kun mulla oli pitkä tukka sain kuulla olevani hippi ja kommunisti, kaljuna olin natsi ja irtotakissa ja taskuliinassa joku kokkari. Aina tulee sanomista.
Die, Workwearissa on hyvä kirjoitus vaatteista ja paremmista ajoista.
https://dieworkwear.com/post/190282376824/respectability-and-clothing Tämä käsitteli, toisin kuin MrDapperin näkemys, sitä miten ennen porukka ei ehkä ollutkaan niin hyvätapaista. Ylä- ja keskiluokkaiset kyllä, mutta suurin osa porukasta oli kuitenkin sitä työväkeä, jolla ei moiseen ollut aikaa tai energiaa. Jos mä olisin esimerkiksi syntynyt 100 tai 80 vuotta aikaisemmin, en varmasti olisi ollut hattupäinen herrasmies, vaan joko merillä tai paperitehtaassa. Eikä varmasti olisi senkään vertaa mahista käyttää niitä loafereita tai haaveilla hatuista.
Enemmänkin kuin tapojen turmelus, tätä aikaamme tuntuu määrittävän vaihtoehtojen moninaisuus. Tai sellainen pukeutumisen paradoksi, porukka on koko ajan kasuaalimpaa mutta samaan aikaan voit käyttää fiilistelypukua ja -hattua, tennareita, lippistä, mitä vaan. Sanomista tulee, mutta eikö se ole sentään aika pientä. Ei tu ainakaan turpaan, mikä olisi ollut todellisuutta vielä joku vuosikymmen sitten. Ja musta se on vain hienoa, että ravintolaan pääsee myös ilman solmiota, tai naiset ilman herraseuraa. Sehän ei tarkoita sitä, ettenkö minä voisi mennä sinne raflaan skraga kaulassa.
Pösilöiltä tulee aina sanomista, ja ainoa mitä voi itse tehdä, on käyttää niitä vaatteita mistä itse tykkää, ja käyttää niitä suurella itsevarmuudella. Kunhan ei tu turpaan niin hyvä. Ja jos ei halua jonkun pitävän nuorta hattupäistä miestä ylimielisenä snobbailijana, ei kannata myöskään pitää muita dekadentteina diletantteina.