Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - salaryman

Sivuja: 1 ... 245 246 [247]
3691
Kaunis elämä / Vs: Ruoanlaitto
« : 19.02.11 - klo:17:15 »
Täydellistä pippurikastiketta olen metsästänyt pitkään. Laitatteko kastikkeeseen pippuria/sinappia/soijakastiketta/mustapekkaa/brandyä tms. joku salainen resepti minkä herraskerholaisille voi nyt paljastaa? :)

Kun pihvit on paistettu ja liekitetty, pannulle kaadetaan reilulla kädellä liekityksessä käytettyä boozea (Itse tykkään jaloviinasta. Myös keittiössä), antaa sen porista kaikki maut itseensä. Sitten lisätään kermaa tai ruokakermaa ja pyöräytetään pippurimyllystä päälle pari kierrosta. Lisätään suola ja tarkistetaan maku & koostumus. Jos on liian lirua, lisätään varovasti maizena-suurusta. Jos on kovin vetisen makuista niin rotevuutta makuun saa lisäämällä pienen lorauksen siirappia. Jos on suolatonta niin suolaa vaan lisää. Jos on liian suolaista niin voi-voi, peli on menetetty. Toivottavasti oli plan b. Siksi: Varovasti sen suolan kanssa!

3692
Kaunis elämä / Vs: Automuotoilu
« : 19.02.11 - klo:16:59 »
Hyvät herrat,

Jos Salarymanilta kysytään niin teollisen muotoilun tyylihuippu nähtiin 1930 ja -40 luvuilla, art decon ja streamliningin nimeen vannovat suunnittelijat loivat herrasmiesmäisen tyylikkäitä laitteita.

Ylittämätön esimerkki on Buick Y-job vuodelta 1938:





3693
Kaunis elämä / Vs: Ruoanlaitto
« : 19.02.11 - klo:16:28 »
Salarymanin salainen ase on haudutuspata (crock pot), ehdoton hankinta kaikille kotikokeille. Tuolla saa aikaiseksi aivan uskomattoman mureita liharuokia.

Eihän kyseessä ole aromipesä?
Ei. Haudutuspata on sähköllä toimiva keittoastia johon voi ohjelmoida eripituisia kypsennysjaksoja halutuissa lämpötiloissa. Itselläni on erätukusta ostettu laite jota suosittelen varauksin. Varaukset koskevat gizmon alkeellista ohjausjärjestelmää, valittavana on kaksi eri kypsennyslämpötilaa ja kaksi-kolme aikaohjelmaa. Sisäpatana tuossa on lasikantinen savipata (Romertopf), eli sen suhteen laite on parasta a-ryhmää. EBay:n ilmoituksissa näkee vähän kehittyneempiä laitteita, jos olisin ostamassa uutta laitetta, tutkisin tarkkaan mitä netistä löytyy.



Hernekeitto, pitkästä haudututusajasta paranevat pataruoat ja periaatteessa kaikki liharuoat - paitsi joulukinkku - syntyvät tuolla vaivattomasti. Erityisesti on mainittava että ns. halvemmista ruhonosista saa pitkään matalalla lämmöllä hauduttamalla suussasulavaa herkkua.

Possun kassler on peruskamaa tuon kanssa: Ensin pistän lihaköntsän kepin nokkaan ja paahdan pinnan helvetin kuumalla (pun intended) nestekaasutoholla ruskeaksi, sitten hieron pintaan päivän mielialan (ja lääkityksen) mukaiset mausteet ja laitan sen keittimeen köllöttelemään juurespedille. Juurespedillä lohkottua perunaa, porkkanaa, sipulia ja ehdottomasti palsternakkaa. Antaa hautua neljä-viisi tuntia ja lihasta voi veistellä suupaloja vaikka puulusikalla.

Olen tehnyt tuolla myös rosvonpaistia, eli lihat ja mausteet tiukkaan folio- ja sanomalehtipakettiin käärittynä pataan ja pata päälle alhaisella lämmöllä yön yli.

Ohrasuurimopuurosta tulee myös vallan erinomaista yön yli haudutettuna.

Ruokablogeista puhuttaessa jo mainitut pastanjauhantaa ja kulinaarimurut ovat niitä joiden puoleen ensimmäisenä käännyn kun on inspis hukassa.

Kunnioittaen teidän,

Salaryman

3694
Kaunis elämä / Vs: Ruoanlaitto
« : 18.02.11 - klo:22:09 »
Hyvät herrat,

Salaryman tunnustaa sairastavansa kroonista kulinarismia. Perheessämme miehen velvollisuus on huolehtia vaivojaan säästelemättä lieden ääressä ettei perheen nauttiman ravinnon aistillinen taso putoa rahvaanomaiselle tasolle, vaimon jos tänne päästäis niin penskat söis pelkkiä kalapuikkoja, jauhepottumuusia (puistatuksia) tai makaroonilaatikkoa.

Salarymanin kulinaristinen tyyli on - hmm - miehekäs: Reseptit ovat korkeintaan ohjeellisia, tärkeämpää on holistinen lähestyminen, intuitio ja luottamus omiin vaistoihin. Ehkäpä tämä on seurausta kohta kolmekymmentä vuotta kestäneestä intohimoisesta suhteesta kokkaamiseen mutta nykyään tulee harvemmin nuoteista soitettua: Reseptin kun lukee niin pääsee jyvälle mitä tässä haetaan, ensimmäinen kokeilu menee reseptistä huolimattomasti luntaten mutta sen jälkeen mennään soolona.

Keittiössä en juurikaan mittoja käytä vaan käytettävät mittayksiköt ovat tujaus, loraus, hulaus, riittävästi ja summamutikassa. Siis, iha oikeasti: Kuka mies ymmärtää teelusikallisen, grainin, unssin tms.? Kaljapullollinen, jääkiekon kokoinen, ruuvimeisselin mittainen tai snapsin verran ovat mittoja jotka jokainen mies ymmärtää. Miksi tämmöisiä ei käytetä?

Yleensä hyvä tulee mutta rehellisyyden nimissä aina joskus sattu crash and burn. Mutta, semmoista on elämä.

Salarymanin salainen ase on haudutuspata (crock pot), ehdoton hankinta kaikille kotikokeille. Tuolla saa aikaiseksi aivan uskomattoman mureita liharuokia.

Ruokablogeja seuraan aktiivisesti ja niistä tekee aina löytöjä. Suosittelen googlettamaan esimerkiksi "kulinaarimuruja", "Dublin Coddle" ja "Guinness Pudding". Helppoa maistuvaa. Suosittelen.

Kunnioittaen teidän,

Salaryman

3695
Parahin herra Räyhäkäs,

Pahoittelen jos olen antanut itsestäni sellaisen vaikutelman että välitän pätkääkään.

Kunnioittaen Teidän,

Salaryman

3696
Asut ja pukineet / Vs: Kesäpuku
« : 14.02.11 - klo:21:11 »
Hyvät herrat,

D-Danin kanssa samoilla linjoilla. Vaalean harmaa puku ohuesta harvaankudotusta villakankaasta olisi varmaan helpoiten löydettävissä. "Vaalea navy" antaisi myös mahdollisuuden muunnella olemusta tilanteen ja mielialan mukaan. Sinisen puvun kanssa valkoinen puuvillapaita plus punaisen solmio on klassikko. Solmio pois ja kaksi ylintä nappia auki -> toimii mutta olemus on rennompi.

Salaryman

3697
Asut ja pukineet / Vs: Reaktioita foorumiitteihin
« : 13.02.11 - klo:22:41 »
Suomalainen mies on tunnetusti kumma otus, mikäli hän pitää vaatteista liiaksi. Oletteko saaneet lähipiiriltä nuhteita vai kehuja vaateinnostanne? Entä tyylistänne satunnaisilta vastaantulijoilta?

Mielenkiintoinen kysymys.

Salarymanin kaltainen business -pukeutuja ei omassa luontaisessa ympäristössään ole mitään avautumisia kuullut, lounaspöytäkeskusteluissa vastaan tulee yllättävän usein kysymys hyvistä vaattureista ja erilaisista hyvin istuvien pukujen hankintakanavista. Meille joille pukeutuminen on osa viestintää, pukeutuminen on neutraalin tyylikästä ja käytetyt efektit hyvin hienovaraisia. Pukeutumisella haetaan tietynlaisia reaktioita ja meidän etikettiimme ei revittely kuulu.

Luontaisen ympäristön ulkopuolella on joku urpo pari kertaa tullut kokeilemaan kepillä jäätä. Olen todennut parhaaksi kysyä juntilta kylmästi että näytänkö herran mielestä siltä että piittaan p*skan vertaa tuollaisista kommenteista ja antanut samalla ymmärtää että hetken päästä alkaa läski tummua.

Jurpoutta ei tosiaankaan ole vielä valitettavasti kriminalisoitu mutta se ei tarkoita sen olevan suotavaa saati toivottavaa.


Kunnioittavasti Teidän,

Salaryman

3698
Asut ja pukineet / Vs: Kesäpuku
« : 13.02.11 - klo:21:11 »
Kiinnostava aihe. Et maininnut varsinaista käyttötarkoitusta, mutta introsi perusteella oletan, että mennään "business first"?
Todellakin, olin aloituksessani epätarkka. Ajatuksia haetaan puvusta joka toimisi kesäkauden semi-casual työtilanteissa, niin konttorilla kuin kesän asiakastilaisuuksissa. Työhöni kun kuuluu esimerkiksi tarjota asiakkailleni viileää juomaa helteisillä terasseilla jolloin lyijynharmaa business-univormu ei ehkä ole paras vaihtoehto. Kesäjuhlat tietysti myös.

Haen jotain välimerellistä rentoutta ja tyylikkyyttä.

Harkitsen jopa niinkin radikaalia kuin mahdollisuutta esiintyä yleisillä paikoilla ilman solmiota. (Huh!)

Puuvilla on jyrkkä ehkä. Plussaa on helppohoitoisuus, yleensä vesipesu kotioloissa onnistuu. Miinuksena on se, että pumpulipuku yleensä näyttää pumpulipuvulta. Pellavatakki + puuvillahousut voisi olla hyväksyttävissä.

Pellava voisi olla klassisuutensa ja hyvien käyttöominaisuuksiensa vuoksi varteenotettava vaihtoehto. Ykkösvaihtoehto minulla kuitenkin on ohut villa-silkki.


Kunnioittaen Teidän,

Salaryman

3699
Asut ja pukineet / Kesäpuku
« : 13.02.11 - klo:19:41 »
Hyvät herrat,

Suonette anteeksi julkeuteni. Aloitan jo kolmannella viestilläni uuden viestiketjun. Toivottavasti ette pahastu, ja jos pahastutte, ei se mitään. Minä en piittaa.

Vaikka tällä hetkellä on vaikea uskoa, kevät ja kesä lähestyvät. Itse olen jo kovaa vauhtia tekemässä vaatekaapissani inventaariota ja miettimässä mitä sieltä puuttuu ja mitä lentää kohti kuikkaa.

Suunnitelmissa on ainakin yhden hellekäyttöön sopivan kevyen kesäpuvun hankinta. Villa-silkki -seoksesta on erinomaisia kokemuksia mutta mitkä olisivat vaihtoehdot? Kesäpuvun värimaailman pitää olla mielestäni selvästi kesäisen rento, tiedä sitten olisiko esimerkiksi murrettu keltainen liian eksoottinen väri Suomen kesään? Oliivinvihreä on myös väri johon tunnen kummaa vetoa.

Hyvät herrat! Toivoisin mielipiteitänne ja näkemyksiänne tyylikkäästä kesäpukeutumisesta.

Kunnioittaen teidän,

Salaryman

3700
Hyvät herrat,

Käytettyjä vaatteita myyvät verkkokaupat ovat erinomainen käyttöpukujen lähde. Itse asiassa tällä hetkellä kaikki kaapissani olevat päivittäisessä käytössä olevat työpuvut on ostettu verkon kautta Saksasta. Myynnissä on usein käytännössä uusia (neuware, ohne etikett, Modenschauware) vaatteita jotka ovat olleet esim. mainoskuvauksissa tai liikkeessä mallinuken päällä. Myös asiakaspalautukset myydään joko tässä tai wie neu (1-5 mal getragen, ohne Gebrauchsspuren) kategoriassa.

Hinnat näillä puvuilla ovat noin puolet - kolmasosa uuden hinnasta, tuhennen euron nimellishintaisen puvun saa 250-450 €:lla. Vaatturi ottaa puvun päälle sovittamisesta 50-150€ riippuen tarvittavien muutosten laajuudesta.

Mielestäni netti on erinomainen kanava hankkia aihioita vaatturille. Itse olen sitä mieltä että paraskin valmispuku on aina vasta aihio joka herää henkiin ammattilaisen tekemien pikkusäätöjen myötä. Edelleen oma mielipiteeni on että tällä tavalla kantajansa päälle istutettu valmispuku ei häpeä vaatturin mittojen mukaan tekemän puvun rinnalla, varsinkin kun yhden bespoke -puvun hinnalla voi hankkia viisi-seitsemän täydellisen istuvaa Ermenegildo Zegnaa, Brionia tai Canalia päivittäiseen arkikäyttöön. Hankkiako siis samalla rahalla yksi bespoke käytettäväksi harvoissa ja valituissa tilanteissa vaiko laatupuku viikon jokaiselle päivälle? Kummallakin koulukunnalla on varmasti kannattajansa. Itse kannatan jälkimmäistä.

Kunnioittaen teidän,

Salaryman

Sivuja: 1 ... 245 246 [247]