Keikarin foorumi

Hei,

Huomasin, että Barkerin oxfordeista oli, noin pikkuvarpaan kohdalta, kulunut puhki kengän sisäpuolella oleva vuori. Nyt siis pikkuvarvas hinkkaa suoraan ulkonahkaa.

Onko jollakulla muulla ollut samanlainen ongelma, vai onko toisen jalkani pikkuvarvas poikkeavan piikikäs? Jos olette kuulleet tällaisesta ilmiöstä - tiedättekö, että sille voisi tehdä jotakin?

Hep.

Itselläni on pitkälti sama ongelma. Lyhyenä pitäminen on ollut suurin apu, joskaan en ole pitänyt hiuksiani ikinä niin lyhyenä etteikö niitä olisi voinut edes hieman taivutella. Parturit kertovat, että syynä on vahvan hiuslaadun lisäksi se, että hiukset kasvavat niin tiheästi, että niillä ei vain ole tilaa kasvaa / taittua muualle kuin suoraan päästä ulos. Hyvä parturi pelastaa 75% tilanteesta. Turussa kolmas parturi ymmärsi miten hiukset leikataan, Helsingissä vasta neljäs. Paljon puhutt Barber Shopin Rody oli numero kolme, joka ei ymmärtänyt mistä oli kyse - sanoi ymmärtävänsä mutta ei ymmärtänyt. Tästä syystä en ole ymmärtänyt hehkutusta hänen putkastaan. Kivannäköinen paikka kyllä on, mutta ikinä ei pidä luottaa laihaan kokkiin ja kaljuun parturiin. Itse käyn Fabininkadun alussa olevassa Fab:ssä (fab.ac) leikkaavalla Mikalla.

Shampoolla ja hoitoaineella on myös iso merkitys. Ei mitään tuuhentavia, vahvistavia yms. juttuja. Kosteuttavat ovat parhaat. Ja hyvä hoitoaine. Itselleni todella iso merkitys on suihkun jälkeen laitettavalla leave-in-hoitoaineella, jota ruiskutetaan hiuksiin ja se tekee hiuksista entistä taipuisammat. Sen jälkeen laitan yleensä Osiksen hard wax stickiä. Toimii.

Nyt näyttää siltä, että menen marcellan kanssa. Suomi tuntuu olevan vahvaa "Turofrakin" aluetta, missä kaikki turomaisuudesta poikkeava katsotaan etiketin vastaiseksi tai ainakin sellainen fiilis tuli kun kierteli liikkeitä.

Kaiken hehkutuksen jälkeen itsekin rohkaisin mieleni ja kävin paikalla kääntymässä. En ole käynyt kirppareilla kuin pari kertaa enkä aina jaksa ymmärtää sitä hehkutusta mikä "löytöjen" tekemiseen liittyy - itse kun ostan vaatteeni mieluummin uusina, hajuttomina, ehjinä ja sopivan kokoisina. Lisäksi ihmettelin sitä, miten kyseisen torin kokoinen alue, joka on avoin ja johon pääsee tuuli vapaasti puhaltamaan, voi haista niin ummehtuneelta ja vanhoilta t-paidoilta kuin Hietsun tori eilen aamulla. Tämä siis yleisellä tasolla.

Paikalla 72 en nähnyt mitään ihmeellistä. Yhdet kuluneet kengät, olivat ne kuinka hienon valmistajan tahansa tekemät, eivät säväyttäneet kuten eivät myöskään Iittalan kynttiläjutut, joita saa uutena pari euroa kalliimmalla. Ostosten tekemisen perusteleminen pelkällä kierrätyksellä ja ekologisuudella ei toimi.

Yksistään se, että tarjolla on "hienoja" merkkejä ja "laatua" ei vain riitä myyntiin, eikä siitä kannata mieltänsä pahoittaa jos vaikka tuntuukin siltä, että sunnuntai on mennyt hukkaan kun tavara ei liikkunutkaan pöydältä suunnitellulla tavalla. Ja jos ei halua tukea tanskalaisia UFFin välityksellä, niin raijaa rytkyt Pelastusarmeijalle. Itse näen sen fiksumpana vaihtoehtona kuin UFFin toiminnan joka kaupallisuudellaan on aivan eri tasolla.

Olette väärässä. Tiedän ainakin yhden henkilön hesestä joka on lukenut kurssikirjansa kannesta kanteen.

Laulukirja.

Itse hain oikikseen vuosina 2006 ja 2007, joista ensimmäisenä jäin pari pistettä vajaaksi ja toisena menin reilulla kymmenellä pisteellä yli vaaditun rajan. Eroavaisuuksia noissa kahdessa suorituksessa oli valmennuskurssit, ensimmäisellä kerralla Eximian kurssi joka oli kädestä ja toisena vuotena Lexin laajin kurssi, joka oli hieno juttu. Luonnollisesti suoritukseen vaikuttaa kirjat ja kysymykset, itselleni oikeusfilosofia ja -historia ovat pimeä aukko, jotka tappavat lukumotivaatiota. Toisaalta vuosi AMK:ssa toimi "ilmaisena" tsempparina ja valmennuskurssina. Itselleni valmennuskurssilla tärkeintä oli rytmi, tilaisuus nähdä muita hakijoita ja jutella heidän kanssaan ja kysyä kysymyksiä. Valmennuksista ei ole juurikaan hyötyä ellei siellä kysy niistä asioista joita ei lukemalla ymmärrä.

Oikiksen pääsykokeiden mielekkyydestä voi olla montaa mieltä. Jos pääsykokeen tarkoituksena on etsiä niitä henkilöitä, jotka pärjäävät myöhemmin ammatissa ja diibadaabaa, niin silloin ne ovat surkeat. Mielestäni, etenkin oikiksen, pääsykokeiden tarkoituksena on testata pelkästään motivaatiota ja isojen asioiden hahmottamista yhdistettynä ulkolukutaitoon. Kokeet on pisteytetty siten, että pisteitä saa avainsanoista ja lauseista. Tällöin korjaaminen on helppoa ja vältytään marinoilta ja valituksilta, joita etenkin oikikseen hakevat ovat hyviä tekemään. Ulkoluvun ja kokonaisuuksien hahmottamisen kannalta itselleni oli paras keino se, että tein itse omat muistiinpanot, joita liimailin seinälle ja joita kävin skimmaten läpi illalla ja aamulla. Vuorasin siis seinät ja kaapinovet muistiinpanoilla. Se toimi hyvin.