106
Asut ja pukineet / Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« : 01.12.17 - klo:10:04 »90-luvulla hän esiintyi mm. punaisessa pikkutakissa, joka oli tuolloin muotia, ym tyylittömissä asuissa
Hetkinen.
Jos pukeutuu muodikkaaseen vaatteeseen, ei ole automaattisesti tyylitön. On yhtälailla huonoa makua larpata historiaa. Mikäli punainen irtotakki on yhdistetty oikein ja istuu hyvin, ei siinä ole lähtökohtaisesti mitään ongelmaa.
En väittänyt, että muotivaate on aina tyylitön. Mutta punainen irtotakki mielestäni on sitä aina, täällähän esitetään subjektiivisia näkemyksiä.
En allekirjoita käsitettä larppaus käytettynä muussa kuin alkuperäismerkityksessään. Henry David Thoreau sen sanoi hyvin: "nauramme aina eilispäivän muodille mutta seuraamme orjallisesti nykyistä". Minusta historiallisen (siis 1900-luvun) pukeutumisen kutsuminen larppaukseksi tarkoituksena antaa siitä kyseenalainen kuva on yksi kulttuurimarxistien (anteeksi pol. ilmaisu) keinoista pyrkiä murentamaan perinteistä länsimaista kulttuuria.
Ymmärrän toki liivipukujen viehätyksen (ovat ne kivoja, ei siinä mitään), mutta hiilikellariväreihin pukeutuminen tai hatun käyttö aikana jolloin hattu on poissa muodista ei tee ihmisestä kertalaakista tyylikästä.
Hattu ei kylläkään ollut muodissa 1982, eivätkä muut tuolloiset Väyrysen ikäiset poliitikot sellaista käyttäneet. Hatun tyylikkyys riippuu siitä millainen se on ja yhdistääkö sen asianmukaiseen asuun.LainausOlen ajatellut mennä johonkin Väyrysen tilaisuuteen sitten, kun hänellä sellainen pk-seudulla taas on, ja kysyä miksi hän luopui hatun ja liivipuvun käytöstä.
Koska hattu jäi pois muodista (vaikka onkin pikkuhiljaa palailemassa) ja puku ilman liiviä - tai yhdistelmäasu ilman liiviä - on sekä käytännöllisempi että hyvin usein mukavampi.
Toistan edellisen. Väyrynen oli 1982 luultavasti ainoa 40-luvulla syntynyt hattua käyttävä poliitikko. Liivipuvut sen sijaan olivat oikeasti muodissa 80-luvulla, mutta jäivät muodista 90-luvulla, joten hän voisi vedota siihen, mutta toisaalta hän on pitänyt 2010-luvulla jotakin luultavasti 90-luvun kaksirivistä pukuaan, joten...LainausViimeinen homburghattua käyttänyt valtakunnantason suomalainen aktiivipoliitikko oli havaintoni mukaan Pertti Paasio, jolla mainittu päähine oli yllä hänen poistuessaan eduskuntavaalien tuloslähetyksestä 1991. Viimeinen valtionpäämies homburgissa oli puolestaan tunnustusta vaille jääneen Tšetšenian presidentti Dzohar Dudajev 90-luvulla; tunnustetuista valtioista Etelä-Afrikan P.W. Botha 80-luvulla ja Malawin Banda 90-luvulla.
Veltto Virtanen käytti persoonallista baskeriaan ja on hattuja muutenkin nähty. Homburg on, virallisten tilaisuuksien ulkopuolella, yleensä tylsä.
En tietenkään tarkoittanut jotain Virtasen baskeria (myötistä) puhuessani hienoista pukuhatuista.
Itse en ole korkean tason poliitikoilla hattuja huomannut seuratessani politiikkaa n. 2000-luvun puolivälistä lähtien.
Homburg on suosikkihattuni, jonka omalta pieneltä osaltani toin takaisin politiikkaan; toimin kevään kunnallisvaaleissa erään sosialidemokraattisen vaalipäällikkönä, ja pidin homburg-hattua tumman puvun ja ulsterin kanssa SDP:n vaalikontin avajaisissa Narinkkatorilla 24.maaliskuuta, ja pääsin illan uutisiin taustalle sekä SDP Helsinki -fb-sivulle. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Antti Lindtman, joka tuli puheillemme ja kysyi mm, mitä opiskelemme, jolloin kerroin opiskelevamme markkinointia. Siihen hän virkkoi: "sulla onkin oikein markkinoijan vaatteet." Luulen hänen kiinnittäneen huomiota tummansiniseen polka dot -silkkisolmiooni, samanväriseen kaulaliinaani, tyylikkääseen takkiini sekä asuuni sointuvaan mustaan homburgiini.
Koska olen laajasti tutkinut homburg-hattua niin internetistä kuin kirjoista, filmeistä y.m, erityisesti sen esiintyvyyttä Suomessa, Neivostoliitossa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös maailmanlaajuisesti, sen semantiikkaa jne, olen ajatellut laatia aiheesta jonkinmoisen opuksen. Toinen suosikkini on lounaspuku.