1
Vapaa sana / Vs: Mitä ostit tänään?
« : 05.07.12 - klo:15:21 »
Ei ikinä muotikengistä nahkakenkien hintaa. Lukeeko 'real leather'?
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Aika olennainen kysymys keskustelun kannalta on, pukeudutaanko Suomessa yhtään sen huonommin kuin muualla? Keskimäärin huonosti ehkä, mutta huonommin? Mikäli vertailukohta on matka Milanoon, varmasti pukeudutaan huonommin. Ilmasto, perinteet, korkea hintataso ja väestömäärä tarjoavat haasteita kerrakseen. Suomessa on kuitenkin parantunut tarjonta ja tultu lähemmäs muuta Eurooppaa. Mutuilen siis pukeutumisen kiinnostavan entistä useampaa, eikä enää vain nuorta naisväestöä.Mielestäni pukeudutaan, jos vertailukohteena on muut länsimaat. Ei tarvitse mennä kuin Tukholmaan huomatakseen tämän tosiasian. Venäjällä ja Baltiassa sitten pukeudutaan yhtä huonosti kuin Suomessakin. Varmasti Ruotsissakin on niitä ihmisiä, jotka pukeutuvat erinomaisen hyvin ja keskustelevat asioista paikallisella keikari-palstalla, ja sitten on niitä jotka eivät välitä tippaakaan mitä päällensä pistävät, mutta väittäisin, että suuri enemmistö pukeutuu paremmin kuin Suomen vastaava enemmistö. Toisaalta ruotsalaisilla on taipumus suosia näitä pintoliitomerkkejä (Tiger of Sweden ym.), mutta niissäkin istuvuus on rutkasti parempaa kuin turotailoreissa.
Toki siinä olet oikeassa, että ilmasto ja hintataso asettavat aika paljon rajoja pukeutumiselle täällä, mutta toisaalta hintatason osaltakin ongelma lienee perisuomalaisessa kilpailun puutteessa. Ihmiset ostaa kuitenkin Citymarketeista vaatteita hinnoilla, joilla saisi jo jotain kunnollistakin Euroopan kivijalkamyymälöistä. Mustaan pukeutumisen käytännöllisyyttä en kiistä, kun loskapaskassa joutuu kuitenkin sen 8 kuukautta vuodesta kahlaamaan.
Brändi on vain brändi, se tarjoaa mielikuvaedun. Tuote on tuote - sen tuntija vähentää mielikuvan osuutta ostopäätöksessä.
Kun se olisikin näin yksinkertaista. Brändikokemus perustuu hyvin pitkälle tuotteen tai palvelun käyttökokemukseen, ja ne ovat keskenään erottamattomat. Tuotteen läpikotainen tunteminen voi myös vahvistaa brändikokemusta.
Ehkä nyt jotain brändäämisestä on pakkokin tietää - eikä tuo ole toki väärin todettu.
Silti, ei sekään heikennä brändiarvoa, että todella tietää muutakin kuin sen, että "brändi on niin önnönönnönöö vahva önnönönnönöö että sen on pakko tehdä hyviä jalkineita eikä siihen ole asiakkaalla mitään sanomista".
Tuplamunkki kun suoraan käytännössä sanoi, että pitää luottaa Pyhään Brändiin ja siihen, että Se Tietää Paremmin tuotteet, joten ei kannata kysellä. Ja näinhän ei ole.
Meerminillä, Carminalla ja muilla ei, lisäksi, juurikaan ole brändimielikuvaa. Jokunen wanha tekijä on tuhonnut brändinsä laatuarvon vastikään (esim. Church's ja Grenson) lähes tyystin - brändisuojabuffereista huolimatta (verkon aikana entinen "suojamaine" ei riitä kovinkaan pitkälle, mikä on vain hyvä asia). Lisäksi nykyisin, verkon aikana, moni merkki kertoo rakenteistaan, nahoistaan jne. avoimesti - ja osin odottaakin, että asiakaskunta tietää siitä puolesta hieman.
Asiakkaalle on aina eduksi tietää ostamastaan tuotteesta mahdollisimman paljon - kenkien kohdalla ainakin rakenteet ja materiaalit sekä niiden edut & ongelmat. Tällöin voi tehdä valistuneen ostopäätöksen. Jos brändi lunastaa lupauksensa, silloin se on muutakin kuin ilmaa.
Hienoja pukukelloja Jykällä tosin on.
Jotka eivät pelasta muutoin sysipaskaa tyyliä. Kello on minusta hemmetin toissijainen asuste mitä tulee hyviin kokonaisuuksiin.
Maksetaanko jollekin Dressmannin myyjälle niin paljon, että pätkääkään kiinnostais ottaa selvää jostain liukuhihnatuotantorotsin polyesteripitosuuksista