31
Asut ja pukineet / Vs: Kauluspaidat
« : 01.03.21 - klo:19:00 »
Ihailtavaa ekologisuutta, itselläni olisi mennyt roskiin aikoja sitten.
Uutiset:
Pukimo Raivio avaa verkkokaupan toukokuun lopulla. Luvassa klassista, käytettyä miesten vaatetta hinnoilla, jotka eivät satu.
Näytä kirjoitukset
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
32
Kaunis elämä / Vs: Kellot
« : 01.03.21 - klo:13:33 »
Kiitos. Tunnistan itsessäni hamstraustaipumuksen: aikaisemmin levyt, sitten vaatteet ja nyt kellot. Vaikka yritänkin itselleni uskotella, että en ole keräilijä, vaan kaikki tulevat käyttöön, niin onhan kymmenen kellon tarpeellisuus vähän vaikeasti perusteltavissa.
33
Asut ja pukineet / Vs: Satunnaisia kysymyksiä
« : 01.03.21 - klo:10:33 »Tuossa Le Carre -katkelmassa alaisen moka on, että yhdistelmä tweedtakki ja flanellihousut on periaatteessa klassinen mutta selvästi maaseutuvaatetusta, eikä sellainen päällä sopinut edes 70-luvulla hoitaa tiedustelun kaltaisen aika konservatiivisen alan (kirjan hahmot ovat kuitenkin sodankäyneitä, yläluokkaisia miehiä) virallisia asioita kaupungissa tai kävellä sisään lontoolaisen huippuhotellin ravintolaan. Lontoossa taitaa olla edelleen piirejä, joissa se laskettaisiin kömmähdykseksi. Erinomaisesta vuoden 1979 Pappi, lukkari...-televisioinnista, pääosassa Alec Guinness, saa varmaan aika oikean käsityksen siitä, mitä aikakauden virkapukeutuminen piireissä oli.
Le Carrella vakoojapiirien luokkatietoisuus ja erilaiset nokkimisjärjestykset ovat muutenkin luupin alla, joten potkujen saaminen tällaisesta asiasta sopii linjaan hyvin.
Jotakin tällaista itsekin ounastelin, mutta en olisi sitä noin hyvin osannut muotoilla.
Dirty Harryyn en osaa kyllä ottaa kantaa. Ylipäätään ainakin itselleni on vaikea lukea eri ajan ja eri kulttuuripiirin pukeutumisen viestejä. TV-sarjojen ja elokuvien perusteella etsivät erottaa tavallisista poliiseista sillä, että etsivillä on univormun sijaan pikkutakki tai puku. Siinä mielessä tuo vastaa mielikuvaani sopivasta pukeutumisesta, mutta tweediä en osaa kommentoida muuten kuin että hyvältä näyttää.
34
Asut ja pukineet / Vs: Satunnaisia kysymyksiä
« : 28.02.21 - klo:21:35 »
Ville vastaa varmaankin omasta puolestaan, mutta itse ajattelin juuri noiden ääripäiden yhteensopimattomuutta: ulkoilukäyttöön tarkoitettu raskas tweed vs. kevyt flanelli.
Esimerkiksi vakosamettinen takki ja farkut toimisivat minustakin, mutta sametti on ainakin ajatuksen tasolla vaikeampi pala (en ole koskaan omistanut samettisia vaatteita, joten tämä on spekulaatiota). Sametin kiiltävä, tasainen pinta yhdistettynä denimiin tuntuu huonolta yhdistelmältä.
Esimerkiksi vakosamettinen takki ja farkut toimisivat minustakin, mutta sametti on ainakin ajatuksen tasolla vaikeampi pala (en ole koskaan omistanut samettisia vaatteita, joten tämä on spekulaatiota). Sametin kiiltävä, tasainen pinta yhdistettynä denimiin tuntuu huonolta yhdistelmältä.
35
Kaunis elämä / Vs: Kellot
« : 28.02.21 - klo:16:45 »
Kyselin parisen sivua takaperin rohkaisua vintage-kellojen maailmaan astumiseen. Tällainen kokoelma on ehtinyt puolessa vuodessa muodostua:
Vasemmalta oikealle:
Certina T+C
Zenith (vedettävä)
Tissot Visodate Seastar Seven (vedettävä)
Certina DS-2 (vedettävä)
Lanco
Kaikki ajoittuvat 60-luvun puolivälin ja 70-luvun alkupuolen tienoille. Halvemman pään hankintojahan nämä ovat, yksikään ei ollut yli 500€ huollettuna. Monia houkutuksen kohteita olisi edelleen (esim. Certinan DS-1 polttelisi), mutta kun kelloja on toinenkin laatikollinen (Seikoja yms), niin nyt määrä alkaa olla ylärajoilla, että kaikki saavat edes kuukausittaista käyttöaikaa.
Vasemmalta oikealle:
Certina T+C
Zenith (vedettävä)
Tissot Visodate Seastar Seven (vedettävä)
Certina DS-2 (vedettävä)
Lanco
Kaikki ajoittuvat 60-luvun puolivälin ja 70-luvun alkupuolen tienoille. Halvemman pään hankintojahan nämä ovat, yksikään ei ollut yli 500€ huollettuna. Monia houkutuksen kohteita olisi edelleen (esim. Certinan DS-1 polttelisi), mutta kun kelloja on toinenkin laatikollinen (Seikoja yms), niin nyt määrä alkaa olla ylärajoilla, että kaikki saavat edes kuukausittaista käyttöaikaa.
36
Asut ja pukineet / Vs: Satunnaisia kysymyksiä
« : 28.02.21 - klo:16:06 »
Hyvin muotoiltu periaate ja hyviä esimerkkejä. Tosin väittäisin, että Suomessa tweed pistää pahemmin silmään maaseudulla kuin kaupungissa, olivat housut mitkä tahansa. Ymmärrän kuitenkin idean.
Tuohon Le Carrén katkelmaan palatakseni tuntuu tosi hullulta näinä päivinä, kun esim. hautajaisissa ollaan farkuissa ja nahkatakissa, että huonosti valitulla vaateyhdistelmällä saisi töistä fudut. Toki teksti on fiktiota, mutta kai se kohtuullisesti on vastannut mainitun organisaation pukeutumiskulttuuria. Omalla työpaikallani (akateeminen työympäristö) eräs entinen työkaveri oli säännöllisesti töissä maastohousuissa ja maihareissa. Rumat ne vaatteilla koreilee...
Tuohon Le Carrén katkelmaan palatakseni tuntuu tosi hullulta näinä päivinä, kun esim. hautajaisissa ollaan farkuissa ja nahkatakissa, että huonosti valitulla vaateyhdistelmällä saisi töistä fudut. Toki teksti on fiktiota, mutta kai se kohtuullisesti on vastannut mainitun organisaation pukeutumiskulttuuria. Omalla työpaikallani (akateeminen työympäristö) eräs entinen työkaveri oli säännöllisesti töissä maastohousuissa ja maihareissa. Rumat ne vaatteilla koreilee...
37
Asut ja pukineet / Vs: Satunnaisia kysymyksiä
« : 27.02.21 - klo:16:08 »
Toimiiko tweedtakin ja flanellihousujen yhdistelmä? Flanellihousuistahan sanotaan yleensä, että menee kaiken kanssa.
Roetzelin Täydellisessä herrasmiehessä (s. 130) on irtotakeista ja -housuista seuraavanlainen katkelma, joka on jäänyt kutkuttamaan:
"Irtotakkia ja flanellihousuja tosin pidetään arvokkaana vain Manner-Euroopassa. Englannissa sen sijaan vakosametti- ja molskihousut ovat eräänlaiset gentlemannin farkut. Jos käy liikematkalla Lontoossa, kannattaa ennemmin ottaa puku mukaan. Niinpä John Le Carrén romaanissa Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja muuan Iso-Britannian salaisen palvelun työntekijä erotetaan, koska hän julkeaa tuoda esimiehelleen Connaughtin Grill Roomiin kiireisen tiedonannon tweedtakissa ja flanellihousuissa. Tällaista kömmähdystä tulee ehdottomasti välttää." (lihavointi omani)
Ymmärrän katkelman niin, että 1) mainittu ravintola on sen verran fiini, että tweedtakki ja flanellihousut eivät ole riittävän arvokas yhdistelmä ja 2) raskas tweed ja kevyempi flanelli ovat muutenkin huono yhdistelmä. Oletteko samaa mieltä?
Jos palataan Suomeen ja nykyaikaan, miten toimivat kevyemmät nykytweedit (esim. Herrainpukimon käyttämä Sherry tweed) flanellin parina? Ainakin omaan silmääni perinteiset tweedin kumppanit (esim. sammarit ja molskihousut) tuntuvat ja näyttävät liian raskailta ja arkisilta. Silloin flanelli tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.
Le Carrén kirja muuten sijoittuu Wikipedian mukaan 70-luvulle eli kaikkein jäykimmän pukeutumisetiketin ajasta ei enää ole kyse.
edit. Selvensin vähän tekstin ajatuksenkulkua.
Roetzelin Täydellisessä herrasmiehessä (s. 130) on irtotakeista ja -housuista seuraavanlainen katkelma, joka on jäänyt kutkuttamaan:
"Irtotakkia ja flanellihousuja tosin pidetään arvokkaana vain Manner-Euroopassa. Englannissa sen sijaan vakosametti- ja molskihousut ovat eräänlaiset gentlemannin farkut. Jos käy liikematkalla Lontoossa, kannattaa ennemmin ottaa puku mukaan. Niinpä John Le Carrén romaanissa Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja muuan Iso-Britannian salaisen palvelun työntekijä erotetaan, koska hän julkeaa tuoda esimiehelleen Connaughtin Grill Roomiin kiireisen tiedonannon tweedtakissa ja flanellihousuissa. Tällaista kömmähdystä tulee ehdottomasti välttää." (lihavointi omani)
Ymmärrän katkelman niin, että 1) mainittu ravintola on sen verran fiini, että tweedtakki ja flanellihousut eivät ole riittävän arvokas yhdistelmä ja 2) raskas tweed ja kevyempi flanelli ovat muutenkin huono yhdistelmä. Oletteko samaa mieltä?
Jos palataan Suomeen ja nykyaikaan, miten toimivat kevyemmät nykytweedit (esim. Herrainpukimon käyttämä Sherry tweed) flanellin parina? Ainakin omaan silmääni perinteiset tweedin kumppanit (esim. sammarit ja molskihousut) tuntuvat ja näyttävät liian raskailta ja arkisilta. Silloin flanelli tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.
Le Carrén kirja muuten sijoittuu Wikipedian mukaan 70-luvulle eli kaikkein jäykimmän pukeutumisetiketin ajasta ei enää ole kyse.
edit. Selvensin vähän tekstin ajatuksenkulkua.
38
Kaunis elämä / Vs: Kellot
« : 27.02.21 - klo:15:10 »
En ole mikään chronojen suurin ystävä (omaan ranteeseeni pääosin liian isoja), mutta tuo on kyllä nätti kello. El Primero on ykkönen!
39
Asut ja pukineet / Vs: Vaatteet ja tyyli uutisissa
« : 21.02.21 - klo:20:23 »
Viittasin tuolla "hillityllä" (joskin "maltillinen" olisi ollut parempi sananvalinta) lähinnä määriin, en niinkään kokonaishintaan. Esimerkiksi housuja on blogin mukaan kierrossa seitsemät. Se tuntuu aika vähältä. Pukuja ei ole mainittu ollenkaan ja Hesarissa päiviteltiin viidennen pikkutakin turhuutta.
40
Asut ja pukineet / Vs: Vaatteet ja tyyli uutisissa
« : 19.02.21 - klo:11:02 »
Päivän Helsingin Sanomissa https://www.hs.fi/elama/art-2000007811695.html on juttu kaverista, joka kirjaa ylös vaatteidensa käyttökerrat ja laskee käyttökustannukset. Tässä on linkki kaverin blogiin: https://hoverfalt.github.io/. Hesarin teksti on maksumuurin takana, mutta tässä kiinnostava kohta käyttökustannuksista:
Kaikki palaute ei ole ollut positiivista. Redditissä Hoverfältiä on kutsuttu muun muassa nimellä Mr Global Warming, Herra ilmastonmuutos. Kriittiset käyttäjät ovat ruotineet esimerkiksi Hoverfältin kulutustottumuksia valkoisten t-paitojen suhteen. Ne kestävät hänen käytössään hieman alle 30 kertaa.
”Kieltämättä minulla on vähän huono omatunto, etten saa niille pidempää elinkaarta, mutta paidat nuhjaantuvat mielestäni nopeasti, kun niitä käyttää pitkän päivän kauluspaidan alla.”
Asian tarkastelu on kuitenkin johtanut myös toimenpiteisiin. Koska mustat paidat kestävät hieman pidempään, niitä löytyy vaatekaapista aiempaa enemmän.
Toinen kritiikki kohdistuu vaatteiden määrään ja hintaan. Hoverfältin vaatekaapin sisältö on projektin aikana maksanut yhteensä 10 300 euroa.
”Olen onnekkaassa asemassa, koska voin ostaa sitä, mitä haluan. En hakeudu globaalien luksusbrändien pariin, mutta pyrin välttämään huonoa laatua.”
NO, SAAKO rahalla sitten parempaa? Hoverfält on huomannut, että kallis saattaa lopulta tulla jopa halvemmaksi, koska tuote kestää pidempään.
Verrataan esimerkiksi kaksia valkoisia nahkatennareita:
K-ryhmän oman Mywear-merkin tennarit maksoivat 29,95 euroa, mutta kestivät käytössä vain 43 kertaa. Yksi käyttökerta maksoi siis 70 senttiä.
Hugo Bossin 100 euron tennareita Hoverfält on puolestaan käyttänyt jo 175 kertaa, eivätkä ne ole vielä kuluneet puhki. Toistaiseksi niiden hinta käyttöä kohden on 57 senttiä, mutta tuleva kesä laskee summaa entisestään.
Kolme vuotta sitten hankittuja Lloydin talvikenkiä Hoverfält pitää kannattavimpana ostoksenaan. Tämän jutun kirjoittamisen aikaan kenkiä oli käytetty 317 kertaa, jolloin käyttökertakustannus oli 50 senttiä.
Myös Makian talvitakki on pärjännyt hyvin vertailussa. Sitä on käytetty 354 kertaa ja käyttökertakustannus on 65 senttiä.
Veikkaisin, että keikarilaisiin verrattuna Hoverfältin vaatekaappi on laajuudeltaan aika hillitty...
Kaikki palaute ei ole ollut positiivista. Redditissä Hoverfältiä on kutsuttu muun muassa nimellä Mr Global Warming, Herra ilmastonmuutos. Kriittiset käyttäjät ovat ruotineet esimerkiksi Hoverfältin kulutustottumuksia valkoisten t-paitojen suhteen. Ne kestävät hänen käytössään hieman alle 30 kertaa.
”Kieltämättä minulla on vähän huono omatunto, etten saa niille pidempää elinkaarta, mutta paidat nuhjaantuvat mielestäni nopeasti, kun niitä käyttää pitkän päivän kauluspaidan alla.”
Asian tarkastelu on kuitenkin johtanut myös toimenpiteisiin. Koska mustat paidat kestävät hieman pidempään, niitä löytyy vaatekaapista aiempaa enemmän.
Toinen kritiikki kohdistuu vaatteiden määrään ja hintaan. Hoverfältin vaatekaapin sisältö on projektin aikana maksanut yhteensä 10 300 euroa.
”Olen onnekkaassa asemassa, koska voin ostaa sitä, mitä haluan. En hakeudu globaalien luksusbrändien pariin, mutta pyrin välttämään huonoa laatua.”
NO, SAAKO rahalla sitten parempaa? Hoverfält on huomannut, että kallis saattaa lopulta tulla jopa halvemmaksi, koska tuote kestää pidempään.
Verrataan esimerkiksi kaksia valkoisia nahkatennareita:
K-ryhmän oman Mywear-merkin tennarit maksoivat 29,95 euroa, mutta kestivät käytössä vain 43 kertaa. Yksi käyttökerta maksoi siis 70 senttiä.
Hugo Bossin 100 euron tennareita Hoverfält on puolestaan käyttänyt jo 175 kertaa, eivätkä ne ole vielä kuluneet puhki. Toistaiseksi niiden hinta käyttöä kohden on 57 senttiä, mutta tuleva kesä laskee summaa entisestään.
Kolme vuotta sitten hankittuja Lloydin talvikenkiä Hoverfält pitää kannattavimpana ostoksenaan. Tämän jutun kirjoittamisen aikaan kenkiä oli käytetty 317 kertaa, jolloin käyttökertakustannus oli 50 senttiä.
Myös Makian talvitakki on pärjännyt hyvin vertailussa. Sitä on käytetty 354 kertaa ja käyttökertakustannus on 65 senttiä.
Veikkaisin, että keikarilaisiin verrattuna Hoverfältin vaatekaappi on laajuudeltaan aika hillitty...
41
Kulttuuri / Vs: Mitä luet nyt?
« : 19.12.20 - klo:17:11 »
Hiekkapellon unkarilaistaustainen Anna Fekete on mielestäni kiinnostava päähenkilö, ja tykkäsin maahanmuuttonäkökulmasta etenkin Kolibrissa. Kumpikaan kirjoista ei minun mielestäni ole kuitenkaan mikään täysosuma. Kolibrissa vaivaa toisen päähenkilön (Esko) pökkelöys, Suojattomissa taas muihin henkilöihin liittyvät jutut.
42
Kulttuuri / Vs: Mitä luet nyt?
« : 19.12.20 - klo:15:51 »
^ Ehkä valittu tekstilaji (päiväkirja) teki sen, että juuri se uhrautuminen ei oikein välittynyt mulle. Tai välittyi, muttei koskettanut. Luin ehkä vähän hätäisesti, en ehkä tarpeeksi ajatuksella. Akvarelleja vertautui ajanjakson ja lyhyehkön mitan vuoksi päässäni Aki Ollikaisen Nälkävuoteen, joka on itselleni viime vuosien hienoimpia kotimaisia romaaneja. Sekin saattoi vaikuttaa epäedullisesti lukukokemukseen.
^^ Laurentiuksen dekkarilistasta: Kiitos hyvistä lukuvinkeistä. Econ olen tainnut lukea viimeksi 15 vuotta sitten kirjallisuuden opinnoissa, jokin länsimaisen kirjallisuuden klassikot -kurssi tms. Ecosta oli tenttikysymyskin, ja se oli opiskeluaikojeni ainoa kurssi, josta sain hylsyn. No joo, mutta hyvä kirja, tykkään kovasti. Luettavaa vain oli niin mahdottomasti.
Olen itse lukenut dekkareista viime vuosina lähinnä kotimaisia ja ulkomaisista jännäreistä Lee Childin Jack Reacher -kirjoja, joten listasi kiinnostaa kovasti. Kahlasin viime kesänä läpi Vuoden johtolanka -palkinnon voittajia. Sieltä löytyi monia hyviä:
- Kati Hiekkapelto: Kolibri ja Suojattomat
- Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun
- Antti Tuomainen: Parantaja (hieno Helsinki-dystopia!)
- Timo Sandberg: Mustamäki
- Mikko Porvali: Karelia noir -sarja
- Marko Kilpi: Olli Repo -sarja
- Timo Saarto: Kuoleman kuukausi
Vanhemmista kotimaisista olen tykännyt erityisesti mainitsemastasi Jarkko Sipilän Takamäki-sarjasta. Samaten Harri Nykäsen Raidit ovat mahtavia. Pidin myös Nykäsen Johnny & Bantzo - ja Ariel-kirjoista.
^^ Laurentiuksen dekkarilistasta: Kiitos hyvistä lukuvinkeistä. Econ olen tainnut lukea viimeksi 15 vuotta sitten kirjallisuuden opinnoissa, jokin länsimaisen kirjallisuuden klassikot -kurssi tms. Ecosta oli tenttikysymyskin, ja se oli opiskeluaikojeni ainoa kurssi, josta sain hylsyn. No joo, mutta hyvä kirja, tykkään kovasti. Luettavaa vain oli niin mahdottomasti.
Olen itse lukenut dekkareista viime vuosina lähinnä kotimaisia ja ulkomaisista jännäreistä Lee Childin Jack Reacher -kirjoja, joten listasi kiinnostaa kovasti. Kahlasin viime kesänä läpi Vuoden johtolanka -palkinnon voittajia. Sieltä löytyi monia hyviä:
- Kati Hiekkapelto: Kolibri ja Suojattomat
- Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun
- Antti Tuomainen: Parantaja (hieno Helsinki-dystopia!)
- Timo Sandberg: Mustamäki
- Mikko Porvali: Karelia noir -sarja
- Marko Kilpi: Olli Repo -sarja
- Timo Saarto: Kuoleman kuukausi
Vanhemmista kotimaisista olen tykännyt erityisesti mainitsemastasi Jarkko Sipilän Takamäki-sarjasta. Samaten Harri Nykäsen Raidit ovat mahtavia. Pidin myös Nykäsen Johnny & Bantzo - ja Ariel-kirjoista.
43
Kulttuuri / Vs: Mitä luet nyt?
« : 18.12.20 - klo:14:28 »
Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (2016) oli jäänyt jostakin syystä lukematta. Teos koostuu arkkitehti-Engelin fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1816-1840.
Ehkä Finlandia-palkinto nosti odotukseni turhan korkealle, sillä teos ei oikein puhutellut. Parasta siinä oli 1800-luvun alun Helsingin ilmapiirin ja miljöön kuvaus. Engel perheineen jää kuitenkin jotenkin yhdentekeväksi.
Laurentius, haluaisitko kertoa dekkarisuosikeistasi?
Ehkä Finlandia-palkinto nosti odotukseni turhan korkealle, sillä teos ei oikein puhutellut. Parasta siinä oli 1800-luvun alun Helsingin ilmapiirin ja miljöön kuvaus. Engel perheineen jää kuitenkin jotenkin yhdentekeväksi.
Laurentius, haluaisitko kertoa dekkarisuosikeistasi?
44
Asut ja pukineet / Vs: Laadukkaat vaelluskengät
« : 16.12.20 - klo:09:07 »
Tämä on varmasti tuttu asia aktiivivaeltajille, joihin en itse kuulu, mutta sanon silti. Jos hakee mahdollisimman monikäyttöistä vaelluskenkää, kannattaa huomioida pohjan jäykkyys. Omat vaelluskenkäni ainakin ovat sen verran jäykät, että ne ovat epämukavat perusulkoilussa kaupunkiolosuhteissa (kävelyreitit yms). Täältä lisää infoa:
https://www.partioaitta.fi/oppaat/tuotteen-valinta/vaelluskenkien-jaykkyysluokitus/
https://www.partioaitta.fi/oppaat/tuotteen-valinta/vaelluskenkien-jaykkyysluokitus/
45
Asut ja pukineet / Vs: Salkut ja laukut
« : 10.12.20 - klo:15:41 »
Olen tykästynyt ranskalaisen Bleu de Chauffen muotokieleen:
https://www.bleu-de-chauffe.com/en/home/970-hobo-travel-bag-peat.html
Myös olkalaukut ja salkut ovat hienoja. Laadusta tosin ei ole omakohtaista kokemusta.
Viikonloppulaukkuina minulla on kaksi budjettiversiota: walesilaisen Quality Gunslipsin (https://www.gunslips.co.uk/product.html?prid=73 Manhattan-laukku M-koossa ja Country Attiren oman merkin nahkainen laukku. Gunslips on laadultaan ja kooltaan hyvä, mutta esim. vetoketjun pielet ovat tekonahkaa ja värit eivät kyllä vastaa kuvia. Otin tummansinisen (navy) laukun, mutta ei se kyllä kovin tumma ole, vaan hyvinkin tämän värinen: https://www.gunslips.co.uk/image.php?id=821&width=800&height=600. Country Attire taas on muodoltaan outo: matala ja leveä. Sitä on rasittava kantaa julkisilla kulkiessa.
https://www.bleu-de-chauffe.com/en/home/970-hobo-travel-bag-peat.html
Myös olkalaukut ja salkut ovat hienoja. Laadusta tosin ei ole omakohtaista kokemusta.
Viikonloppulaukkuina minulla on kaksi budjettiversiota: walesilaisen Quality Gunslipsin (https://www.gunslips.co.uk/product.html?prid=73 Manhattan-laukku M-koossa ja Country Attiren oman merkin nahkainen laukku. Gunslips on laadultaan ja kooltaan hyvä, mutta esim. vetoketjun pielet ovat tekonahkaa ja värit eivät kyllä vastaa kuvia. Otin tummansinisen (navy) laukun, mutta ei se kyllä kovin tumma ole, vaan hyvinkin tämän värinen: https://www.gunslips.co.uk/image.php?id=821&width=800&height=600. Country Attire taas on muodoltaan outo: matala ja leveä. Sitä on rasittava kantaa julkisilla kulkiessa.