6
« : 27.08.09 - klo:00:13 »
Ajattelin jakaa kokemuksia kesäiseltä visiitiltä Pariisista. Ennen matkaa oli selvää, että Louvren ja Eiffelin lisäksi instituutio nimeltä Charvet kuuluisi pakollisiin kohteisiin.
Place Vendômen aukiolla on pieni keskittymä luksustuotteisiin erikoistuneita putiikkeja, lähinnä vaate-, kulta- ja koruliikkeitä. Aukion yhdeltä kulmalta löytyy Charvet, paidoistaan ja silkkituotteistaan kuuluisa herrasmiehen liike.
Jo aamulla olin päättänyt, että yli 30 asteen helteestä huolimatta en kävelisi kuin amerikkalainen turisti shortseissa liikkeeseen, vaan valitsisin istuvimman kauluspaitani, suorat housut ja kiillotetut nahkakengät. Kauluspaitaan kiinnitin erityistä huomiota, koska Charvetilla niiden päälle ymmärretään. Astuessani sisään liikkeeseen, katutason "silkkihuoneen" valtava valikoima hyökkäsi silmille. Solmioita, taskuliinoja, pyjamia, kaulaliinoja ja aamutakkeja oli kaikisssa kuviteltavissa väreissä ja kuvioissa. Vain Hermèsillä olen nähnyt jotakin lähes vastaavaa. Ei kestänyt kauan kun sain erittäin ystävällisen herran oppaakseni. Kyseinen monsieur, kuten kaikki muutkin Charvetilla, oli varustautunut taskuliinalla, joka oli Pariisin kaduilla ihmeen harvinainen näky. Englanti sujui herralta mainiosti mukavalla ranskalaisella aksentilla. Kerrottuani olevani ensikertalainen heidän liikkeessään, halusi hän viedä minut ympäri taloa tutustumaan eri kerroksiin.
Kävi nopeasti selväksi, että suurin osa Charvetin asiakkaista teettää paitansa. Valmispaitojakin toki oli, ja sovitinkin yhtä koepaitaa. (Voin nyt vastata aiemmin foorumilla esittämääni kysymykseen, onko valmispaitojenkin kaikki kuviot kohdistettu? Kyllä on, hihojen saumoja myöten.) Mittatilaukseen erikoistumisesta kertoo sekin, että valmispaidasta on olemassa vain yksi malli, edes kauluksissa ei ole variaatioita. Charvetin valmispaidan leikkaus oli varsin väljä ja monsieur välittömästi totesikin, että mittatilaus olisi minulle oikea vaihtoehto. Olin jo etukäteen harkinnut sitä, mutta hurja hinta sai toisiin aatoksiin.
Charvetin termit poikkeavat hieman yleisesti käytetyistä. Kun keskustelimme made-to-measuresta, monsieur kertoi tällaisen "full-measure" -paidan vaativan useampaa sovitusta ja sellainen olisi täten mahdoton hankinta lyhyellä visiitillä. Full-measure siis tarkoitti bespoke-paitaa. Omalle kaavalle tehdyn tilauspaidan hinnat lähtevät 420 eurosta/kpl, päätyen 1000 euron paremmalle puolelle. Sen sijaan demi-measure (mittatilaus) olisi mahdollista yhdelläkin sovituksella ja valmis paita lähetettäisiin postissa. Demi- eli half-measure-paita lähtee halvimmillaan 350 eurolla.
Charvetin mittatilauspaitojen kangaspakkoihin oli varattu kokonainen kerros. Koko Charvetin kiertämiseen menisi aikaa helposti tunteja, joten en jäänyt jokaista kulmausta ihmettelemään. Kun hieman epäuskoisesti hämmästelin täällä blogissa ollutta tietoa valkoisen paitakankaan 400 eri sävystä, monsieurin hienoinen ranskalainen ylpeys heräsi ja suupielet kääntyivät hymyyn, mutta pian hän arvokkaasti totesi että tieto ei ole tuulesta temmattu...
Päätin lopulta palata alakerran silkkimereen ja valitsin pitkän kiertelyn päätteeksi mukaani kudotun Charvetin perussolmion. Monsieur huomautti jossakin välissä, että mittasolmiokin olisi toki mahdollinen. Perussolmion hinnat ovat vastaavat kuin Hermèsillä. Kun otin puheeksi seven-fold-solmiot, monsieur kertoi, että ne eivät ole kovin suosittuja. Kun näin ja tunnustelin niitä, en ihmettele asiaa. Seven foldit olivat erittäin ohuita ja jotenkin vaatimattoman näköisiä. Perussolmio näyttää ja tuntuu paljon muhkeammalta.
Hienostuneisuudestaan huolimatta Charvetilla oli mukava olla. Palvelu oli erittäin ystävällistä, mitään ei tietenkään tyrkytetty. Oppaanani toiminut herra oli kiinnostunut, mistä maasta tulin ja kuinka olin kuullut liikkeestä. Hän kertoi, että Charvetin tietty salaperäisyys ja understatement (esim. nettisivujen puute, ei mainoskampanjoita) on tarkkaan harkittua. Se luo osaltaan liikkeelle tiettyä nostalgiaa, jota voi verrata Savile Row'n perinteistä kiinnipitäviin vaatturiliikkeisiin. Kun sovitin paitoja, herra piti huolen, että vaimoni ei pitkästy ja keskusteli väliajat hänen kanssaan. Lähtiessämme monsieur hyvästeli kätellen ovella.
Vähintään yhtä päättäväisesti kuin minä olin mennyt Charvetille, oli vaimoni päättänyt suunnata seuraavaksi läheiselle, kenties Pariisin kuuluisimmalle ostoskadulle, Rue du Faubourg Saint-Honoré'lle. Tältä kadulta kun löytyy muuan putiikki nimeltä Christian Louboutin...
Näytä kirjoitukset