Keikarin foorumi
Keikari => Asut ja pukineet => Aiheen aloitti: Ville - 08.02.13 - klo:21:53
-
Tämän aiheen alle voisi kerätä kaikki satunnaiset kysymykset, kommentit tai kysymykset materiaaleista. Onhan esimerkiksi flanelli aivan eri tavaraa kuin cavalry twill, cordovania on vaikea verrata vasikkaan ja polyester voi pienissä määrissä olla hyödyksi.
Tulin muutama viikko sitten jättäneeksi tilauksen ensimmäisestä chambray-paidasta, nyt olisi pakettia odottaessa jännä lukea käyttökokemuksista. Miten chambray-kangasta kuvaisitte?
-
Batistihan on - ihan määritelmänkin mukaan - hienolankaista, pehmeää ja kevyttä palttinasidoksista kangasta.
-
Tämä riippuu tietysti jonkin verran kudonnasta, mutta onko kashmir tilavuuteensa nähden kevyempää kuin lampaanvilla?
-
Jussi, kiitosta.
Quijote, uskoisin. Tasokkain kashmir on hyvin ohutta ja pehmeää alusvillaa (eng. fleece), karheampi päällysvilla on sitten eri asia.
-
Tämä riippuu tietysti jonkin verran kudonnasta, mutta onko kashmir tilavuuteensa nähden kevyempää kuin lampaanvilla?
Kashmirin tiheys on sama kuin esimerkiksi merinovillan ja mohairin, n. 1300 kg/m³.
-
^Siinähän se foorumin erikoisasiantuntija onkin. Kiitän tiedoista.
-
Olisi hauska saada joltain asiantuntevalta tekstiili-ihmiseltä vastaus, että
1. Pystyykö kuluttaja tunnistamaan laadukkaan kashmirneuleen jollain tavalla? Kuidun pituus on ilmeisesti laadun tae, mutta pystyykö tätä näkemään/tuntemaan mitenkään?
2. Johtuuko villan nyppyyntyminen huonolaatuisesta villasta, sen käsittelystä tai langan kudonnasta, vai onko tämä enemmän ominaisuus? Kaikki paidat eivät nyppyynny ja toiset menevät käyttökelvottomiksi hyvin nopeasti. Esim. merinovillassa halvemmat paidat ovat joko a) äärettömän ohuita tai b) karheita, mutta ainakaan karheus ei tunnu lisäävän kestoa, vaikka sitä on puheissa pidetty villan kestävyyden merkkinä.
3. Liittyen edelliseen, onko kudonnalla merkitystä paidan kestoon, eli kannattaako maksaa laadusta, jos ei tiedä/pysty näkemään millaista on itse materiaalin laatu?
4. Miten nykyiset "flanelliset" keinokuidut, joiden käsituntuma on hyvin aidon tuntuinen, pärjäävät lämmön säätelyssä aidolle villalle?
-
1. Pystyykö kuluttaja tunnistamaan laadukkaan kashmirneuleen jollain tavalla? Kuidun pituus on ilmeisesti laadun tae, mutta pystyykö tätä näkemään/tuntemaan mitenkään?
Laatu ei merkitse kaikille samoja asioita, mutta käytetyn kuidun pituuden pystyy osapuilleen arvioimaan nyhtämällä neuleesta irti yhden sellaisen. Pienikokoisista, mutta pitkistä kuiduista tehty neule pitäisi olla tasaisemman tuntuinen kuin vastaava, mutta suurikokoisista ja lyhyistä kuiduista tehty. Tälläinen vertailu on mielestäni kuitenkin liian epätarkkaa, koska tuntumien eroon voi vaikuttaa moni muukin tekijä.
2. Johtuuko villan nyppyyntyminen huonolaatuisesta villasta, sen käsittelystä tai langan kudonnasta, vai onko tämä enemmän ominaisuus? Kaikki paidat eivät nyppyynny ja toiset menevät käyttökelvottomiksi hyvin nopeasti. Esim. merinovillassa halvemmat paidat ovat joko a) äärettömän ohuita tai b) karheita, mutta ainakaan karheus ei tunnu lisäävän kestoa, vaikka sitä on puheissa pidetty villan kestävyyden merkkinä.
Nyppiintyminen on käsittääksi enemmän tai vähemmän villan omainaisuus. Villakuidun väkäset tarttuvat toisiinsa ja nukkaantuvat. Merinokuitu pitäisi periaatteessa olla paremmin suojattu tältä nyppiintymiseltä, koska sen pinta on tasaisempi. Suurikokoinen villakuitu on pienikokoista kestävämpi. Täytyy kuitenkin huomata, että "karhea" kuitu ei välttämättä ole suurikokoista, vaan esimerkiksi merinokuitua jonka pintarakenne on vaurioitunut ja se muistuttaa vain ulkoisesti suurikokoista kuitua.
3. Liittyen edelliseen, onko kudonnalla merkitystä paidan kestoon, eli kannattaako maksaa laadusta, jos ei tiedä/pysty näkemään millaista on itse materiaalin laatu?
Yhdysvaltain armeija tutki tätä yhteyttä 1940-luvulla ja tutkimusryhmä kirjoitti siitä 100-sivuisen raportin. Kestävimmässä kankaassa on eniten lankoja eli sen kudonta on tihein. Kulutusta parhaiten kesti pomsisidos, sitten oxford-toimikas, sen jälkeen kalanruototoimikas ja vähiten kestoa oli palttinasidoksella. Oxford- ja kalanruotosidokset olivat osapuilleen yhtä kestäviä, mutta pomsisidos oli näitä huomattavasti kestävämpi.
Tavallisessa maailmassa kankaiden kestävyydessä on enemmän vertailtavaa, koska käytetään erilaisia kudontatapoja sekä eripituisia kuituja.
4. Miten nykyiset "flanelliset" keinokuidut, joiden käsituntuma on hyvin aidon tuntuinen, pärjäävät lämmön säätelyssä aidolle villalle?
Kaikki Suomen markkinoilla näkemäni keinokuituiset flanellikankaat ovat polyesteria. Villa eristää paremmin kuin polyesteri, mutta imee enemmän kosteutta. Mielestäni ei ole järkevää pitää päällään paksua polyesteriflannelipaitaa, mutta sen sijaan ohut, kosteutta siirtävä polyesteripaita on paremmin sijoitus. Nukatut "fleecepaidat" ovat kokonaan eri asia.
-
starsailor, en ole toistaiseksi perehtynyt kankaiden hienouksiin, mutta haluan pitää ketjua elossa. Ehkä Mangrove jaksaa selata teoksiaan ja vastaa tyhjentävästi.
Kyllä pystyy, mutta vain on entuudestaan hiplannut sekä kehnoa että äärilaadukasta kashmirneuletta. Kehnompikin kashmir on mukavan pehmeää, mutta hintavissa neuleissa pehmeyden tuntemus nousee monta potenssia. Tätä ei vain sanoilla pysty selittämään, ero pitää tuntea.
Nukkaantuminen johtuu hankauksesta. Esimerkiksi hyvin paksu ja karhea villa (esim. SA-INT -neuleissa käytetty) kestää hankausta kauemmin nukkaantumatta, ohut ja sileä taas vähemmän aikaa. Kudontatavoissa en ole havainnut eroa, lankojen paksuudessa ja viimeistelyssä kylläkin. Täytyy kuitenkin muistaa, että lämpöä ja kosteutta haihtuu jokaisesta kehosta eri määriä ja eri paikoista. Myös käyttäjän liikkumisella ja asusteilla on merkitystä. Painava olkalaukku hankaa vahvemmin kuin kainalossa kannettu ohut "man bag".
Kankaiden kudonnalla on aina merkitystä. Esimerkiksi paitakankaissa tvilli on aina vahvempi kuin vaikkapa dobby tai panamakangas, sillä langat ovat päällekkäin täysin poikkeavilla tavoilla. Jos kyselet, kannattaako maksaa laadusta jos paitaa ei pääse sovittamaan ja kangasta hiplaamaan, vastaan ehkä. Myyjältä voi nimittäin kysyä kankaan kutojaa, kudontaa, lankojen määrää ja kankaan painoa, sitten vetää näistä johtopäätöksiä. Valitettavasti harva myyjä jaksaa nähdä tämän vaivan.
Jos keinokuidussa ei ole jonkinlaista urheilutekstiileistä tuttua kalvoa, harvoin ne päästävät kosteutta haihtumaan iholta. Hiki nousee pian ja vain lilluu iholla.
-
Voiko olla? Veden tiheys on noin 1000kg/kuutio.
Kyllä se näin on. Kuitujen tilavuudesta suurin osa on kuitenkin ilmaa ja tuollaisiin arvoihin on päästy mittaamalla kuitujen proteiinien, selluloosan tai öljyn tiheys nesteessä. Luonnonkuiduista puuvillan tiheys on n. 1560 kg/m³ ja silkin 1364 kg/m³. Synteettiset kuidut näyttäisivät olevan vain hieman vettä tiheämpiä. Esimerkiksi polyamidin tiheys on 1140 - 1150 kg/m³. Kumi onkin jo sen verran harvaa ainetta, että se kelluu veden pinnalla.
-
Tässä linkki, jonka takana tietoa nahasta noin yleensä.
http://www.leatherresource.com/index.html
-
Luin muutamia 2000-luvun tutkimuksia kankaiden nukkaantumisesta ja tein muutamia johtopäätöksiä. Toimikas nukkaantuu helpommin kuin yhtä tiheä palttinakangas. Yleensäkin mitä tiheämpi kangas, sitä vähemmän nukkaa. Pesun vaikutuksella nukkaantumiseen on monta näkemystä. Lienee mahdollista, että itse vesipesu ei nukkaa kangasta vaan jonkin sortin huuhteluaineet.
-
Tämä riippuu tietysti jonkin verran kudonnasta, mutta onko kashmir tilavuuteensa nähden kevyempää kuin lampaanvilla?
Kashmirin tiheys on sama kuin esimerkiksi merinovillan ja mohairin, n. 1300 kg/m³.
Voiko olla? Veden tiheys on noin 1000kg/kuutio.
Kyllä se kashmirneule siellä sankon pohjalla liottuu, kun peset sitä
-
Kankaiden paino? Mikä on kevyttä, mikä painavaa? Miten vaikuttaa kankaan tuntumaan? Kun jossain ketjussa kerrotaan, että nyt tuli teetettyä rotsi 400 gramman kankaasta, niin mulle ei ainakaan kerro yhtään mitään millaista se sitten käytännössä on.
-
^mistä kankaasta ja mistä vaatekappaleesta haluat tietää?
-
^mistä kankaasta ja mistä vaatekappaleesta haluat tietää?
En nyt erityisesti mistään tietysti, mutta jos sanotaan vaikka perus paitakankaat ja pukukankaat?
-
Puvuissa ja takeissa: Hyvin karkeasti alle 300 g on hyvin ohut kesäkangas, 300-350 on nykyään suht tavallinen pukukangas, toimii melkeinpä ympäri vuoden, yli 350 niin nykykankaissa puhutaan tweedistä, raskaista talvikankaista tai päällystakeista. Kudonta ja villan laatu vaikuttavat myös. Lämmöneristyksen lisäksi paino vaikuttaa ihan olennaisesti kankaan laskeutumiseen. Karkeasti sanottuna mitä paksumpi kangas sen paremmin laskeutuu ja on työstettävissä muotoon.
Saat tarkempiakin selityksiä, mutta mielestäni kenelläkään ei ole selvää tarvetta tuntea perusasioita tämän enempää, ellei halua todella vihkiytyä asiaan.
Edit: todellisuudessa vaihteluväli on ehkä pikemminkin 300-330. 350-grammaista näkee oikeasti harvoin käytettävän mto:n ulkopuolella. Alle 300-grammaista taas tungetaan aika liberaalisti talvivaatteisiinkin, kun kevyt ja hieno kangas mielletään herkästi arvokkaaksi. Jos aikoo teettää, 300-330 on aika lailla tavallinen valinta.
-
kesäkankaat (alle 300g)
normaalit pukukankaat (300-350g)
tweed, talvikankaat, päällystakit (yli 350g)
kondan eBay-takit (yli 800g)
-
kesäkankaat (alle 300g)
normaalit pukukankaat (300-350g)
tweed, talvikankaat, päällystakit (yli 350g)
kondan eBay-takit (yli 800g)
+ eikös Ville / Sproily sanonut isoisien frakkien olleen jopa 1000 grammaisia? Johtuen siitä että juhlatiloissa ei ollut lämmitystä vaan aika kylmää.
-
Ei nyt frakkia ole mitään mieltä tuhatgrammaisesta tehdä. Kankaat olivat raskaita, toki, mutta ei siellä salissa nyt pakkasta ollut. Tuhatgrammaisessa tulee kuuma nollakelilläkin.
Neljäsataagrammainen kangas on kyllä aika avutonta päällystakkimateriaalia, jos Suomessa asuu. Päällystakkikangas lähtee mielestäni 500-600 grammasta.
-
Joo en tarkoittanut, että päällystakkia olisi 350-grammaisesta järkevää tehdä. Keskityin pukukankaisiin (ja pikkutakkeihin).
-
Kankaiden paino? Mikä on kevyttä, mikä painavaa? Miten vaikuttaa kankaan tuntumaan? Kun jossain ketjussa kerrotaan, että nyt tuli teetettyä rotsi 400 gramman kankaasta, niin mulle ei ainakaan kerro yhtään mitään millaista se sitten käytännössä on.
Jos asut kaupungissa, josta löytyy räätälin tai ompelijan liike, käy paikan päällä hiplailemassa kankaita. Pienistä kangasnäytteistä ei koskaan saa kunnollista käsitystä siitä, miltä sen painoinen kangas tuntuu käytössä ja yllä. Jos liikkeestä kuitenkin löytyy suuria pakkoja, pyydä myyjää avaamaan muutama niistä ja vedä pitkä mitta kangasta harteillesi. Tämä on parhain tapa selvittää erot kankaiden laskeutuvuudessa, lämpimyydessä ja ulkomuodossa, jos mahdollisuutta eri vaatteiden sovittamiseen eri kankaista ei löydy.
Kyllä minkä tahansa vaatteen voi valmistaa mistä tahansa kankaasta, mutta käyttökohde täytyy muistaa. Todella painava kangas on myös todella lämmin ja sama toisin päin hyvin kevyiden kankaiden kohdalla. Jos muutat Alaskaan, kyllä puku 1000-grammaisesta kankaasta voi olla järkevä hankinta, kunhan sille kertyy käyttöä ulkona. Sama sitten toisin päin, jos kohteena on vaikkapa Australia.
-
Tänään postissa saapui ensimmäinen chambray-paitani. Jokaisella tulisi olla kaapissa tällainen: materiaali on todella vahvaa kudosta, hyvin sileää, pinta on erikoinen. Kangas ei jousta lainkaan mihinkään suuntaan, mutta kudos on silti erikoisen harvaa. Ilma pääsee kulkemaan vauhdikkaasti. Kauempaa kangas näyttää yksiväriseltä, läheltä näkyy tarkemmin.
(http://i309.photobucket.com/albums/kk395/Qelsem/Chambray_cotton_zps3800b9da.jpg)
(http://i309.photobucket.com/albums/kk395/Qelsem/Chambray_cotton2_zpsc29c9c94.jpg)
(http://i309.photobucket.com/albums/kk395/Qelsem/Chambray_cotton3_zps34e39ff8.jpg)
-
Hyvalta nayttaa, kenen tekema toi paita on?
-
Tuukka, luotin tällä kerralla Luxireen. Yhtiö on parantanut muutamassa kuussa laatuaan selvästi: nyt napit ja napinreiätkin ovat kunnolliset. Valmistus Intiassa, mutta luotettavaa jälkeä ja tulevan suuren mittavertailun kakkoseksi valmistaja pääsi.
-
^Cottonwork edelleen ykkösenä?
-
Miten gabardiini eroaa muista puuvillalaaduista?
-
Miten gabardiini eroaa muista puuvillalaaduista?
Gabardiini ei ole kuitulaji, vaan kudontatapa. Se on eräänlainen toimikas.
-
Niin, mutta miten eroaa? Onko kovin tiheää, paksua tms?
-
Eikös gabardiini ole tiheään kudottu twill weave tyyppinen eli sileä toiselta ja diagonaaliribbi toiselta.
Edit: Kuva
[spoiler](http://img0.etsystatic.com/001/0/7013054/il_fullxfull.402863076_g4od.jpg)[/spoiler]
[spoiler](http://img0.etsystatic.com/015/0/5403994/il_fullxfull.411235484_b7i6.jpg)[/spoiler]
[spoiler](http://img2.etsystatic.com/000/0/6292201/il_fullxfull.271856382.jpg)[/spoiler]
-
Quijote, kyllä tuo Cottonwork vertailun voitti. Valitettavasti toinen tilaukseni heiltä meni täysin persiilleen, palautin sen Hong Kongiin ja tekevät nyt paidan uusiksi. Helma oli liian pitkä, kaulusmalli väärä ja hihat pussittivat.
Mitä nyt mittapaitojen verkkotilaamisesta olen oppinut: kaikki valmistajat sössivät. Verkko-MTM sopii vain kärsivälliselle miehelle, onnistuessaan parhaat tuotokset eivät kalpene hienojen ja nimekkäiden paitamaakareiden rinnalla. En silti ole löytänyt toista valmistajaa, jolla olisi yhä upea kauluksen sisärakenne kuin Turnbull&Asserilla. Se on aidosti jämäkkä, ihailtavan englantilainen taideteos.
-
Niin, mutta miten eroaa? Onko kovin tiheää, paksua tms?
Mikä tahansa kudontatapa voi olla paksu tai ohut, se riippuu käytetystä langoista. Yhtä mielekästä on kysyä onko mäntylauta ohut vai paksu. Oikeastaan ainoa asia mitä gabardiinista voi sanoa on, että sen kuteiden suhde loimiin on 2/1.
Eikös gabardiini ole tiheään kudottu twill weave tyyppinen eli sileä toiselta ja diagonaaliribbi toiselta.
Twill = toimikas.
-
No joo, kysyin tätä siksi, että jos kankaan sanotaan erikseen olevan gabardiinia erotuksena 'tavalliseen' puuvillakankaaseen, mikä on erona. Ilmaisin itseni huonosti.
-
Gabardiinin tunnusomaisen piirteen voi sanoa olevan sen tiiviyden. Kun se keksittiin sitä kaupiteltiin vedenpitävänä kankaana, mitä se jossain määrin olikin muihin 1800-luvun kankaisiin nähden.
-
Se myös tiivistyy kosteudesta, kuten muutamat muutkin kudokset. Ennenkin tehtiin sangen teknisiä kuituja - gabardiini, cavalry twill (raskas) ja donegal tweed kärjessä.