Keikarin foorumi

Ymmärtääkseni Rolex toimittaa nykyään varaosiaan muillekin ja huoltoja tekevät muutkin kuin heidän viralliset jälleenmyyjänsä. Luulisi hinnan olevan silloin ainakin jonkin verran halvempi. Periaatteessa kai koneiston kuin koneiston perushuolto eli lähinnä puhdistus ja öljyäminen onnistuu keneltä tahansa asiansa osaavalta kellosepältä.

Jos uskot, että kello tulisi tyttärelläsi päivittäiseen arkikäyttöön mutta hän ei ole kuitenkaan sillä tavalla kelloihminen, että välttämättä hankkisi useampia kelloja, on metallirannekkeinen kello tosiaan järkevä valinta (toki myöhemmin voi hankkia vaikkapa nahkaisen vaihtorannekkeen, kunhan kellon kuoren rakenne sallii rannekkeen vaihdon). Lisäksi on kätevää, jos kello on vesitiivis vähintään sataan metriin ja siinä on kiertein suljettava nuppi: tällöin sen kanssa voi huoleti esim. uida eikä kelloa tarvitse poistaa ranteesta ja jättää varkaiden armoille pukuhuoneen kaappiin, rannalle tai muualle. Päivyri on ainakin minulle todella hyödyllinen ominaisuus.

Mainitsemistasi merkeistä Rolex ja Omega ovat ehkä varmemman tuntuisia valintoja kuin Cartier, joka on enemmän koru- ja muotitalo. Rolexit ovat tunnetusti erittäin tarkkakäyntisiä (mekaanisiksi kelloiksi) mutta tarkaksi veikkaan kyllä myös esim. Omega Constellationin 8700-koneistoa.

^ Luitko koko kirjan sanasta sanaan?

Huhhuh.

Hypnon nyky-look on kyllä parempi kuin takavuosina.

Neuleiden säilytyksestä kysyn. Henkarissa vai viikattuna kaappiin? Tästä on liikkeellä monia näkemyksiä. Useampi tuntuu moittivan sitä, että henkarissa laadukkaat neuleet venyvät tai ainakin olkapäiden seudulle tulee epämuodostumat neuleeseen (etenkin ohut henkari).

Pinoan neuleet aina viikattuina hyllylle. Sitä ennen levitän käytön jäljiltä esim. vuoteen päälle tuulettumaan ja kuivumaan.

En ole tilannut Briteistä paljoakaan Brexitin jälkeen mutta vastikään tilasin eräästä brittiläisestä kaupasta satsin kenkätarvikkeita. Minun ei tarvinnut maksaa brittiläistä arvonlisäveroa (kuten ennen Brexitiä Briteistä EU:n ulkopuolelle tilattaessa ei tarvinnut). Postin seurannassa luki: ”Lähetyksen ALV on maksettu ostovaiheessa. Posti hoitaa tulli-ilmoituksen puolestasi.” Myöhemmin seurannan mukaan lähetys oli Suomessa tullattu ja vapautettu toimitettavaksi. Sitten tuli saapumisilmoitus ja hain paketin. En siis joutunut maksamaan VAT:ia (enkä tullia) sen paremmin Britteihin kuin Suomeenkaan ja sain tavarat halvemmalla kuin ennen Brexitiä olisin saanut, koska siihen aikaan kauppa olisi veloittanut sikäläisen VAT:in. Muistaakseni aiemminkin Brexitin jälkeen jotakin Briteistä tilatessani on käynyt näin.

Miten tämä näin menee (en valita)?

Paidankalvosimen mitoituksesta muutaman ajatuksen esitän vielä. Olen n. 15 vuotta käyttänyt vain mittatilauspaitoja ja filosofiani on se, että kalvosimen ympärysmitta valitaan sellaiseksi, että kalvosin ei pääse valahtamaan liian pitkälle kämmenselän päälle. Mielestäni nimittäin hihan pitää olla pari senttiä liian pitkä, jos niin voi sanoa, jotta se ei kättä kohotettaessa vetäydy liiaksi ylöspäin takin hihan alla. Käden roikkuessa rentona alhaalla estää väljyydeltään sopiva kalvosin hihaa putoamasta liian alas. Tällöin sopiva kalvosimen mitta riippunee ranteen ympärysmitan lisäksi jonkin verran käden rakenteesta: onko se äkkiä levenevä kuin lapio vai solakampi. Minun kohdallani sopivaksi on osoittautunut n. 4,5 cm ranteen ympärysmittaa suurempi yksinappinen kalvosin (mitattuna napin kannasta napinläven ulkosyrjään). Kaksinappisen kalvosimen kohdalla mitta saattaa olla hieman toinen, koska kalvosin ei samalla tavalla pääse elämään. Perinteisen kokoinen pukukello ja jopa maltillisen paksuinen sukeltajankello mahtuvat näillä mitoilla hyvin kalvosimen alle. En suosittelee väljempää kalvosinta kellokädelle, koska silloin kalvosimet asettuvat eri korkeuksille käsissä ja mielestäni erilainen väljyys kalvosimien välillä ei itsessäänkään näytä tai tunnu hyvältä.

Mielestäni siis kalvosin ja hihan pituus ovat oikein mitoitettuja, kun nappi kiinni kalvosin roikkuu oikealla korkeudella ja nappi auki valahtaa pari senttiä alemmas.